Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? No ne on jo hankittu, tai ainakin käsitelty Mutta mielenkiintoinen asia suomalaisesta puurakentamiseta on se, ettei puusta saa rakentaa yli kaksi kerroksisia rakennuksia, ei ole kuulemma paloturvallista. Muualla maailmassa saa ja voi.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Jotain koemielessä tehtyjä kerrostaloja on kai tehty Helsingin seudulla. Mutta on vähän outoa ettei korkeampia taloja saa tehdä, palaa se nelikerroksinen talo siinä missä pikkumökkikin.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? paloi se WTCC:kin, epäilen että Mossadilla oli sormensa pelissä ( How about this as OT...hehe...)
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Oletankin, että tuo väitetty peruste johtuu juuri siitä, että asuintaloissa esim. kylpyhuoneiden kokoa on jouduttu suurentamaan tuon esteettömyysperusteen vuoksi. Yksiöissä/kaksioissa kasvanut kylpyhuonekoko on poissa muusta asuinkäytöstä. Mutta uskon myös, että vaikka näitä esteettömyysvaatimuksia ei olisi, niin silti kylpyhuoneiden mitoitukset olisivat varmasti kasvaneet ajoista, jolloin pesutilat olivat ahtaita loukkoja. Toisaalta, tarvitseeko kaikkien uudis- tai korjausrakennuskohteiden olla täysin esteettömiä?
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Itseasiassa 1997 palomääräyksiä muutettiin siten, että ne sallivat myös 3- ja 4-kerroksiset puurunkoiset ja puujulkisivuiset asuin- ja työpaikkarakennukset.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Nyt suunnitteilla olevaan Kalasataman alueelle on tulossa autoton kortteli, jossa autopaikkojen puuttuminen jyvitetään alueen vuokra- ja hitasasuntojen hintoihin. Alueelle muuttava henkilö tietää, ettei kyseisen korttelin alueelta ole autopaikkaa irtoamassa. Mielestäni tämä on enemmän kuin toivottu suuntaus. Joukkoliikenteen kehittämiseen tulisi panostaa entistä enemmän voimavaroja, eikä tukea nykyistä täysin turhaa yksityisautoilua siellä missä se ei ole tarpeen.
Vs: Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Jaettu tää loppupätkä kun ei liity oikeastaan mitenkään alkuperäiseen aiheeseen, alkuperäinen aihe: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,49585.0.html
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Markkinataloutta ei todellakaan ole asuntotuotannossa. Jo pelkästään kaavoitustilanne estää sen toteutumisen.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Kiinostavaa onkin että halleissa on yhdistetty hienosti teräs- ja puurakentamisen huonot puolet. Saadaan puuliimapalkkien ansiosta alhaisemmat vakuutuskustannukset, mutta laitetaan teräsnauloilla siihen kiinni ja kasan tämä muu hetisortuva rautahimmeli.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Joo, ihmetystä aiheuttaakin se, että että puurakentemisessa täällä, missä puu on helpoiten saatavilla oleva luonnonvara, ollaan jääty aiheesta jälkijunaan ja pahasti. Suuri yllätys ei varmaan ole se, että betoniteollisuus lobbaa rajusti rakennusmääräysten muuttamista vastaan. Kysyn vaan, että onko kansantaloudellisesti järkevää keittää puu selluksi ja myydä bulkkituotannon hinnalla ulos, kun meillä olisi myös mahdollisuuksia pyrkiä nostamaan metsäteollisuusviennin jalostusarvoa. Edit: ajatushärö
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Kuinka ollakaan, niin täältä löytyy juttua puutalojen viennistä Japaniin: http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article482236.ece Ja täältä muuta juttua Japanin rakennuskulttuurista: http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rakennustaito/index/lehti/unnamed_4089.html Tuosta Rakennustiedon jutusta kävi ilmi se, että valtaosa japanilaisesta omakotitalorakentamisesta on laadultaan heikkoa ja kyseinen asia koetaan Japanissa ongelmana, minkä johdosta käytettyjen omakotitalojen markkinat eivät maassa toimi. "Koben kaupungin maanjäristys tammikuussa 1995 osoitti perinteisten japanilaisten puurakennusten heikkouden. Koben keskustassa arviolta viidennes rakennuksista romahti ja 60 prosenttia kärsi vakavia vaurioita. Yhteensä lähes 200 000 rakennusta vaurioitui tai romahti. Niissä näkyivät puurakennuksille luontaiset ongelmat." Tuskin minkään modernin yhteiskunnan tavoitetilana on se, että maanjäristys tuhoaa ison osan asuinrakennuksista. Tuo "korttitalometodi" on saattanut toimia aikanaan. T&T:n artikkelista saa nykyisyydestä toisen kuvan: ”Japanin markkinoille on toimitettava aivan erilaisia valmistalotuotteita kuin esimerkiksi Eurooppaan. Tämä johtuu ennen kaikkea maanjäristysmitoitukseen liittyvistä vaatimuksista, kertoo Honka Japan Inc:n toimitusjohtaja Marko Saarelainen." ja "Liimapuutuoteryhmässä Anaikan tuotanto-ohjelmassa ovat muun muassa mabashirat, ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat. Ne tarvitaan ottamaan osaltaan vastaan maanjäristyskuormia."
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Tuolla olisi tosiaan annettavaa Suomelle: nähtäisiin kunnollisissa oloissa mitä suomalainen rakentamis"taito" on. Siis oloissa, jossa on maanjäristyksiä. Jos testin pystyy vielä tekemään muiden rahoilla, niin suomalaisrakentajat ovat ikäänkuin totutuissa metodeissa ;-)
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Ei tarvi mennä jaappaniin asti. Keski-Euroopassa (suurennuskonelamppujen ostopaikassa), esim. Sveitsissä on hulppeita julkisia rakennuksia, jotka on tehty puusta eivätkä oo vielä palaneet. Puisissa alppitaloissakin on helposti neljä kerrosta, mutta tuskin niihin on määrätty sprinklausta ja tonnikaupalla kipsilevyjä, jotta ne saavat olla olemassa Siellä on puutaloissa suurempi puupitoisuus kuin meillä.
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Nyt kun muovin teollinen kierrätys on ainakin jossain määrin kehittynyt, niin joku voisi alkaa tekemään vanhaa Futuro-taloa uudestaan... Varmaan löytyisi muutama rahamies ostamaan moisen. No, ei sillä että se mitenkään tarkoituksenmukainen ja järkevä olisi, mutta hieno keksintö kuitenkin.
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Hyvä! Onhan noita telkkarissa tehty kummallisemmisitakin asioista tehtyjä tosi-tv-juttuja. Miksei voitais kehitellä aito suomalainen muovinkierrätysformaatti ja siitä sitten uusi oma plastik-muovi-bb-diili.
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Jep. --> Lisää tarinaa, ei tässä pääse puusta pitkään. Olisi mukava rakentaa luonnollisesti hengittävä hirsitalo suomeen. Valitettavasti rakentamismääräyskokoelman mukaisiin eristysmateriaalituottajien lobbaamiin U-arvoihin on melko vaikea päästä. Mitähän mahtaa tulla seinälle paksuutta jos haluaa massiivisen puu-ulkoseinän tehdä asuinkäyttöiseen rakennukseen? Ulkoseinässä kait 0,17 minimi tätä nykyä...riittääkö metri puuta? Ei taida kompensointi enää jeesata. Liekkö Sveitsin maassa samat ongelmat? No siellähän ollaan etelän lämmössä. Sinänsä matalaenergia näkökantaa kannatan mutta joku järki siinäkin. Ehkä jokin kannustinjärjestelmä rakennettaessa matalaenergia periaatteella?
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Ihan "Pelle Peloton insinööritaidolla" ajatellen: Ilma se on puussakin se eristysaine, kuten lasivillamassassakin. Esim sellainen puutalo jossa osa lämpöpumpun muodostavaa lämmintä ilmaa, johdettaisiin puun sisään tehtyihin kanaviin, sekä pitäisi puun kuivana että lämpimänä, ollen kuin "puun villapaita". Sitten vähän toista, tiuhenpaa olisi ulkopintana, sää eristeenä jne... Senkun menet patentoimaan, en enää viitsi, on liian monta ideaa aikoinaan ollut, johon tuhlasin aikaani ja varojani ennen kuni tajusin että kaikki patentit, varsinkin ne hyvät on murrettavissa suurfirmojen lakimiesten voimin.
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Noista nykyisistä arvoista tiedä, mutta mulla on ainakin seinät kolmenkymmenen sentin hirttä ja hyvin on tarjennut kovemmillakin pakkasilla. Talo on nyt ollut testikäytössä vuodesta 1810, eikä vielä ole ilmennyt ongelmia. Noista rakenteiden kestämisistä tulipalossa on tehty nykyisellään jonkin verran tutkimuksia ja todettu, että betonipalkki alkaa murtumaan vaarallisesti noin 30 minutin kuluttua ja puupalkki taas hiiltyy 0,8mm/min vauhdilla, pitäen kuitenkin tasaisesti kestävyytensä. Eli jos rakenteisiin riittää 10cm puupalkki, niin laittamalla siihen 15 cm, rakenteiden kestoa voidaan tulipalossa kasvattaa tunnilla. Toki se on palavaa materiaalia ja tuottaa palokaasuja, mutta ei asuintaloa muutenkaan saada sellaiseksi, että siellä ei olisi mitään palavaa.
Vs: Globalisaatio, kiinatuotanto yms (Oli: Mistä suurennuskoneeseen lamppu?) Hirsi käytännössä hyväksi todettu? Ei meinaa mitään. Kyllä on kivempi asustella muovikalvon sisällä. Betonipalkista pettää nimenomaan teräkset. Mitoutuksessa voi tietysti huomioida, mutta kyllä se niskaan helpommin tulee kuin puu.