Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Teräkseen ei ajan hammas pure? Ei taloihin sentään haponkestävää taideta käyttää. Aika sutimista että sillat saadaan pidettyä jossain kuosissa. En pitäisi puuta terästä huonompana materiaalina. Vakkei puhutakaan suurennuskoneen lampusta.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Itse asiassa ABB:llä on kovin vähän toimintaa Oulussa. Oliskohan yksi Servicen korjauspaja jos oikein muistan. Ja tuulienergiaan liittyvää toimintaa ABB:llä ei siellä ole ollenkaan. ABB:n "Systeemit" taitaa kuitenkin rajoittua pääsääntöisesti ihan perinteiseen sähköntuotannon ja -siirron teknologiaan kuuluviin komponentteihin, joita nyt on alettu (menestyksellisti hyvinkin) ko. firmassa soveltaa kyseiseen businekseen. Tosin noidenkin komponenttien valmistus tapahtuu jo pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolella koska tuulivoimabusineksessa on jatkuvat kustannuspaineet tuoda kilowattitunnin hintaa alaspäin ja koska julkisesti noteeratun yhtiön täytyy jatkuvasti parantaa tulostaan. Varsinaiset systeemit suunnittelevat kuitenkin esim. sellaiset firmat kuin Vestas, GE Wind, Gamesa, Suzlon, Siemens Wind energy etc. etc. Sorry OP:lle offtopicista muuten mutta tais olla ketju jo muutenkin mennyt pahasti siihen suuntaan.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Vastuullisesta tavarantuotannosta olen kyllä täysin samaa mieltä muttei kierrätyksenkään merkitystä kannata väheksyä. Esim. maailman teräksestä tuotetaan nykyään muistaakseni n. 80% romuraaka-aineesta. Ja kyllä aika moni paperituote on samoin kierrätyspaperista tehtyä. Tulevaisuudessa uskoisin myös muovin kierrätyksen lisääntyvän merkittävästi.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Vaikka tuosta edellisestä kommentista olen aika lailla eri mieltä, kierrätyksessä olet kyllä aivan oikeassa, Romun ja kierrätyskaman kauppa on järjettömän suuri bisnes. pakoputkikorjaajani, joka jo tajusi ajat sitten missä se varsinainen raha piilee, vaikka DI onkin, sanoi: Juuri kiinan materiaalivarat on pääsääntöisesti kierrätyskamaa. valtavat konttilaivat rahtaavat metalli, muovi ja muuta romua sinne. Ne ajat jolloin jenkitkin ilmoitti tuotteissaan käytettävän vain "neitseellistä" eli ekan kierroksen nylon ym materiaaleja on kyllä mennyttä aika. Nyt sinne laitetaan vain minimi määrä uutta kamaa, jotta edes jonkinlainen laatu säilyis.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? On pelkästään opetustoimen tulosta, että betoni ja lasi olisivat kestävimpiä materiaaleja. Jos muinoin harvinaiset luonnonkivi ja tiili jätetään pois, ovat kaikki vanhat Suomessa tähän päivään saakka säilyneet rakennukset puuta : hirsikirkkoja ja talonpoikaisrakennuksia. Muoti tässä sanelee paljon. Puun käyttö on ollut vanhanaikaista ja sitä ei ole suosittu rakentamismääräyksillä. Suomessa ei panna paljonkaan painoa sille, miten rakennuksia voidaan huoltaa ja korjata. Puurakennuksen ylläpito on muita edullisempaa, mutta se vain unohdetaan. Kaupallisuus on hyvin määräävä tekijä. Jos järjellä tehdyt rakennukset eivät mene kaupaksi, niin on aivan yksi lysti, mikä on oma mielipide. Nälkä opettaa
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Esimerkiksi asuntorakentamisen tarkoituskaan ei yleensä ole tehdä ihmisille asuntoja, vaan tuottaa grynderille voittoja. Rakentajaa ei kiinnosta pätkääkään se, että 30 vuoden päästä asukas maksaa kämppänsä toiseen kertaan remontteina. Tämän vuoden tilinpäätös ja provikat eivät siitä paljoa heilahda.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Rakensivat Lontooseen kerrostalon pääosin puusta ja yllätys vaan, kun pystyttäminen sujui muutamalla työntekijällä ennätyslyhyessä ajassa. Myös putki- ja sähkö- ym. asennukset maksoivat pienen osan betonitalon vastaavasta nopeuden takia. Sillä on suuri merkitys, että materiaali on elävää ja uutta kasvaa muutamassa kymmenessä vuodessa. Betonin ja metallien käyttö on äärimmäisen raskasta teollisuutta joka ainoassa vaiheessaan. Se miten maankuorta käytetään on myös hyvin merkityksellistä. Tällaisissä asioissa pitää osata nähdä pitkälle ja mennä myös kauas katsomaan kuinka toimimme muurahaisina.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Päästiin siinne piuhan toiseen päähän, mistä se virta siihen lamppuun tulee... ;D
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Niin, kyllä. Ei hyvää materiaalia ole ennenkään hukkaan heitetty. Muovi eri laatuineen on ollut niinkin suuri ongelma, että roskanpolttolaitoksiahan tänne nykyään rakennetaan. Se mitä kotiimme päivittäiskaupasta kannamme, on biojätteen, paperin, lasin ja metallin poiston jälkeen muovia. Kierrätystä käytetään markkinointikeinona, mikä muodostaa harhaa siitä, että varsinainen ongelma olisi mihin vanhat kamat heitetään. Ei ne tuotteet ihan itsestään uudelleenkäyttöön pääse. Kun kierrätys on markkinointikeino, se tarkoittaa myös yhä lyhyempiä elinkaaria tuotteille. Perusvika on että yleensäkin synnytämme sitä "pois" heitettävää niin tehokkaalla tavalla. Ja että järjestelmät ympäri maapallon on rakennettu pönkittämään yrityksen voittoa, millä ei ole yhteyttä siihen mitä ihminen tarvitsee ainakaan pitemmällä perspektiivillä. Voi toivoa, ettei entisenlaista kasvua enää tulekaan, ja tähänhetkiset talouden rakenteiden natinat tekisivät hyvää tavalla tai toisella.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Ihminen tarvitsee pari leicaa ja niihin muutaman obiskan sekä ladattavat metallikasetit ja kehityspurkin ja niihin muutaman teräs spiraalin, Nämä voivat aivan hyvin olla viiskytluvulta. Sitten pari purkkia bulkkifilkkaa ja sakset. Sitten joskus rotskupullon ja vähän fiksijauhetta. Jos on kunnon laatuskanneri ei noita suurennuslamppuja tartte ollenkaan. Sitten vähän ehjiä vaatteita, riisiä kuppiin ja kasviksia keitettäväksi. ja tietysti voimassa olevan ratikkalipun... se on aika paljon siinä, noi onnellisuuden avaimet...
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Niinpä, siinähän ne tulivat. Leipää ja sirkushuveja, hiukka kamppeita niskaan kylmällä kelillä. Jonniinmoisen majailupaikan voisi Suomen oloissa lisätä tuohon Jukan listaan.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Yritysten jatkuvasti kasvavan voiton tavoittelu on ehkä aikamme suurimpia ongelmia. Yritys joka ei kasva nähdään huonona. Siitä huolimatta että se tuottaa tasaista tuloa, tuottaa palvelua/tuotetta tehden kuitenkin positiivista tulosta. Miten tähän on päädytty? Ahneudesta. Kuten aina.. Kvartaalitalous tekee vielä ylimääräisen kuorrutuksen koko paskakasaan ja tuloksena on lähinnä hirviö joka ahmii ennen pitkää oman tukirankansa. Vaan kiinnostaako se ketään. Ei. Homo sapiens ei ole koskaan kasvanut nimensä mukaiseksi vaan pysynyt lyhyen edun voiton tavoittelijana. Piensijoittajat katsovat vain lyhyen ajan voittojen perään, suursijoittajat katsovat voittojen perään ja suurimmat vielä pelaavat manipuloimalla koko järjestelmää tuottamaan sopivia voittoja. Kuitenkin tavallinen ihminen on hyvin vähään tyytyväinen - esimerkkinä tuo leica + parit objektiivit ja filmipurnukat.. Mutta kun pitää kuluttaa, ostaa uutta... Tätä tuputetaan jo vauva-ikäisille. Vaatteissa pitää olla uusimman muotimaskotin tunnus ja hintalisä. Vaatteet itse tulevat juuri jostakin kiinasta. Vaan ketäs se kiinnostaa. Olen A.Alhosen kanssa samaa mieltä. Ebay on mahdollistanut "reilun kaupan" tekemisen kiinalaisten tuotteiden kanssa. Ainakin elän itse siinä uskossa että ostamalla jotakin fotoroinaa suoraan kiinalaiselta toimittajalta jää kiinalaisille itselleen enemmän tuottoa. Toivottavasti myös työntekijöille. Usein samat tavarat saa suomestakin, jonkun eurooppalaisen merkin brändääminä ja 200% hinnalla tai kalliimmalla. Jos haluan periaatteesta ostaa jotain kestävää ja tukea täkäläistä tuotantoa niin silloin haluan myös takeet siitä että tavara on tehty ilman vedätyksiä (Leica tai Zeiss, jompi kumpihan myös lisää vain logoja kiinalaisiin tavaroihin). Parhaiten tämä onnistuu yleensä suosimalla yksittäisiä elinkeinonharjoittajia, mieluummin vielä jonkinlaista tuotantoa/käsityötä tekeviä.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Suomen Luonnon uusimmassa numerossa on "rovaniemeläisen erikoistutkijan" Timo Helteen kolumni, jonka otsikko on "Kohtuus kaikessa". Siitä poimittuna pari aihetta. Suorat lainat kursiivilla. Ekologiseen taloustieteeseen perehtynyt Helteen työtoverin Arto Naskalin ajatusta siteerataan: "Miksi rikkailla on suurempi oikeus rajallisiin luonnovaroihin kuin köyhillä? Miksi haalia varallisuutta, jos sitä ei voi tai ei osaa käyttää eettisesti hyväksyttävällä tavalla, siis riistämättä luontoa, omia aikalaisiamme ja tulevia sukupolvia?" Kun taloustieteilijät näkevät unta neljän prosentin vuotuisesta talouskasvusta, se tarkoittaa, että talous kaksinkertaistuu 16 vuodessa. Nykyiset markkinavoimiin perustuvat makrotalouden mallit ottavat talouskasvun annettuna siitä yksinkertaisesta syystä, että ilman kasvua nykyisenkaltaiset yhteiskunnat eivät pysy pystyssä. Raja tulee vastaan viimeistään silloin, kun luonto tekee tenän. Taloustieteen laidoilla on myös toisenlaista taloustiedettä, jonka tavoitteena on kestävyys tehokkuuden sijaan. Nollakasvun ajatuksia on käynyt suomalaisessakin poliittisessa keskustelussa jo 80-luvulla. Nyt maailmalla mietitään kuinka supistaa taloutta ilman että yhteiskunnat hajoavat liitoksissaan. Lukulistallani on kanadalaisen taloustieteen professorin Peter Victorin tutkimus, jonka mukaan Kanadan talouden kasvu pystytään jäädyttämään 25 vuodessa ilman kohtuttomia haittavaikutuksia.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? En koskaan unohda suomalaisen talousmiehen sanomisia 80 luvun laman aikana: (Nimi ei nyt äkkisältään tule mieleen), Taisi olla Jouko Loikkanen, en ole varma: On nykyajan harhaa että osakepapereita siirellään pinosta toiseen ja aina niitten "arvo" nousee. Toinen harha on että sijoittajat ja pankki ihmiset puhuvat kasvusta ja siitä kuinka paljon kukin bisnes on "kasvanut" ja tuottanut voittoa. Todellisuudesa, kun joku ala nousee, toinen supistuu. Rakennuksia rakennetaan mutta toiset taas rapistuvat. Bisnekset osoittautuvat menestyksiksi mutta toiset näivettyvät. No jotka operoivat rahalla, osakkeilla jne puhuvat ja tuovat esille voittoja ja menestyksiä ja ne jotka kärsivät tappion j näivettyvät, ovat häpeissään ja hiljaa. On tosiasia että kaupungit kasvavat, teitä tulee lisää, ja marketit suurenevat, MUTTA muualla toimeliaisuus näivettyy, ihmisistä tulee epäktiivisia, sairaudet lisääntyvät. Sellainen toiminta joka kohentaa oloja Koko Maassa, koko kansalle on se todellinen kasvu ja kehitys. Osassa Suomea se on jo todellisuutta...
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Tuohon lamaan - niinkuin myöhempiinkin - liittyi pankkien suuret tappiot. Miten pankki tekee tappiota? Siten, että joku lainaa rahaa, mutta ei maksa takaisin. -> Jokaisen euron, jonka pankki teki tappiota, joku teki voittoa. Lamassakaan rahaa ei hukattu tai poltettu, sitä vain siirrettiin toiseen paikkaan, toisen omistukseen. Pankkien tappioista puhuttaessa on osin ehkä tarkoitushakuisesti unohdettu, että nollasummapeliä siinä pelataan; toisen tappio on toisen voitto. Aika paljon rikkaita syntyi veronmaksajien rahoilla, kun pankkeja tuettiin/tuetaan valtion kassasta.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Tähän liittyy juuri Euroalueen uudet pankkien toimintasäänöt: Niistä on kovat kädenväännöt, juuri ne jotka EIVÄT OLE EUROISSA, kuten Englanti, Ruotsi ja Tanska, vastustavat niitä kiivaimmin. Norja ei, kun ei ole edes Euroopan unionissa... Vitun vapaamatkustajat...
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Pakko yhtyä tähän kommenttiin (vaikka tulinkin lukemaan suurennuskoneen lampusta). Puurakentamista poljetaan nimenomaan rakentamismääräyskokoelmissa. Toisin sanoen puurakentaminen on tehty suomessa vaikeaksi ja sitä myöten myös kalliiksi. En tiedä onko asia korjaantumassa Eurokoodien myötä, tuskin jos muoti suuntaus pysyy samana. Vähintään erikoista maassa jossa puu on luonnonvara numero yksi. Jauhetaan vaan selluksi ja halvalla eteenpäin.
Vs: Mistä suurennuskoneeseen lamppu? Eh, Jukka, Milläs tapaa nuo vanhat puukirkot/talot on lämpökäsitelty?? Nimimerkillä, mies joka asuu satavuotiaassa hirsitalossa ja jonka esi-isä oli rankentamassa kirkkoa joka tuli valmiiksi 1755 ja on edelleen pystyssä??