Kiva neganumerointi. Olen kuullut että jotku on tehny binäärikoodin viilaamalla merkkejä kasetin päätyyn että sillä näkee mikä lappu kyseessä. Ei tartte arvailla jos samasta kohteesta on useampi lappu. Kertokaa hyviä vinkkejä negan merkitsemiseen. Ja jos se joku lukee niin vois vaikka kertoa tai avata oman ketjun negan merkkauksesta. Vai onko sellanen jo? Olen ajatellut jonkun systeemin itelle tekevän kun tuli hommattua sellanen kasetillinen kamera. Tollaset uudet merkkaavat kasetithan on varsin hieno juttu.
Tämä oli minulle uusi tieto. Kiitos että sen kerroit. Jos se on näin on hyvä näitä uudelleen käytettäviä kiinnitteitä tolla mittauksella hyvä tutkailla.
Tuo ei välttämättä ole järkevää vedosten säilyvyyden kannalta. Filmeistä liukenee yhdisteitä (mm. herkistykseen käytettyjä), joita ei papereissa ole. Ne voivat paperissa muodostaa vaikeasti liukenevia kompleksiyhdisteitä, jotka sitten huonosti huuhtoutuvina jäävät sinne ja aiheuttavat paperin värjäytymistä vuosien mittaan. Samaa tavaraa samalla laimennuksella voi käyttää molempiin, mutta säilytys eri pulloissa, eikä filkalle jo käytettyä papereille (toisinpäin ei liene haittaa).
Juke. Yleensä ei myöskään käytetä samoja käyttöliuoksia papereille. Jos te ootte tehnyt Seinäjoen filmiklubin kuvauspäivänä äkkiä muutaman muoviprintin filminkehityksen päätteeksi, voi tietty olla ihan järkevääkin, mutta noin muuten laimennoksetkin on yleensä kiva olla erilaiset filmille ja paprulle ja toisaalta varsinkaan kuitupaperia en lähtisi käytetyllä filmikiinnitteellä tekemään... edit. Vedoksille toki suositellaan kaksikylpykiinnitys, jossa jälkimmäistä allasta aina uusitaan ja ensimmäinen laitetaan jätteeseen. SakkeM taisi samaan aikaan laittaa osin samaa. Muistan että koulussa opettivat ettei papruille samaa ja tuo tarkempi syy ei noion tarkkaan tullut silloin esiiin. Joo olen tuota ohjetta vuosien varrella täällä arviolta kerran vuodessa selostanut. Yllättävää kyllä, että kiinnitykseen liittyy niin usein hapuilua ja epämääräisyyttä, vaikka se on juuri mitä selkein suorittaa varmasti pätevästi. Kehityksen tapahtumat kaikkine variaatioineen on huomattavan paljon monimutkaisempi asiakokonaisuus kemiankin näkövinkkelistä.
Juu klubilla ei montaa printtiä tehdä, jonka jälkeen litku lähtee puuis. Olkoot sitten vaikka kuinka väärin niin homma toimii varsin hyvin. Lux Eterna on sen verran hyvää että että....ei haittaa meitä. Ja sehän on se tärkein juttu.
Kiitos kommentista. Tähän tulokseen olen päätymässä itsekin kun tätä olen pohdiskellut. Täytyy konkreettisesti testata tuon push prosessin vaikutus vastaavissa olosuhteissa. Löytyisiköhän sivustoa jossa push prosessin vaikutus harmaan valon olosuhteissa olisi kuvin havainnollistettu?
Tässä on yksi linkkihirviö, josta selitys löytyy: https://books.google.fi/books?id=tYmblNt3wG8C&pg=PA197&lpg=PA197&dq=zone+system+low+contrast+N%2B2+examples&source=bl&ots=FUnCGE7cGh&sig=O2VTeflbTu1CygAze4qLx8VbLD8&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjanIrJh6bSAhVoYpoKHfDYAkk4ChDoAQhOMAg#v=onepage&q=zone%20system%20low%20contrast%20N%2B2%20examples&f=false -jja
Mä kuulun siihen ilmeisesti vähemmistöön, joka kiinnittää filmiä riittävän (varmaankin toisten mielestä liian) pitkään ja liikuttaa sitä kiinnityksen aikan yleenssä samalla tavoin kuin kehittessäkin... Ehkäpä siksi vuosikymmenien kuluessa ei ole negoja huonontunut ja/tai tuhoutunut kiinnitysen tai loppuhuuhtelun puuteista johtuen.
Kannataa mitata filmipalalla mikä on kysisen kiinnitteen kirkastumisaika ja kyseinen aika kertoa kolmella, hyvällä kiinnitteellä kirkastumisaika on 15-30sekunttia, joten jos kolmisen minuutia kiinnittää niin varmasti on valottumattomat hopeat irronneet pienen liikuttelun kera.
Kiitos linkistä! Minulla on itseasiassa tuo kirja kotona joten pitääpä vaihtaa iltasatukirja vähäksi aikaa Upponallesta tähän.
Vesa. 3X kirkastumisaika on toki yliampuvaa. On myös aivan hyviä kiinnitteitä joilla on paljon kertomaasi pitempi kirkastumisaika aivan tuoreenakin terävälläkin laimennoksella. Aika riippuu myös paljon filmityypistä. Hitaita ovat esim. Kodak Unifix ja Kodak Sodium Fixer, jotka ovat natriumtiosulfaattia. Ammoniumtiosulfaatti taitaa olla nopeampaa totuttua pikakiinnitettä esim Agfa Agefix. https://www.kameralaukku.com/filmikuvaus-f38/hopeavedoksen-kiinnite-t112367
Sen verran vielä esimerkkinegoista tuli mieleen että ennen kuvan ottamista pistemittarilla mitattaessa eroa tumman ja vaaleimman välille sain 5 aukkoa. Ei se näköjään aina takaa että kaikki harmaan sävyt negasta löytyvät. Oikeanlaisen lumen sävyn negatiiviin saaminen näyttäisi ainakin minulle olevan työläs opeteltava. Noh, siinä kai se tämän harrastuksen suola osittain piileekin että täysin oppineeksi pyritään mutta sitä tilaa tuskin koskaan saavutetaan.
Jokikuvassa hyvä jos on neljää aukkoa enkä ole ollenkaan varma että siinä Zone III on tuolla puun alla. Järvikuvassa Zone III näyttäisi olevan paikallaan mutta ei siinäkään kyllä paljoakaan neljää aukkoa enempää ole. N+2 olisi ehkä todellakin ollut hyvä tuossa jokikuvassa. Kiinnitettä olen käyttänyt tuollaista noin litran käyttöluosmäärää enimmillään viiteen kinoon ja lisäksi kuuteen keskikoon filmiin. Ei ole ollut ongelmia. EDIT Kiinnitettä oien tyypillisesti kuusi minuuttia liikutellut kuten kehitettä.
Jos se on tasaisen harmaa, platku, niin hopeaapa hyvinkin. Jos liotat liian kauan, voi hopeaa lopussa olevasta kiinnitteestä tarttua takaisinkin luoden maitomaisen "kelmun". Kokeile kiinnittää uudelleen tuoreella kiinnitteellä.
Tämä vaara liittyy tietääkseni vain tilanteeseen, jossa samaa käyttöliuosta käytetään "viimeiseen asti" todella pitkään turhan isolle filmimäärälle mutta varsinkin kun liuosta vieläpä tuorestetaan, jolloin vähitellen jokaisen kiinnitetyn filmin myötä hopeapitoisuus liuoksessa nousee vaikuttavaksi tekijäksi. (Ennen en muista kuulleeni maitomaiseasta kelmusta tässä yhteydessä vaan kuinka hopeaa kasautuu/liittyy mustuman jatkoksi.)
Uudet? Tuossa edellä on oudosti kuvan päällä merkintä kun se voisi olla kasetin levennöksessä. Kysymääsi asiaa on tuossa: https://kameralaukku.com/filmikuvaus-f38/mita-ma-oontehnyt-valovuotoa-t110187