Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Mä olen ostanut vaan käytettyjä, mutta kaikki Elincoja, ajatus lähinnä se, että valonmuokkaimia on hyvin saatavilla, ne on keskenään yhteensopivia ja noita pystyy huollattamaan ja se kannattaa tehdä. Lisäksi mä lähden siitä, että nuo on mulla pitkään. Käyttöarvoa, ei kertakäyttökulttuuria. Vaikka samaan hengenvetoon täytyy tunnustaa, että voi noissa kiinalaisissa olla samoja asioita, en vaan tunne asiaa.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Kannattaisi myös ehkä noudattaa itsekin omia ohjeitaan - kaikella kunnioituksella Ollin vertailu salama vs. hehkulamppu on ihan asiallinen valokuvausfoorumille, ja sisältää asiallista perustietoa, joka on valokuvaajalle hyödyksi. Sitä taas EI ole saivartelu fysikaalisen todellisuuden osalta (valovirta/sähköenergia) - varsinkin, kun fotometrian perusasiat eivät näytä olevan ihan niin tuttuja kuin hakkurivirtalähteen ominaisuudet.... Tarkkaan ottaen on tietysti tarkennettavaa vaikka kuinka vaikka missä, mutta valaisun kanssa pähkäilevä kuvaaja ei tarvitse suhteellisuusteoriaa ainakaan tensorilaskennan osalta, eikä ehkä muutakaan saivartelua. (Opettaminen on oma ammattitaitonsa, eikä sitä opeteta sähkötekniikan kanssa samoilla kursseilla.)
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Studiovalaistuksen idea on toisaalta juuri siinä valaistuksen näkemisessä; pikkusalamilla saa samat jutut aikaan, mutta hankalasti kokeilemalla. Jo ketjun kakkossivulla JPu kertoi asian: Hyvien salamoiden (mitä sitten lieneekään) ohjausvalot ovat kyllä ihan kuumavalojen veroisia (ei taida koskea halpisvaloja, Dlite saattaa olla eri juttu). Aukko/aikayhdistelmä riippuu myös herkkyydestä, ja nykykameroilla voi käyttää melko suuria herkkyyksiä. Kuumavaloilla voi siten kuvata melkein samoin kuin salamalaitteillakin. Jos pehmeää valoa haluaa, on heijastava pinta paljon kätevämpi kuin ne ah niin suositut softboksit. Vanhoja projisointikankaita saa parilla eurolla kierrätyskeskuksista, kapalevy tai styrox ajaa saman asian. Jos tila on rajallinen, on selvä etu, että kapalevy seinää vasten vie huoneen leveydestä 5 mm, kangas vähemmän. (Valoteline + boksi ehkä metrin.) Jos ledien väri sopii, olisivat ledeillä toimivat työmaavalaisimet oikein hyviä, mutta niitten väri on useimmiten soveltumaton. Halpisjuttuna aloittaisin itse halogeenityömaavalaisimilla (kierrätyskeskuksesta vitosen kpl) ja parilla 1x2m kapan kappaleella. Niillä voi tehdä jo paljon. Aluksi riittää yksikin valaisin.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Nyt kun keskustellaan myös salamasta, niin mulla on pari antiikkista pikkusalamaa joista pienemmän triggerijännite on digiystävällinen. Isompi on säädettävä ja toimii myös verkkovirralla. Voikohan näitä hyödyntää kolmen valon potretissa niin, että käyttää sitä pienempää master-salamana pc-johdolla ja ostaa toiseen optisen triggerin, ja päävaloksi hankkii sitten jokun länsimaista antiikkia edustavan säädettävän studiovilkun? Kestääkö ne optiset triggerit isoja kynnysjännitteitä?
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Onko kukaan täällä kokeillut tämän tyyppistä laitetta? http://www.ebay.de/itm/110984698769
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Yleensä, niitähän käytettiin yleisesti jo ennen kuin digi keksittiin.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Onhan ne heijastavat pinnatkin ihan käteviä, mutta niiden ripustelemisessa ja suuntaamisessa voi mennä hermot. Niiden suuntaaminen ei ole niin helppoa kuin softboxin ja kaikenmaailman jalustavirityksiä tarvitaan paljon.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Selvä, eli sinun päätökselläsi valokuvaajalle riittää tieto, että jos kuvaa digikameralla 1000 W hehkulampun valossa käyttäen 0,1 s suljinaikaa, laukaisimen painaminen siirtää tuon lampun ottamasta sähkötehosta 100 Ws verran sähköenergiaa kameran kuvakennolle. Kaikenlaiset energian muuntumiset ja hyötysuhteet ovat valokuvaajalle joutavanpäiväistä nippelitietoa. Muuten, jos huomasit kommenteissani joitakin asiavirheitä, niin oikaise ne toki, ettei jää foorumin lukijoille niistä vääriä mielikuvia. Eikös tällaisen foorumin hienous ole juuri siinä, että tänne kokoontuu niin valokuvauksen, opettamisen ja ehkä myös sähkötekniikan ja ties minkä muun alan osaajia ja ehkä ammattilaisiakin. Ajatustenvaihto tällaisessa ympäristössä siis mahdollistaa oman tietämyksen laajentamisen aivan uusille urille.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Harrastajan studiokuvaukset on enemmän aikaa vieviä kun ammattilaisen. Tämän tietää kuvaan tulevat. En ole kokeillut heijastimen kautta ampumista. Kuinka pieneen tilaan silloin pääsee. Itellä on pieni studio, niin vois vaikka testata...Veean kanssa.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Tummat seinät ja softboxit olis hyvä, softboxeja voi käännellä vapaasti ja valaista vaan valokiilan reunalla kunhan valo ei heijastele ympäri studiota. Toinen juttu on sitten kuvata kovilla valoilla, hunajakennoilla tai vaikka ilman mitään kuuppaa. Viimeaikoina vaan en ole kuvaillut kuin normijuttuja......kesän mittaan olis tarkoitus olis kuvata vähän erillaista...saappanährä saako remmenpäälle ja pitämään....
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Äläpäs vääntele minun sanomisiani. Noin kun en sanonut, enkä sinne päinkään. Luetun ymmärtäminen? Sanoin "on valokuvaajalle hyödyksi". Jos asiasta ei tiedä mitään, on aloitettava tyvestä. Yksinkertaisen asian voi omaksuakin, lorem ipsum ohitetaan. Ollin selvitys oli ihan asiaa; sähköenergiaa siinä muuttuu valoksi, ja vaikka eri laitteiden hyötysuhteet voivat jonkin verran poiketa toisistaan, ei se ole olennaista - muuten kuin sähköteknikoille
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Ollin selvitys, se alkuperäinen, oli itse asiassa juuri sellaista kuin minä arvostan: yksinkertaistuksiin perustuvaa suuruusluokka-arviointia. Siinä asiaa ei ollenkaan haittaa kertoimen 2 tai 3 epätarkkuudet (hyötysuhteissa tms, kuten heijastimien tyyppi, laatu jne.) Suunnilleen tontille kun päästään, on sillä jo arvoa - ja merkitystä asioiden ymmärtämiselle.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Näin on. Periaate tuli selväksi siinä jutussa hyvin, ei kannata ruveta hiuksia halkimaan.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Ei tämä minulle kuulu, mutta esim. hyötysuhteet ja sähkövalon muodostumisen teoriapuoli on minulle valokuvauksen osalta joutavaa nippelitietoa. Itsekin olen jonkun opintoviikon joskus sähkötekniikkaa opiskellut, mutta ei minua oikeastaan kiinnosta sähkövaloissa kuin se, mikä vastaa mitäkin. Eikä omista sähkötekniikan opinnoista paljoa lapsenlapsille kerrottavaa ole. Näitä ketjuja kun lukee, niin aika vaikea hahmottaa, missä kohtaa mennään vittuilun puolelle. Tai mistä oikeastaan on mitään apua. Mä en edes ymmärrä, miksi edelleen puhutaan wateista. Joku valon intensiteetin tms. antaminen auttaisi enemmän. Halogeeni 1000 w, salama 100 w (valotuksen aikana), led muutaman watin. Ei kerro ainakaan mulle mitään. Ja kun ei kerro, enkä ymmärrä, niin ei oikein kiinnosta laittaa rahaakaan.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Eikö meillä ole EV lukema sellainen mikä on sama kaikkialla. Harmaa kortti sudioon ja mittarilla EV lukema ylös. Käytti sitten salamaa tai kuumavaloja niin EV lukeman kanssa säätämään.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Voi olla. Kysymys oli kuitenkin halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Vai? Hankalaksi menee, jos pitää käydä sähkötekniikan opintoja, ostaa kolmet eri tiukut ja vielä harmaakortiakin. Sitten kun siihen lisätään, että onko ikean "foto"-varjostimet vittuilua vai ei, niin tässä vaiheessa tällainen tavallinen harrastekuvaaja kuin minä, säikkyy jokaista valonvälähdystä enemmän kuin teräsmies kryptoniittia. Eikä tuo halvinkaan tie edullisiin valoihin ole.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? En ole huomannut onko tullut esille asia, mitä ja millä studiossa kysyjä haluaa kuvata? Onko esineitä, asetelmia, aikuisia ihmisiä, vilkkaita lapsia? Digipokkari, -järkkäri, kino-, rulla- vai laakafilmikameralla? Jos tästä lähdettäis purkamaan...niin vois selvitä.