Naamarijuttuja on aika paljon esiintynyt kuvissa, onkohan jostain trendistä jo kyse? Sommittelu ja taustan valinta hyvää, sopii tuohon naamarointiin.. Tosin voi vain arvata mikä kuvalla on tarkoitus, sanoma ei sellaisenaan valkene.. tuo hihaton paita ei sovi tarpeeseen pukeutua maskiin minusta.. Kuvan suurin virhe minusta on mallin hiusten uppoaminen samanväriseen taustaan ja mallin "valaiseminen". Jotta pääkohde nousisi tarpeeksi esiin kuvassa, jossa tahallaan halutaan ympäristöllä painottaa sanomaa, pitää käyttää muita keinoja kuin aukonvalinta suureksi (eli taustan pehmentäminen). Mallin nostamiseksi esiin valitaan, joko taustasta riittävän paljon malliin nähden tummempi alue (tarvittaessa odotetaan, että aurinko muuttaa paikkaansa), tai heijastetaan vain malliin olemassa olevan valon suunnasta lisää valoa. Hyvä nyrkkisääntö valaisulle mallin ja taustan eroksi vaikka 1- 1,5 aukkoa. Lisävaloa voidaan antaa toki myös salamalla sellaisesta suunnasta, josta valo tulee muutenkin, mutta sen hallitseminen on jo paljon vaativampi toimenpide, ettei järjestely näkyisi, sekä vaatii salaman jonka voi viedä kauaksi kamerasta
Tässä on jotenkin odottava tunnelma... Ihan niinkuin punapää odottaisi, että bussi tulee noutamaan tms =)
Teollisuus alueen hoitamaton alue, muijja ja tuo saakelin kaasunaamari? Siitäkö seuraava juttu oravakuvien jälkeen? Sekö se on nyt se juttu? Auringonlasku, orava, koira, kukka, ja sitten kaasunaamari? Sitäkö tämä on? Nämä tunteet minulle on aiheuttanut tämä naamari meininki viime aikoina, miksei tämä(kään) kuva tee asialle mitään? Minusta valokuvan "rajuuteen" jota tässä(kin) tavoitellaan ei riitä miljöö ja mukamas raju kaasunaamari. Itse valokuvallinen anti ei anna mitään itse konseptille. Tai ehkä sitten antaakin, mutta mitä? Ehkä olen vaan niin vittuuntunut näihin naamarihommiin, koska en ymmärrä miksi kuvaajat niihin sortuvat koko ajan? Enkö voi enää kohta paeta mihinkään copycat kuvavirtaa oravista, koirista, kissoista ja nyt näistä perkeleen naamareista. Elänkö oikeasti aikoja jolloin kuvat monistuvat kuvaajan vaihtuessa. Perkele ja anteeksi. Ja ainiin, voisko joku selittää tämän naamarihomman nyt mulle, kuvaaja?
Kaasunaamari on ja pysyy "piireissä". Se sapettaakin välillä kun sitä lainataan kuviin sellaisten ihmisten taholta jotka näkevät sen vain rekvisiittana. Toi oravavertaus ontuu. Mä en sentään postittele kuvia itsestäni tai koirista. Olisiko asiallinen keskustelu itse kuvista mitään ilman tyhmää vuodatusta...
En, JPU:n kommentti on asiaa mutta toi oravavertaus ei toimi. Jos noin ajatellaan niin tänne ei tarvisi kenenkään postata yhtään kuvaa. Tajuatko ?
Selitätkä Argos, en jotenkin ilmeisesti oivalla? Itsellä on kokemusta maskeista, niin kaasunaamareista kuin laajasti erilaisista paineilmalaitteistakin ja ne olivat vahva osa työtä ja harrastuksia vielä joitain vuosia sitten ja jotenkin itselle niin konkreettinen olosuhteiden vaatima suojain. En vaan ilmeeisesti ymmärrä missä juju tässä.. Tarkoitatko kenties "synkkää tulevaisuutta laskeuman jälkeen" tms. vihjettä, vai ihan vaan ilmansaastumisen etenemistä siihen, että välillä olisi hyvä kulkea töihinkin maski päässä.. Vai jotain muuta? Kertooko kuvaaja, vai meneekö jutulta pohja pois sen avaamisessa? (ainakin tarkoitan omat kannanottoni puhtaasti rakentavaksi, lähinnä huomioiksi, en moittiakseni)
No, maskiin kai assosioituu tavallisesti uhka, vaara, sota ja tuomiopäivän kauhistus. Kuvan muu ylöspano ei noita tue. Nainen asusteineen ja asentoineen tuo mieleen pikemminkin kevätallergiasta kärsivän ylisuojautuneen nykyihmisen ja taustan graffitit ovat lasten leikkiä.
Toisaalta keskustelu on aina hyvästä, ja se että kuvat sellaista aiheuttavat. Samaa linjaa tulee jatkossa laajemman projektin kautta.
Oravavertaus ei ollut kohdistettu sinuun tai kuviesi skaalan laajuuteen vaan kyse on lähinnä kaasunaamarikuvien muotoutumisesta oikein omaksi genrekseen, paljon kuten mainitut oravakuvat uusien (ja vanhojenkin) harrastelijakuvaajien keskuudessa. Oravavertaus sikseen, voisitko silti jatkaa aloittamaani asiallista (hieman vuodatuspainotteista hihihi) keskustelua syistä miksi sinä, ja muutkin kuvaajat käyttävät naamaria. Näissä kuvissa se tuntuu nimenomaan vain rekvisiitalta jota tukee korkeintaan tuo miljöön rankkuus. Valaise hieman esineen symbolista maailmaa, mahdollista fetissipohjaa, tarkoitusta kuvissasi, jne, koska muuten minulle jää juurikin tuo rekvisiittafiilis. Siitä fiiliksestä voitaneen syyttää juurikin tuota mainitsemaasi kuvatulvaa "sellaisten ihmisten taholta jotka näkevät sen vain rekvisiittana." Mutta mikä erottaa nämä kuvat siitä kuvavirrasta?
En tiedä yhtään kaasunaamarifoorumeita. Kuvasi ei onnistunut asiaa sen pidemmälle selvittämään, joten jään edelleen ymmälleni. Kiitos siitä.