Porvoon radalta? Otin joskus vähän samanoloisen kuvan Porvoonjoen varresta, kun juna tuli asemalta keskustaan (on sen verran risuisempi ja rosoisempi, ettei sitä kehtaa tämän jälkeen esitellä). Ei ne lätät silloin muinoin ihan tällaisia puskaratoja kulkeneet. Lättämuistoja? Paras tarina on muualta kuultua kansanperinnettä: kävin parikymmentä vuotta sitten VTY:n (silloinen rukkasvirkamiesten ammatillinen keskusjärjestö) työsuojelukursseja ja samaan aikaan samoilla kursseilla oli yksi VR:n pitkän linjan konnari. Ystävystyimme siinä ajan mittaan ja illalla tuopin ääressä hän kertoi toinen toistaan huimempia tarinoita radalta ja sen varresta. Näistä lättäjutuista jäi mieleen yksi hirvikolaritarina: Haapamäki-Parkano-Pori -rata oli ennen lakkautustaan varsin kuoppainen. Ratapohjaa ei oltu korjattu ja kulku oli varsin pomppivaa. Sattui sitten, että keskellä ei mitään oli oikein komea hirvi juossut junan eteen. Kun lätässä on semmoiset vähän raitiovaunun kytkimiä muistuttavat schafenberg-kytkimet, niin tietysti hirvivainaa jäi lepäämään kytkintangon päälle. Kuskilla ja konnarilla eivät olleet voimat riittäneet raadon siirtoon, joten pojilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ajaa seuraavalle asemalle. Hauskaa tarinassa taisi olla se, että jokaisen radan epätasaisuuden kohdalla hirvi oli kurkannut tuulilasista 'kukkuu - kuka siellä' -tyyliin. Ei ******tti, miten kaljatuopin ääressä kuultu juttu voikin näyttää kirjoitettuna näin tylsältä.
Parin Ouzon jälkeen nauratti kyllä tuo hirven kukkuilu. Ihan nätti kuvakin. Syvyyttä ja erikoista kuvakulmaa noin kohtitulevan näköiseen junaan. Vesku
Meikä kyllä repes, noh ei mikään yllätys baari illam jälkeen.. Itse asiassa kuva on Oulun Hietasaaresta. Radalla on joskus roudattu öljyä läheiseltä öljysatamalta, mutta rata on ollut aika käyttämätön n.10vuotta joten oli aika tuuri että satuin paikalle.
Eikös toi Lättä ole sitten Oululaisten harrastajien kunnostama ja taitaa olla heidän omistamansakkin ? Omia muistoja on yksi vaiherikkain matka kun tulimme Kuopiosta Tampereelle ! Matka taittui nopeusmittaria seuraten sellaista tasaista 110 km/h. Kyllä heilutti puolelta toiselle tosi reippaasti, välillä oli mielessä pienellä matkaajalla selvitäänkö nätisti perille! Samassa vaunuosastossa oli ukot kortilla mikä siihen aikaan oli aivan normaalia, rahasta tietenkin pelasivat. Jonkin aikaa peliä oli seurannut myös isäni ja yllättäen sanoi pelikavereille pääseekö mukaan peliin. Kelpas heille, jokunen pelikierros siinä meni ja yllättäen isä oli voittanut niistä paria-kolmea vaille kaikki kierrokset ! Ukot ihmettelivät mitenkä tässä näin on käynyt johon isä sanoi jos kerran te pelaatte vuskaamalla niin hänkin pelasi samoin. Pelaaminen loppui siihen ja korttirinki muutti toiseen vaunuun! Matkan aikana ei muistaakseni mitään ihmeitä kovaa vauhtia lukuunottamatta sattunut. Pakollinen Haapamäen pitkähkö pysähdys tietenkin jäi aina mieleen, koska silloin sai seurailla höyryvetureita jotka menivät edes takaisin ainakin minun mielestäni !