Omat havainnot ovat jostain esihistorialliselta kaudelta, mutta tyypillisesti oli niin, että nimellinen 45 oli käytännössä 32 kulmilla. Nythän ei digiaikana ole tarvinnut niitä pähkäillä.
En oo mitannut, mutta olettaisin että ainakin nykyään tehoja suurennellaan jotta salaman speksit näyttäis paremmilta.
Juu, varmaan noita speksejä suurennellaan markkinointitarkoituksessa kuten Saken tekemät mittauksetkin ovat aikanaan osoittaneet. Tosiaan, eihän noilla nykypäivänä niin suurta merkitystä ole, mutta antaahan tuo ohjeluku edes jonkinlaista suuntaa siihen, minkälaista tehoa olisi odotettavissa. Itse joskus mittailin noita Elinchrom:in studiosalamia ja niissä mielestäni ilmoitetut ohjeluvut pitivät melko hyvin paikkansa.
Studiosalamat ovat varmaan ilmoitettu oikeammin kuin pikkusalamat, varsinkin halvat. Kuitenkin.....ittellä on Elinkan Style RX 300 salamoita ja Quadra RX akkusalamat. Stylen teho on ilmoitettu 300 Ws ja Quadra 400 Ws, kuitenkin Stylen välährys on tehokkaampi. Ja vanhojen Elinka EL 500:n tehonsäätöalueeksi on ilmoitettu 3 aukkoa, mutta torellisuudessa se on vain 2 aukkoa....ilmeisesti ajattelivat että täysteho-puoliteho-1/4-teho olis niinku 3 aukkoa.....mutta mun mielestä se on vaan 2 aukon ero. Eli siinä yritettihin huijata. Style RX:n tehonsäätöalueeksi ilmoitti 6 aukkoa, torellisuuressa se on 5 aukkoa, eniten kuitenkin noista Wanhoista elinkan kompakteista.
Kyllä noissa pönttösalamissa ohjeluvut pitävät kutinsa. Pikkusalamissa saattaa olla vielä jotain zoomaus-ominaisuuksia, joka täytyy huomioida taulukointiin.
Power Raisio Turku Outletissä näytti olevan tarjous – malli 44 AF-1 hintaan 34,50€ (50% alennus). Ohjeluku 44 olisi kiva, mutta ei tässäkään mallissa ole sitä A-automatiikkaa. Niin, ja yhteensopivuus on Samsung. Vieläkö Samsung kehittää kameroita?
No kun automatiikan takia ei joudu ohjelukujuttuja laskemaan. Ohjeluku toki antaa käsityksen salaman tehosta, kuten jo mainittu.
Enpä muista, että olisin 20 viime vuoden aikana laskeskellut ohjelukujen avulla valotusta. Digillä pari koeruutua ja vilkaisu histogrammiin kertoo tarpeellisen. Jos tarkaksi menee, niin sitten mittari kouraan. (Yleensä ei mene...)
Salamamittari on mukava jossain miljööhommissa ihmisnaamaa kuvatessa. Jos on aurinko, pala taivasta ja pala maata....ja salaman valaiseva naama....niin histogrammista en ainakaan minä osaa sanoa kuinka salama sen naaman valottaa. Minoltan kuplamittarilla se selviää, mutta ei vissiin oikein muilla.
Kyllä tuolla Sekonic L-758DR mittarillakin jotain saa aikaan kuvatussa tilanteessa. Siinä on vielä sellainenkin mukava ominaisuus, että näyttää salaman osuuden prosentteina kokonaisvalotuksesta. Sitä en kyllä tiedä, toimiiko muuten mainitussa tilanteessa yhtä hyvin kuin Minolta.
Saattaa sekin olla hyvä, jos on tarpeeksi herkkä. Siitä ei oo kokemusta. Minoltan vahvuus on herkkyys, vaikka kuinka on kirkas keli niin se näyttää kohtuupienenkin salamavälähdyksen. Gossen ei toimi niissä olosuhteissa eikä ilmeisesti moni muukaan.
Mutta: olihan TTL-automatiikkaa jo ennen digikameroita, eli jo yli 20 vuotta sitten selvisi ilman ohjelukulaskentaa. Ja A-automatiikkaa oli vielä aikaisemmin. Legendaarinen Vivitar 283 tuli markkinoille vuoden 1980 paikkeilla.
Itse asiassa jo vuonna 1975, Olympus OM2. Jo 45 vuotta sitten salamakuvattiin TTL-automatiikalla, tosin vain yhden merkin kameroilla. Riippuu siis siitä, millä vehkeillä kuvasi.
Oikeastaan vasta silloin, kun Nikonin (ja osin myös Canonin) kehittyneemmät systeemit tulivat saataville. Salama irti kamerasta, useamman salaman järjestelmät ja muokkainten käyttömahdollisuus ttl-systeemiin kytkeytyvänä alkaa olla sitä nykyaikaa. Sanoisin, että se alkoi v. 2003, Nikon D70 ja SB-800.
Mulla on Profoton salamia. Siis useita salamalaitteita, ei makkaraa. Hintavia, mutta TTL-modella valotus on lähes poikkeuksetta pielessä eli överinä tai sitten Canonin&Profoton insinöörien ideaali on melkein puhkivalotettu nassu immeisellä. Teen yleensä silleen, että pläjäytän autolla, siirrän manuaaliksi ja korjaan alas aukon kaks. Tässä hyvä esimerkki TTL-automatiikasta:
TTL- mittaus salamalla on ihan hyvä juttu kun ei oo vaikeat olosuhteet. Valotuksen korjauksella pystyy säätämään vallitsevan ja salaman suhdetta kunhan kuvan eri osat/asiat pysyy koepläjäyksen jälkeen suunnilleen vakiona. kameran näyttö on tosin surkea ja histogrammista ei voi päätellä kuvan eri osien valotusta.