Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Joo kummasti nuo perinteisillä menetelmillä (hyvin) rakennetut pytingit vaan kestävät sukupolvelta toiselle. Yhdistäviä tekijöitä usein: tarkkaan harkittu rakentamispaikka sekä maapohja, luonnonkivi perustus (tuulettuva), hirsirunko. Jossain on muuten tutkittu että puu säilyy parhaiten pinnoittamattomana. Eli luonnollinen patina suojaa parhaiten. Puulla myös kantavana rakenteena parempi palonkestävyys kuin esim. teräksellä.(edelleen aika kaukana alkuperäisestä aiheesta mutta menköön)
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Jos puurakennus on suunniteltu ja rakennettu huonosti tai hoidetaan erityisen huonosti (esim vuotava katto tai putket), se tietysti alkaa huonontumaan. Rakennuksissa helposti unohdetaan se, että kun kuluu 40-100 vuotta, aika usea talo puretaan syystä tai toisesta. Jälleen siinäkin vaiheessa betoni vaatii jälleen varsin raskasta toimintaa.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Kyllä. Sama pätee myös muista materiaaleista tehtyihin rakennuksiin. Mutta totta sinänsä että olosuhteet täytyy puulla olla sopivat. Mielenkiintoinen tämä elinkaari ajattelu muuten. Kait esim kirkotkin suunnitellaan tätä nykyä purettavaksi kun sata vuotta tulee mittariin.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Kaupunkisuunnittelu ei oikein vaan usein näe kovin pitkälle. Tietty tässäkin on vaikuttamassa rahanteon mahti. Tehdään sitä mikä on edullisin tässä ja nyt ja hyödyttää eniten rakennuttajaa nopeasti.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Lämpökäsitelty ?? Engl: "Kiln Dried" Tulee suoraa puuta, tuo" ikääntyminen" nopeutuu, ei sitä nimenomaan millään pinnoiteta. Japseilla on pari tehdasta Lahden suunnalla ( muistaakseni) jossa tuolla menetelmällä ja tietokoneavusteisella leikkaus ja reijitys systeemillä tekevät Japaniin puutaloja. Yksi pytinki konttiin ja Siperian junaan. Perillä avaavat kontin ja kasausohjeista itse muutaman kaverin avulla taikovat pytingin kokoon. Tällä "ikääntymismenetelmällä" nuo lapin muutama sata vuotta vanhan talotkin on säilyny, luonto vaan teki sen ihan itsestään.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Lämpökäsitelty ?? Engl: "Kiln Dried" Tulee suoraa puuta, tuo" ikääntyminen" nopeutuu, ei sitä nimenomaan millään pinnoiteta. Japseilla on pari tehdasta Lahden suunnalla ( muistaakseni) jossa tuolla menetelmällä ja tietokoneavusteisella leikkaus ja reijitys systeemillä tekevät Japaniin puutaloja. Yksi pytinki konttiin ja Siperian junaan. Perillä avaavat kontin ja kasausohjeista itse muutaman kaverin avulla taikovat pytingin kokoon. Tällä "ikääntymismenetelmällä" nuo lapin muutama sata vuotta vanhan talotkin on säilyny, luonto vaan teki sen ihan itsestään. [/quote] Ei ole jaappanilaisten talot tuttuja, mutta tuskin noihinkaan käyttävät lämpöpuuta runkotavarana (?) ... lujuusarvothan heikkenee tuolla käsittelyllä melkoisesti. Mutta en sano voihan tuo toimia itämaisissa oloissa rungossakin... hinta tietysti korkeampi. Julkisivuissa ja muutenkin ulkorakenteissa mainio materiaali kyllä.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Kaupunkisuunnittelu on oma juttunsa, johon vaikuttaa politiikka kaikilla tasoilla, gryndereiden lobbaus ja erilaiset lehmänkaupat. Rakennusteollisuus on ylipäätään varmasti suurin harmaan talouden linnake Suomessa ja oikein ihmetyttää ettei siellä rehottavia väärinkäytöksiä saada kuriin. Helsingin asuntopolitiikka on epäonnistunut totaalisesti. Jos tarkastellaan kehitystä 50 vuoden ajalta, niin luvut kertovat omaa karua kieltään: lapsiperheiden osuus kotitalouksista 56% -> 24%, yhden hengen talouksien osuus 17% -> 50%, 1-2 hengen talouksien osuus kotitalouksista 75%. Helsingin rakennusmääräyksissä asetettiin sääntö, jonka mukaan uusien kerrostaloasuntojen keskikoon tulee olla vähintään 75 neliötä. Tällä Helsinki halusi kilpailla Espoon kanssa hyvätuloisista lapsiperheistä veronmaksajina. Noh, tämän kilpailun Helsinki käytännössä hävisi. Nyt tuosta neliösäännöstä on ihan ehdottomana sääntönä luovuttu, mutta käytännössä se toimii edelleen ohjenuorana kaavoituksessa. Lisäksi on arvioitu, että kolme yksittäistä rakennusmääräystä nostaa uusien asuntojen neliöhintoja noin 1000 eurolla neliö: "Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) arvioi, pelkästään kolmen rakennusmääräyksen nostavan Helsingin Jätkänsaaren asuntohintoja 1000 eurolla neliöltä: autopaikkavelvoite maksaa 400 euroa, väestönsuoja 300 euroa ja esteettömyys 300 euroa neliöltä. Hänen mukaansa näitä velvoitteita tulisi ainakin lieventää. "Onko aivan välttämätöntä saada Jätkäsaaressa samaan kerrostaloon kolme erillistä esteetöntä sisäänkäyntiä"? Rakennuslautakunnan jäsen Kalle Könkkölän mielestä väestönsuojista ei ole nykyaikaisessa sodassa hyötyä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavakin epäilee vaatimusta vanhentuneeksi." http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/autopaikat_vaestosuojat_ja_esteettomyys_nostavat_asuntojen/ Nykyiset rakennusmääräykset sallivat maksimissaan 4 kerroksisten kerrostalojen rakentamisen puusta. Itse näkisin hyvin mielelläni puurakentamista enemmänkin Helsingissä. Käsittääkseni Viikin alueen puukerrostaloista on saatu hyvää palautetta asukkailta. Kaupunkikuvan yhtenäisyyden vuoksi eivät ne puurakenteiset kerrostalot kuitenkaan ihan kaikkialle sovi ,mutta uusien alueiden rakentamisessa ne tulisi ottaa vakavaan harkintaa. Puisen kerrostalon runkopaino jää noin 25% prosenttiin verrattuna betonirakenteiseen rakennukseen. Säästöä syntyy mm. maaperän paalutusvaatimuksista, rakennusaikana käytettävästä kalustosta yms yms.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Timo Harakalla oli asiaa eilen telkkarissa. Oli perustanut facebook sivunkin asian tiimoilla. Aihe on paha paikka kaikille puolueille äänikadon pelossa: asuntolainan korkovähennys. Ei siitä ole kuin haittaa. Mm. korottaa hintoja. Se on suuri rahamäärä, jonka käytöllä toisin on mielenkiintoista spekuloida. Esim. kaikille lapsiperheille 1000€ vuodessa.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Tuskin käytetään runkomateriaalina etenkään maanjäristysalueella. Lämpökäsitellyn puun halkaisulujuus alenee noin 50% ja taivutuslujuus alenee noin 10-20%: http://raklab.kyamk.fi/seminaari/2002/juha_elolinja/index.htm
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Asuntolainan korkovähennys tuo esiin kysymyksen, että miksi omistusasumista on tarpeen tukea valtion varoin? Lisäksi kyseessä on tuki, joka suuntautuu nimenomaan keski- ja hyvätuloisille. Pienituloisilla ei esim. Helsingissä ole käytännössä mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen asuntojen keskihintojen karattua jo yli 3000 euron.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Jos sillä onkin ollut perustetta säästämisasteen kohottamiseksi sodanjälkeisessä Suomessa, on aika ajanut siitä ohi.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Helsinkiä on sen kantakaupungin ulkopuolellakin. Siis hyvätuloisiinhan tuo tuki kohdistuu, mutta enemmänkin vielä sillä, että vähennyksen saa tehdä vain pääomatuloista ja jos niitä ei ole, vasta sitten muunnetaan alijäämähyvitykseksi, jota sää vähentää ansiotuloista vain pienen osan. Kaippa tuolla on sitten sijoitusasuntojen hankkimista ja siten vuokra-asuntotarjontaa haluttu tukea. Vähän kummallista kuitenkin.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Modet vois leikata tän lamppusäikeen osiin... lamput ja muut "kohtuuttomuudet"...
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Joo eipä käynyt maanjäristykset mielessä. Voi olla että karkaa runkotavara melko paksuksi ja sitä myöten on hankala kuljettaa junassa... niin ja se hinta edelleen olisi melko korkea... . . Muutenkin yllättävän hyvää kirjoitusta tässä suurennuskoneen lamppu- ketjussa. Yhdyn suurelta osin noihin campv:n asuntopolitiikka näkemyksiin. Aika ahtaassa kulmassa ollaan ja tuosta väestönsuoja velvoitteesta olisi varmasti hyvä aloittaa määräyskokoelman uudistus. Eikös ruotsi taas kerennyt edelle?
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Ei ole japanilaiset pikku puutalot näköjään tuttuja: Idea on että ne hajoavat kuin korttitalo, keräävät kamansa ja tataminsa ja tekevät uuden...
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? jos noista vaatimuksista luovuttaisiin, eiköhän tämäkin rakennuskustannusten alennus valuisi vain grynderin pussiin. Vaikea kuvitella, että asuntojen myyntihintoja loppupeleissä säätelisi kuitenkaan muu, kuin kysyntä ja tarjonta ja erityisesti kantakaupungissahan kysyntää on. Autopaikkavaatimuskin on hankala juttu. Voidaanko asukkaat velvoittaa olemaan hankkimatta autoa ja mitä kiellon rikkomisesta sauraisi?
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Ei uskoisi, että joku ihan alan ihminen voi elää siinä lapsenomaisessa uskossa, että rakentamisen kustannuksilla ja pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoilla olisi jotain tekemistä keskenään. Luulisi nyt joidenkin perusasioiden sentään selvinneen kokemuksen myötä.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Tuo esteettömyysperuste hinnannousulle on kyllä täyttä puppua. Kyse on paremmasta ja huolellisemmasta suunnittelusta ja pienten ns. makeiden kikkailujen jättämisestä pois asunnoista. Samalla vaivalla tulee kaupan päälle saadaan vesipisteiden ja huollon keskittäminen joka puolestaan helpottaa rakennuksen huoltoa ja alentaa siten asumiskustannuksia. Sopisi Penttilänkin tutustua esteettömyyden vaatimuksiin ja mitoitusohjeisiin! Säännökset ja ohjeet saa ilmaiseksi verkosta - vai pitäisiköhän lähettää? Huomaisi hänkin äkkiä mistä on kyse. Jos rakennuttaja väittää että esteettömyyden takia täytyy nostaa hintoja hän kusettaa. Toisaalta jos rakentajat ovat samaa luokkaa kuin muutama vuosi sitten Rovaniemellä etteivät osanneet rakentaa harjakattoa kerrostaloihin, niin en ihmettele lainkaan. Unohtakaa nyt hyvät ihmiset vapaa markkinatalous, jota ei ole - ei ainakaan rakennusteollisuudessa.