Olisikos kenelläkään ideoita halvoiksi studiovaloiksi? 1000w halogeeni antoi aavistuksen liikaa valoa ja lämpöä.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Elinkan D-Litellä on hyvä hinta-laatusuhde. Riittää pitkälle.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Kiitos vinkistä mutta turhan arvokasta miulle. Mie en juuri valoja käytä joten kengännauhabudjetilla tarvii jotakin hommata. Juken mainitsemalla meiningillä varmaan edetään ellei satu jostain löytymään älyttömän halvalla vanhoja kuvausvaloja.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20116801/#/30152412
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Laita käsisalamoita, vanhoja saa hyvin halvalla. Akkuja vaan pitää olla ja latureita. Ständeiksi halpoja mikkiständejä tms. Pehmentimiksi sateenvarjoja, jos et raaski oikeita niin osta tavallisia sateenvarjoja ja maalaa sisäpuoli hopeaspraylla. Kiinnikkeet ja muut teet itse.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Erillaiset Led-valot vois olla hyviä, niissä voi muutenkin olla tulevaisuus.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Tohon Ikean valaisimeen voi neljän euron ledilampun laittaa. http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20311280/
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Sitten noissa ledeissä pitäis olla mahdollisimman yhtenäinen pinta itse ledpolttimoa. Jos ne on nipuissa kaukana toisistaan niin suoraa pehmentämättömänä niitä eivoi käyttää, tulee kaameet varjot. Ledpaneeleissa joissa joka ledillä on oma linssi vaatii aika ronskin pehmennyksen, valotehoa syövää kalvoa eteen. On olemassa myös paneeleita joiden ledeissä ei ole omaa linssiä, niitä voi käyttää jossainmäärin suoraan valaisuun.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Leivinpaperipa ei ollut käynyt mielessäkään. Pitääpä testata. Salamat tuntuu taas miulle vähän turhilta kun valoja tarvii niin harvoin. Kiitos teille.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Ikea muuten myy ihan fotovalojakin, kattolamppuina jopa 3 eri kokoa: http://www.ikea.com/us/en/catalog/products/00128188/ Mutta ei noi valttamatta ole halvempia kuin jotkut valokuvaustarkoitukseen myytavat kuumavalo kuupat. Seka noissa voi olla sellanen soketti etta ei kesta halogeenia lampoa. Joten energiansaastolampuilla pitais menna. https://www.fotoimpex.de/shop/licht-studio/adolight-21cm-lampe-mit-lampenfuss-und-reflektor.html Yleensa noissa kuupissa kannattaa kattoa sita, etta se kuuppa on mahdollisimman suuri. Pikku spottivalot ja kasisalamat tuottaa aika jyrkkaa valoa.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Tuossa kun arpoo jatkuvien valojen ja salamoiden eroja ja kustannuksia, niin voi myös miettiä seuraavan: Salamoiden valaisu ilmaistaan useimmiten wattisekunteina (Ws). Pikkusalamat kameran päällä antavat sellaisia alle 100 Ws välähdyksiä ja studiosalamat yli 100 Ws maksimivälähdyksiä. Wattisekunti on energian yksikkö ja tarkoittaa siis tässä, että salama varaa esim. 100 Ws ja purkaa sen valona ulos. Tuollaisen salaman välähdyksen pituus on esim. luokkaa 1/400 sekuntia, jolloin tuo energia purkautuu. Kameran valotusaika ei varsinaisesti vaikuta, kunhan se on pidempi kuin ns. rungon täsmäysaika, esim 1/200 s. Jatkuvan valon kanssa puhutaan tehosta, wateista. Kertomalla sen valaisun kestolla saat taas energiaa. Eli 1000 W lampusta saat tuon 100 Ws, kun poltat lamppua 0.1 sekuntia (= 1/10 s). Saat tuon kerättyä kennolle, kun valotat kameralla tuon ajan. Eli jos kuvaat paikallaan olevaa kohdetta, ei tuo valotusajan ero ole merkitsevä, mutta liikkuvalla kohteella on. Toki saat valotusajan samaksikin nostamalla herkkyyttä esimerkiksi ISO 100:sta arvoon ISO 2000. Sekä salamassa että kuumavalossa tarkat luvut eivät ole noin suoraviivaisesti laskettavissa. Tehohäviöt, heijastimet yms. vaikuttavat asiaan paljon, ne saattavat syödä 90% tuosta laskennallisesta tehosta. Mutta saat tuosta jotain, millä arvioida salaman ja kuumavalojen tehoja keskenään.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? -Tykkäys- OlliR tuolle sinun hyvin seikkaperäisesti asiasta kertovalle viestille! Rautalankaa asiasta, joka jokaisen joka ei tuota ulkoa muista kannattavaa laittaa talteen vaikka tekstinä itselleen.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Kuumavaloilla onnistuu varsin hyvin peruspotretti kuvat kun on nykypäivän valon tehot ja kameran ominaisuudet riittää. Sitten kun siitä perusjutusta aletaan kikkailemaan että jostakin kohden valotehoa on huomattavasti enemmän kun toiselta suunnalta valaisten, alkaa kuumavaloilla olla tuskaa sen toteuttamiseen. Salamat on sitten ainoat oikeat. Ei taida uudet tulevat ledivalotkaan vielä yltää. Varsinkin jos pitää ottaa useammasta kun yhdestä loppuu valot aika nopeaan.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Mielenkiintoista, siis että salaman kondensaattoriin varataan jokin tietty energiamäärä joka sitten tulee valona ulos. ;-) Vai voisikohan olla niin, että sen kondensaattorin energia puretaan xenon-putkeen, jossa oleva xenon-kaasu ionisoituu ja tuottaa sitten valoa jolla on jokin valovirta? Mistä olet noin hitaan salaman löytänyt? Vanhat kertakäyttöiset salamalamput välähtivät kai noin hitaasti, mutta nykyisillä putkisalamoilla välähdysajat taitavat olla huomattavasti nopeampia. (Esim. Elinchrom ELC PRO HD 500 pisimmillään 1/2330 s). Kameroihin kiinnitettävät pikkusalamat ovat yleensä vielä huomattavasti nopeampia. Joillakin salamoilla päästään jopa 1/50 000 s nopeuteen. Yhä vaan villimmäksi käy :-D . Siis, jos vaikkapa johonkin halogeenilamppuun on merkitty, että teho on 1000 W, tarkoittaa se sitä, että ko. lamppu ottaa sähköverkosta sen 1000 W. Tästä tehosta ylivoimaisesti suurin osa muuttuu lämmöksi ko. lampussa. Tavallisen hehkulampun hyötysuhde on parhaimmillaan luokkaa 5 % ja halogeenilampulla hieman parempi, mutta kuitenkin, se valovirta mikä sinne kameran kennolle sen lampun hehkulangan hehkumisesta lähtee, on jotain aivan muuta kuin tuo ”laskelma”. Mutta joo, jos sitä 1000 W lamppua poltetaan sen 0,1 sekuntia, niin sähkön kulutusmittari lisäisi ko. sähkönkäyttäjän sähkönkulutusta ja sitä kautta laskua tuon 100 Ws, mikäli sähkömittari kykenee reagoimaan noin lyhyeen pulssiin. No nyt on asiaa. Mukava kuitenkin, että sähkötekniikka kiinnostaa valokuvausfoorumillakin. ;-)
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Muistan kerran, kun olin ehtoopimeällä rallipikiksellä mettässä, niin sinne toi pari kuvaajaa sellasen valolaatikon kanssa kuvaileen ohipyyhältäviä autoja. Siinä oli auton akku siinä lootassa, ja pari kappaletta Cibién SuperOscareita (lisäkaukovaloja). Ja kun jannut halus kuvan jostain autosta, toinen osoitti sillä valolaatikolla auton perään ja toinen laukasi siinä valossa kameran. Siinä tuli tietysti kuva vaan takaapäin, ettei siinä tietysti saanut mitään makeita "sivunoja tai luu ulkona" kuvia, kun valotehoa oli sen verran, että kuski sokaistuisi taatusti ja kurvaisi pöpelikköön, missä on tietysti katsojat.
Vs: Halpoja korvikkeita studiovaloiksi? Joo, tämä vertailu oli toki rankka yksinkertaistus. Perusidea on kuitenkin se, että edelleen salaman ja jatkuvien valolähteiden valaisussa joutuu varautumaan 4-8 aukon eroihin. Se ei saisi olla yllätys edes uudelle valokuvaajalle. Nimim. 60 ov TKK:n sähköosastolla - jotain vielä muistissakin.