Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Kätevä löytää harmaakortin ilmatteeksi. Ja jos meinaat kaikki kolmet valot ostaa vaikka et niitä käyttäisikään olet valinnut aivan oikean harrastuksen. Älä vaan ala pitsin nypläystä ala harrastamaan salaman pelossasi.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Valon intensiteetin yksikkö on muuten watteja neliömetrille.... Es tut mir leid, sanoisi saksalainen.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Noissa kiinalaisissa on Bowens S, siihen saa niin paljon eri kuuppia kuin lystaa. Hyvin noi kiinalaiset on itella kestanyt, yhden hajotin vahingossa kun mittasin mittanauhalla niinkin lahelta etta mittanauhan metallipaa osu salmanan laukaisulankaan ja maahan. POKS. Mutta siita en voi kiinalaisia syyttaa. Noi kaikki salamat on niin yksinkertaisia, etta varmasti melkeen mika vaan elektroniikkapaja niita osaa huoltaa. Ei se varmasti merkista riipu. Kiinalaisen tavaran perusajatus on taysin erilainen, ei niita kiinnosta brandit ja merkit. Ne vaan tekee niita. Lankkarit sitten brandaavat niita ja vetavat valista.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Ei mun kommentti ollut mitään piruilua tms. Kiinnostaa itseänikin. En tykkää kuvata keinovalossa, mutta joskus lähes pakko. En halua kokeilla jokaista vaihtoehtoa, vaikka mieli tekisi ja siitä voisi oppia. Ei vaan raha ja aika anna periksi. Vaikka antaisikin, niin en halua antaa.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Kylla niilla parhaa, varmaan aika moni aloittanut kasisalamoilla pelaamisella. Itekkin vaansin niiden kanssa. Sita ennen oli pari halpaa fotokuuppa ja halogeeni polttimoita... ja jotain leffavalojakin oli kaytossa. Kylla sita parjaa ihan milla vaan kun vaan jaksaa vaantaa.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Eiköhän Elinkatkin ole suureltaosin kiinalaisia, Style RX ja muut pro-mallit on Swiss made. Mulla on noita Style RX ja vanhempaa patarauta EL-kamaa. Ne uudet Pro-Elinkat olis jo melko mukavia.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? No hyvä, että sanoit. En oikeasti tiedä mitä on luxit, lumenit jne. W/m2 auttaa paljon, mutta edelleenkään en osaa mennä halogeenikauppaan hakemaan oikeaa polttimoa. Saksaa en osaa, jos en tiedä mistä puhutaan. Kuva auttaa paljon.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Sun selaimessa on hyvin mahdollisesti automaaginen kaantaja jolla parjaa aika hyvin. http://www.digitarvike.fi/mallivalo_250w_halogen_e27_kanta Mut ei noita parin sadan watin polttimoita voi sit laittaa kun keraamisiin kantoihin, ja sellasen kuupan kanssa joka kestaa sita lampoa.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Okei. Kyllä tiedän, että voi kääntää kieleltä toiselle. Valojutut on vain minulle vierasta aluetta, joten kääntämällä en välttämättä ymmärrä. Itse yritin ottaa selville, kuinka valoja voisi vertailla keskenään vaikka paperilla ennen ostamista. Pähkäilen ja selvitän itse.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Noita valoja on aika pirun vaikea lahtea vertailemaan. Koska valoteho on aina riippuvainen kuupasta, sit pitais verrata jotenkin kaikkia samalla kuupalla.. joka on mahdotonta, ja kaytatko sa sellasta kuuppaa vai et ja sitarataa. Kylla tossa varmaan aika paljon tuli sellaista suurpiirteista inffoa jonka pohjalta voi lahtea liikkelle. Kuten etta ledeissa on yllattavan vahan valoa, salamoissa on yleensa tarpeaksi valoa. Halogeenit on kuumia ja energiansaastolamput suuria. Aika paljon tollasen inffon pohjala sita joutuu valintansa tekemaan. Juutubesta saa myos paljon paljon videoita ja oppaita, jos se visuaalinen tieto menee paremmin perille. Niin se on aina hyva reitti.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Toistaiseksi esineet, asetelmat, aikuiset ihmiset. Kalustona digijärkkäri ja kinofilmijärkkäri. Tulevaisuudessa tilanteen niin salliessa myös keskikoon kamera. Jotain vanhoja kuumavaloja taidan ruveta metsästämään, tulee käytettyä kuitenkin niin vähän etten viitti salamaa ruveta opettelemaan. Kiitos teille valaisevasta keskustelusta.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? No, pyynnöstä.... Huomasit kyllä kertoa halogeenilampun tuottavan pääosin lämpöä, mutta salaman osalta sama asia unohtui. Xenon-putken säteilystä iso osa on näkyvän valon alueen ulkopuolella, infrapunaa noin kolmannes, mutta paljon myös UV:tä. Valokuvaajan kannalta näkyvän valon alue on kiinnostavin, ja sitä on about puolet. Ei ehkä kannatakaan jaksaa, koska mahdottomuuksia ei ole helppo löytää. (Ainakin aikaa menee...).
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Okei. Kiitos. Eli olliR selostus on siis se, josta voin lähteä jatkamaan youtubeen. Kiitti muillekin.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Joo, en palaa enää tehovertailuihin, tämä C:n tiivistys oli oikeasti hyvä. Ja olen samaa mieltä, että pikkusalamat ovat kuitenkin edullisia, jos niissä ei ole kameramerkkiä kyljessä. Ja kuuma-/ohjausvaloilla saa heti näkemystä, mitä on tulossa. Itse olen paljon opetellut järjestetyn valon tekemistä muiden vehkeillä, se tulee laitekustannuksilta edulliseksi. Eli kuvannut jonkun toisen kanssa, käynyt työväenopistojen kursseilla ja silloin tällöin myös vuokrastudiolla. Kun vähän tietää asiasta, on helpompi sitten tasapainoilla kustannusten ja omien kuvaushalujen välillä. Itselläni on nyt jo kahdet valot eri käyttöihin. Elinkan keikkasetti toimii studiossa ja muuten sisällä kun kuvataan yhdessä paikassa. Tuollainen DLite-paketti on kuitenkin jalkoineen ja boxeineen melkoisen paljon edullisempi kuin sama ostettuna palasina. Tai sen saa vielä edullisemmin halpakiinalaismerkiltä. Opettelussa ohjausvalo on kyllä hyvä asia. Pikkusalamoita tuli kokeiltua ensi ihan halvimmilla ja keräiltyä siihen jalkoja yms. Sitten kun alkoi viimein tajuta, kuinka paljon turhaa työtä teki rimpuillessa noiden kanssa, hommasin kolme samanlaista, edullista, mutta monikäyttöistä YongNuota ja kunnon radiot. Nyt alkaa valojalatkin olla riittävän tukevia. Tarpeen mukaan sitten ottaa sopivan kevyen paketin mukaan. Ei tarvitse verkkovirtaa, ja pikkusalaman voi tarvittaessa kätkeä vaikka tavaran sisälle tms. Sakarin vinkki seinien käytöstä on asiaa, samoin erilaiset läpiammuttavat varjostimet ovat kevyitä ja näppäriä. Etukankaalliset heijastavat sateenvarjot ovat useammin käytössä kuin boxit. Ja mikä parasta, nuo kaksi settiä voi myös yhdistää, radiot ohjaavat myös kaikkia yhdessä.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Toveri todistaa, kyllä noin on. Lisäksi: Ne ekat ratkaisut eivät ehkä ole viimeisiä. Kannattaa kuitenkin harkita, josko investoisi tavaraan, jonka saa sujuvasti eteenpäin seuraavalle käyttäjälle sitten, kun omat tarpeet hahmottuvat käytännön kautta. Joku nyt edullinenkin juttu voi olla sitten vähemmän edullinen, kun se korvataan aikanaan muulla. Studiosalamat ovat ammattilaisten työhevosia (niitä halpiksia lukuunottamatta). Hyvä sellainen kestää ammattikäytössä 30 vuotta, harrastajalla niin kauan, ettei sanotuksi saa. Minulla on pari 80-luvun vekotinta, peräisin tunnetulta studiota, ja ovat jo potkineet sen 30 vuoden ajan, ja edelleen. P.S. Ledien valoteho on kasvanut ihan viime aikoina paljon, kannattaa tarkistella niitäkin.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Ilmeisesti se 1000 w halogeeni tuotti pääasiassa liikaa lämpöä, valon määrää pystyisi erillaisilla pehmentimillä ja heijastimilla vaimentamaan. Sitten niitä valoja sais olla muutama, jolloin niiden keskinäinen tehonsäätö voi tuottaa päänvaivaa, kun kaiken lisäksi lämpö hankaloittaa tehonsäätöön käytettävien kalvojen ym. juttujen käyttöä. Kinofilmi- ja digijärkkäreillä kuvatessa voi pärjätä melko yksinkertaisilla välineillä, valon riittävyys syväterävyyden suhteen on helpompaa kuin esim rullafilmillä. Mitähän jos ostaisit vaikka yhden halvan studiosalaman, heijastimen ja kameran pikkusalama. Studiosalama päävaloksi, sateenvarjo tai softpoxi siihen kiinni. Heijastimella heijastaen varjopuolen kontrasti kuntoon ja pikkusalamaa jonkun pahvitötterön läpi taustaan. Kun homma lähtee etenemään, niin voi miettiä mahdollista jatkotoimenpiteitä.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Pikkusalamaan voi askarrella myös snootin, heijastimen voi korvata eristeeksi tarkoitetulla valkealla styroxlevylla, päällystää toisen puolen vielä vaikka foliolla niin se on kaksipuolinen (halpa), sateenvarjoja saa paljon halvemmalla kuin softboxeja, kaikkea tämmöistä tuohon lisäksi pohdittavaksi...
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Mulla on halogeeni venehommista, pari ruotsalaisen huonekaluyrityksen taipuisaa LED-spottia ja uusimpana 2 Yongnuon YN- 600-RT salamaa sekä kontrolliyksikkö YN-E3-RT. Kauhea sekavalo niistä tulee, mutta dokumentaarisista kuvista saa hyvin selvän. Noi käsisalamat ei muuten riitä yksinään kauhean isoihin kuvauskohteisiin. Mutta ovat kätevät ja mä olen ollut tyytyväinen. Jos digikameralla kuvaa, niin valotestaushan on helppoa ja säätökin käy käden käänteessä kontrolliyksiköstä. Ai niin, tuo halogeeni tulee aivan perkuleen kuumaksi. Sen kanssa pitää olla tosi varovainen.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Rupeaa näköjään porukka hiljalleen kyllästymään keskusteluun näiden eri valolähteiden hyötysuhteista jne. joten pitänee ruveta omalta osalta tätä juttua lopettelemaan. Mutta, koska tältä foorumilta löytyy niin äärimmäisen vahvaa tietämystä aiheesta, en millään malta olla vielä kysymättä selitystä erääseen itseäni aiheessa askarruttavaan kysymykseen. Siis, tässä vielä tämä olliR:n upea teoria, joka on saanut tällä foorumilla laajaa kannatusta: Nyt mietityttää miten käy lampulle, kun kameran kenno kerää lampun ottamaa sähkötehoa itseensä. Jos valitaan suljinajaksi esim. 1 sekunti, niin tällöinhän tuon teorian mukaan kameran kennolle tulee 1000 Ws, eli lampun yhden sekunnin aikana sähköverkosta ottama koko sähköenergia. Sammuuko lamppu silloin kun kamera vie sen energian? Entä jos suljinaika on vaikkapa 30 sekuntia tai pitempi?