Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma (Edit 2 lisätty) Joo. Tämän takia F:ään sai optillisen paininlevyn emulsiopuolelle. Minulla on levy mutta en ole koskaan kokeillut. Asentaminen sekä säätö vaativat huoltokäynnin. T. K.
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Mielenkiintoinen keskustelun haara koska 6x9 -palkkiprojektin myötä joutuu pähkäilemään ratkaisuja tähyslasin ja filmitason kohdistamiseen. Rullafilmiä isommissa formaateissa ongelma vain pahenee, toleranssit on määritelty väljiksi. 4x5 tuuman filmillekin ±0,1778mm joka on hurja marginaali. Lisäksi eri valmistajien välillä voi tähyslasin ja filmikasetin filmitason sijainti erota jopa 3-4 mm! Tuollaiset 4x5-kokoonkin piirtävät paremmat linssit pystyisivät huimiin suorituksiin jos filmitaso olisi todella taso ja kohdistettu kohdalleen. Käytännössä siirtyminen kinosta portaittain isompiin formaatteihin ei korreloi tarkkuuden kanssa. Perus-kinari Technical-panin tapaisella filmillä pesee monet keskikoon kamerat. Se suuri ero tuleekin siinä että mitä suurempi formaatti, sitä parempi sävykkyys ja sitä vähemmän tarvitsee miettiä sellaisia asioita kuin rakeisuus. Voi keskittyä eri filmien sävyntoistoon. Hyvät keskarit (lähinnä Mamiyan mittaetsin) pärjäävät, jopa pesevät useimmat 4x5-kokoluokan kamerat kunhan käytetään Acrosin tapaista pienirakeista ja tarkkaa filmiä. PS. oikeasti tilanne ei ole näin heikko kinoa suurempien formaattien osalta. Tositilanteessa terävyysalue harvoin on niin lyhyt että filmitason kinoa huonompi kohdistus pääsisi vaikuttamaan merkittävästi. Kino rankaisee tarkennusvirheistä ankarasti, joten kinopuolella valmistajien on ollut pakko ottaa filmin tasaisuus ja etäisyys huomioon. Ja onhan se selvää ettei irtokaseteilla voi päästä todella tarkkaan kohdistukseen. Ihan mielenkiinnosta, kuinka luku 0,084mm on laskettu? Hajontaympyrän kokoa vertailemallako? Vai tarvittavaa suurennuskerrointa?
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Ensisijaisesti täältä: "Where is the sharpness plane and the emulsion layer of the film? If the film were flat and the emulsion layer is 0.15mm from the pressure plate, the lens would image the scene exactly in the emulsion layer. The film emulsion is at a position 27.95 - 0.15mm = 27.80mm. In the ideal world, the sharpness plane would coincide exctly with the emulsion layer. Let us now introduce the concept of depth of focus. That is the amount by which an image plane may be shifted horizontally with respect to a reference plane (film emulsion or tracking rails or back focus) before the image blur becomes unacceptable. The depth of focus is defined as the blur circle times the aperture times 2. For a 1.4 lens and a really exacting blur circle of 0.017mm (1/1500 inch), the depth of focus is 47 micron. So the location of the emulsion layer may shift by this amount before a change in contrast or sharpness can be detected. With an f/2 lens the depth of focus is 68 micron or close to 0.07mm. Film is not flat and mostly bulges forward. Measurements by Zeiss and Kyocera indicate an average displacement of 30 to 40 micron (0.03 to 0.04mm). So depth of focus covers the bulging of the film, even when using exacting standards." Lähde: http://www.imx.nl/photo/technique/technique/page50.html Tämä pitäisi löytää: http://books.google.fi/books?id=x4334ns-3noC&pg=PA9&lpg=PA9&dq=Depth+of+focus+by+Norman+Goldberg&source=bl&ots=qX_wpgdg1E&sig=QZnokJwyxXvsCavjDcvCxX4S7bY&hl=fi&ei=QXklTuLkNomN-wbo3tzWCw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CCkQ6AEwAg#v=onepage&q&f=false
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Ahaa, Puts Tuossa Puts käyttää esimerkkinä noin 110 lp/mm piirtoa, kuitenkin jossain Puts kirjoitti että 40 lp/mm on käytännössä piirto, jota on mahdoton ylittää käsivaralta kuvatessa - riippumatta valotusajasta (ko. kirjoitus on poistunut Putsin saitilta mutta web archive löytää). Edit: Puts oikeasti tarkoitti 30 lp/mm, tuli ajatusvirhe... Hajontaympyrä 0,017mm mahtuu millille noin 59 kertaa --> viivapareina noin 30. Putsin yksinkertaistetulla kaavalla, 68 lp/mm piirron mukaan laskettuna sain likimain saman tuloksen laskemallesi syväterävyydelle filmitasolla (0,084mm) aukolla f/2.8 68 lp/mm repäisin Perezin vanhasta vertailusta Jos käytettäisiin samoja piirtoja joita Puts käyttää kinolle, niin silloin f/2.8 planar vaatisi filmitason kohdistuksen 0,095 mm tarkkuudella. Kuinka paljon näillä luvuilla on sitten tekemistä käytännön kanssa.. Se pitäisi jotenkin päästä kokeilemaan. Jos vaikutus olisi kriittinen, niin hieman eri paksuisten filmien välillä pitäisi näkyä vähintään havaittava ero. Tarvittaisiin vain kaksi paksuudeltaan selvästi eroavaa, mutta tarkkudeltaan noin yhtenevää filmiä ja kokeilu. Mutta kun ero maksimaallisen piirron ja "suttupiirron" 30 lp/mm välillä on noinkin pieni, filmitason sijainnille sallittava marginaali muuttuu "vain" 0,095mm -> 0,084mm niin epäilen vahvasti saisiko edes eri paksuisilla filmeillä mitään eroja näkyville.
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Voisi toimia, edellyttäen, että filmit eivät pääse liikkumaan sitä 1/100 milliäkään. Depth of focus -käsite on tietääkseni Norman Goldbergin ajatuksia... Mutta sinänsä tietenkin looginen, mittaillaanhan ns. terävyysalueita epäterävyysympäröiden halkaisijoiden filmitasolla mukaan. Jos filmi on kuprulla/laineilla eipä ole paljon luotettavaa tavaraa mitattavissakaan
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Anteeksi Jukka Vuokko, tuli taas täräytettyä ilman harkintaa.. Mutta muutama tosiseikka: Hasselin kasetin yksi prusominaisuuksia on että filmin ura suhteessa kasetin mittoihin on tehtaalla säädetty ( Yksi syy miksi kasetin sisäosat ja ulko osa ovat samalla numerolla, että assarit eivät pääse niitä sekoittamaan kun kuvauksen tuoksinnassa filmiä vaihdetaan. Toinen on että ohutta perforoitua 70mm filkkaa ( Aerocon II ja UV värifilmit) käytettäessä esim NASA spesifioi käytettäväksi kasettia jossa on lasilevy emulsiota vastassa - nuo pienet ruudukot NASA:n kuvissa on etsattu tuohon lasiin ! Kolmanneksi, sitten tullaan asiaan joka eniten antoi näppylöitä: Terävyys spesifioidaan FILMITASOLLE ! Siinä ei taustapaprut ym filmin paksuus vaikuta juuri mitään Neljänneksi: se joka alkaa nyhrätä lasilevyn ja jonkun läpikuultavan aineen kanssa, miten ajattelit kurkistaa 12 ruudun kasetin sisään, vaikka sisus olisi poissa. 70mm kasetilla se ehkä jotenkin onnistuisi...Voin vuokrata k.o. kasettia siihen käyttöön kohtuu korvauksella...
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Tämä olikin hyödyllistä laskentoa ison koon kameroiden kanssa pelleilyyn. Oon rakenteluprojektien yhteydessä miettiny millä aukolla olisi 'turvallista' kuvata, että diy -kameralla terävyys maisemakuvauksessa (äärettömään tarkennettuna) olisi hyvää luokkaa. Huolena on ollut tietysti se, että kotikonstein on todella vaikea varmistua siitä, että tähyslasin tarkennustaso ja filmitaso täsmäävät. +- 0,5mm rajoihin pääsee uskoakseni kohtuullisella vaivalla, joten 1mm x 1/0,017 mm x 1/2 = n. f 29... Eli jos aukolla 32 kuvaa, niin ollaan melko turvallisilla vesillä... Tajusinko oikein?
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Toki näissä isompia filmikokoja käytettäessä voi huomioida sen, että omassa esimerkissäni käytin kinarin vaatimustasoa 120-koolle ja Puts käyttää kinarillekin huomattavasti tiukempaa (kuten pitäisikin) vaatimustasoa, joka esim. palkille on mitä luultavimmin lähes mahdoton tehtävä, vaikka filmitaso olisikin mitattu oikein. Filmi ei pysy niin suorassa ilman alipainetta. Siksi rakentelen tuohon 20" x 24" -projektiin alipaineen synnyttävään pumppuun kytkeytyviä filmi"kasetteja".
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Ei ihan. Myöhäis-illan kirjoituksessa tuli moka, Putsin käyttämä 0,017 mm vastaa tietenkin noin 30 lp/mm tarkkuutta, joka ei ole vaatimus eikä mikään. Ei edes keskarille. Eikä laakafilmille. Jos pysytään karkeissa lukemissa niin diffraktion rajoittama piirto alkaa näkyä isolla koolla noin aukon f/22 jälkeen kuvaa huonontavasti. Tämä karkeasti yleistetty kaava sanoo, että diffraktio rajoittaa piirron 1500 / aukko = viivaparia/mm lukemaan. Aukolla f/22 rajoitus tulisi noin 65 lp/mm -tasolla. Käytännössä en lähtisi odottamaan edes 60 lp/mm parempia lukuja koska siirrot yms. tekevät sen, ettei linssin parasta keskipiirtoa ehkä päästä niin paljoa hyödyntämään. f/32 pudottaa diffraktion muodossa piirron jo jonnekin 45 lp/mm -tasolle, joka voisi olla tämmöisessä laskelmassa realistinen luku. Harvoin kuitenkaan edes 4x5-tuumaisella tulee tarvetta himmentää tuota enempää ja monissa sulkimissa maksimi löytyy f/45 -kohdalta, joka tarkoittaa noin tuota Putsin 30 lp/mm -piirtoa. Aukolla f/45 Putsin käyttämä kaava antaa 0,017 x 45 x 2 = 1,53mm varaa sijoittaa filmitaso. Onhan kaupallisissakin ison koon kameroissa tulkinnallista heittoa jopa millejä joten... Kotitarkkuus 0,5mm on hyvä
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Kiitoksia selvennyksestä Jukka! Joo kyllä sen olen huomannut käytännössä, että lähellekään testiolosuhteissa mitattuja resoluutioita pääseminen on aikast vaikeaa. Filmien käpristyvät, tähyslasit svaijjaavat, etulauta 'klappaa', diffraktiota ilmenee, tuuli aiheuttaa tärinää... lista on pitkä. Mutta kuten sanoit: ison koon kuvat näyttävät silti paremmilta, koska sävyjen toistot ja liukumat ovat silkkaa hunajaa ;-D
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Aivan. Esimerkiksi Acute Mattet on avattavissa ja kehyksessä on kaksi lasia päällekkäin. Olen pari Acute Mattea avannutkin.
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Kiinnostavia kommentteja - en käsittänyt että toleranssit on tuollaisia. Käytännössä on joutunut toteamaan, että Leica-lasilla kuvatut ja Nikonilla skannatut mv-kinoruudut hakkaavat V750-tasoskannatut Hasseliväriruudut terävyydessä. Mutta 120 koon Portran sävymaailma on niin hieno että pakko kuvata sillä vaikka digilläkin saisi enemmän yksityiskohtaa. Esim tässä tuoreessa skannauksessa terävyys voisi olla parempi mutta filkka on imenyt taivaan liukusävyt ah-niin-hienosti.
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Eikös sulla olllut Nikonin keskikoon skanneri, vai muistanko väärin?
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Eipä vielä ole. Jouduin ostamaan V750 Epsonin kun Nikonit on ylihinnoissa ja kiven alla, Reflektalla kestää ja isoa formaattiakin pitäisi pystyä lukemaan. Nikonin kinoskanneri imee negoista jokaisen rakeen (kunhan saa filmin aivan suoraksi ja puhdistaa pölyt sisältä löytyvästä peiliosasta) mutta Epsonin linssit on kestohuurussa... kokeilen vielä Betterscanning pitimillä ja lasilla kunhan saan ne tullista ulos. Vedostelin tänään pieniä näyttelyprinttejä enkä kelpuuttanut kuin yhden Hasselikuvan terävyyden takia. Eikä ollut edes A3sta suurempi. Joten jotain tarttis asialle tehdä...
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma V750 - eihän sillä filmiskannerille pärjää, mutta jos saa filmin tasoon ja vielä haettua optimikorkeuden niin kyllä se keskarista jo kohtuudella saa irti. USM:ää pitää käyttää sitten reilusti. 3200dpi -skannille karkeasti amount 300+, radius 1,2 - 1,8 ja treshold 0. Haittapuolena USM:stä on sen skannerin näkemän "valerakeen" reipas korostuminen.
Vs: Hasselblad 500c/m ja tarkennusongelma Toistaiseksi en ole saanut kaikkea kohdalleen. Skannerin omat filminpitimet on ihan uskomattoman surkeat muovilepuskat. Siis ihan reklamaatiota huutavat osat minkä tahansa tasoiselle laitteelle. Parasta jälkeä olen saanut skannaamalla 6400dpi ja skaalaamalla siitä 3200dpi tasolle terävöinneillä. Kunhan Betterscanning osat tulevat perille asti niin säädän tarkan filminkorkeuden, käytän ruutukohtaisia pitimiä ja AN lasia -- niillä kai pitäisi saada kaikki mahdollinen irti Epsonista.