Koitin kahlailla nettikauppoja ja kivijalkaliikkeitä, mutta en löytänyt kuin tuota ISO 100:sta. Osaisikohan joku auttaa mistä tuota löytyisi? kiitos
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? Telefoto – Fotokauppa kotonasi, etkä maksa liikaa. http://www.fujilab.co.uk/catalog/reversal-velvia-c-30_32_66.html
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? http://www.macodirect.de/fujifilm-fuji-velvia-c-416_417_418_420.html (vain kinoa)
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? Iso 100 on hienorakeisempaa ja muutenkin parempaa kuin 50. Iso50 on vaan tehty vanhan ajan fiilistelijöiden erikoistuotteeksi
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? Satasta olen pari rullaa kuvannut ja se oli täysin käyttökelvotonta niihin tilanteisiin. Jyrkkyys on niin kova, että sitä voi käyttää vain tietynlaisessa valossa, ja olosuhteet ovat minulla olleet aina juuri väärät. Huippuvalot menevät puhki todella herkästi. Viiskybänen on se nk. normaali Velvia, jonka jälkeä useimmat hakevat takaa. En itse keksi 100:lle tai 100F:lle mitään muuta käyttöä kuin yökuvauksen parempien resiprookiominaisuuksien takia. Paitsi hyvin lattean valon avaaminen hyvin tarkkaan mitatulla valotuksella.
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? http://www.fotoimpex.de/shop/filme/mitt ... -pack.html"]http://www.fotoimpex.de/shop/filme/mittelformatfilme-120/fuji-velvia-50-1205er-pack.html
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? Tämä on totta ja sen tajuaa kun on nähnyt A. Alhosen käyrät - satanen on varjoissa itse asiassa HITAAMPAA kuin viiskybänen, jos molemmat valotetaan samalla tavalla!
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? Et mahtane tarkoittaa Velvia 100F:ää? Värisävyistä Velvia 100 ilman äffiä on ihan jees. Toimi hyvin esim. pohjois-Norjan valaistuksessa ja keltaisesta ei tietoakaan
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? Velvia 50:n ja Velvia 100:n datashiteistä laitettu käyrät samaan kuvaan. Siitä myös näkee selvästi sen miten 50 ei mene niin helposti puhki. Melko lineaarista Hrangea on kokonainen aukko enemmän, ja lisäksi varjoissa on vielä melkein toinen aukko lisää loivaa. Velvia 100:n Hrange on siis kokonaisuudessaan 2.5 (8.3 aukkoa) ja Velvia 50:n 3.0 (10 aukkoa). 100 F ja 100 ovat muistaakseni kontrastiltaan aika samanlaiset. Tätä mainitaan hyvin harvoin ja keskitytään puhumaan värisävyeroista, mutta minusta tämä ero on aivan valtava ja tekee näistä täysin eri filmit. Velvia 50:ä voi käyttää yleisfilminä jos tykkää sen voimakkaista väreistä, mutta Velvia 100 ja 100F ovat kumpikin huippukontrastisia efektifilmejä joiden käyttötilanteet ovat aika rajatut paitsi jos nimenomaan tykkää puhkipalaneesta lookista ja mustista, tukkoisista varjoista. Se pitäisi kyllä testata, miten 100:n ja 100F:n valotus 50:n mukaan ja aukon pull-kehitys vaikuttaisi.
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? ^ ymmärsinkö oikein että kun ampuu Velvia 50 siten että huippuvalon ja varjon ero ei ole yli 10 aukkoa priimaa pukkaa ?? ?
Vs: Mistä löytyisi Fuji Velvia 50 ? 10 aukkoa on "dynamiikka" kokonaisuudessaan, MUKAANLUKIEN juuri- ja olkaosa jotka etenkin loppupäitään kohti rupeavat olemaan aika loivakontrastisia. Jokseenkin lineaarinen osa on huomattavasti lyhyempi. 10 aukon alalla mikään ei kuitenkaan mene "töksähtävästi" puhki, ja 6-7 aukkoa toistuu hyvin. Täysin lineaarista on vain alle 5 aukkoa. Ks. ylläolevat käyrät, yksi ruutu vaakasuunnassa on 1,67 aukkoa ja käyrän jyrkkyydestä voi päätellä kontrastin siinä kohdassa. Vasemmalla on varjot ja oikealla huippuvalot. Käyrä kulkee noin päin koska ylhäällä on musta filmi ja alhaalla läpinäkyvä filmi. Jos ihan valotusmittarilla saisi jostain reaalisesta kohteesta mitattua 10 aukon kontrastieron, sehän olisi aivan valtava kontrasti ja siinä menisi mikä tahansa diafilmi aivan puhki, ja zonettajalla sormi suuhun. Ero sen välillä mitä eroa on valotusmittarilla käsin muutamasta pisteistä mitatuilla valotusarvoilla ja sen mitkä ovat kuvan oikeasti tummin ja vaalein (pienikin) kohta, jää usein ymmärtämättä. Oikeaa dynamiikkaa tarvitaan viitisen aukkoa enemmän siihen mitä käsimittarilla pystyy "löytämään", jotta töksähtävää leikkaamista ei tapahtuisi esim. kiiltävissä kohdissa. Nämä alueet toisaalta saavatkin usein mennä filmin olalle.