Mitäs keinoja käytätte? Mulla tuntuu ainä olevan 2-5 kriittisen häiritsevää jälkeä vedoksissa joita sitten pitää prikkailla ennen kuin kehtaa laittaa näytille mihinkään. Pölyä vastaan taistelen mikrokuituliinalla, paineilmalla ja annan tasoitusta lasillisilla negapitimillä.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Käden ulottuvilta löytyi 7 kehystettyä vedosta, joista kahdessa löytyi yksittäinen pölyjälki, joten nollaan kallistuu. Keinot siis ilmeisesti pölyttömät negat ja lasittomat pitimet..
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Tarkkana niitten negojen kanssa, mitä isompi sen tarkempi, "pölläytin", ja rollei loppuhuuhtelu näyttäis tepsivän suht hyvin, prikkaaminen on niin per*eestä että kaikki muu käy mut ei se.. liinat ja ym pensselit rähjääntyy mun mielestä käytössä niin et kohta niistä on enemmän haittaa ku hyötyä Anders
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Pimiössä kompura, josta paineilmaa riittää. Tarttee vaan varoa ettei nega irtoa näpeistä ja lennä lattialle...
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Taitaa olla tän kämpän yleinen ongelma lievä pölyisyys vaikka siivotaankin usein =) Vaan, mitenkäs nuo takavuosien tekijät, Westonit ja Adamsit saivat pölyt pois vehkeistään? Olosuhteet kun eivät häävit olleet, ei paineilmaa, ei pölynimureita, ei juoksevaa vettä...
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Puhun menneisydestä. Hajavalokone, lasittomat negapitimet ja pikkunen valopöytä & puhalluspumppu oli mun respti. Ja tietysti tärkein kaikista: Negan loppuhuuhtelu 45 asteen kulmassa syrjällään ageponilla höystettynä. 100 % varmuus puhtaille negoile, vaikka pimiön olosuhteet eivät olleet hääppöset.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Elivät he sentään viime vuosisadalla ... kaikkea tuota oli jo olemassa, ainakin Ameriikan ihmemaassa. Eka patentti pölynimurille on myönnetty 1869. Vaikeuksia heillä on varmaankin ollut, ainakin Westonilla, joka oli aikamoinen sählääjä. Adams taas perfektionistina on kaiketi osannut pölytaistelunkin paremmin. Kuten todettu, 10x8" nega ja pinnakkaisvedostus, jossain määrin helpompaa. Prikkaamista on takuulla silti ollut.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Tässä hyvin tyypillinen prosessi yhdelle 8x10" laakadialle: Rumpuun asettaminen, ilmakuplien poistaminen ja preview 10-15 min Skannaus 8-10 min (1 GB tiff) Pölynpoisto n. 45-60min Kovalevylle tallentaminen 5-10min Tunnissa skannaan parhammillaan neljä kuvaa, mutta pölynpoistossa ei koskaan kahta kuvaa tunnissa. Jos saisin jonkun tekemään pölynpoiston, niin mielelläni teettäisin.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Ihmettelen välillä joidenkin fanaattisuutta pölystä . En tarkoituksella pölyä hae ja pyrin välttämään sitä aina kun mahdollista (esim. pölysuodattimellinen filminkuivauskaappi, jota käytän because I can), mutta sitten kun kuitenkin vedoksiin aina silloin tällöin eksyy pölyhiukkanen tai karva, en koskaan prikkaa tai tee uutta vedosta sen takia. En oikein ymmärrä, miksi pitäisi. Kuvani eivät ole teknisen täydellisyyden ja moitteettomuuden taidonnäytteitä, vaan tärkeämpänä pidän, että ne näyttävät omaan silmääni hyvältä. Ja miksei muidenkin silmään - mutta jos joku rupeaisi nillittämään (minun kuvastani) yhdestä pölyhiukkasesta, se todistaisi mielestäni vain täydellistä suhteellisuudentajun ja ymmärryksen puutetta - sillä kuvasta löytyy aivan varmasti jotain merkittävämpääkin sanottavaa. Ainakin toivottavasti. Itseltään tietysti voi vaatia kaikenlaista, ja se on eri asia. Miten itse tykkää.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Jotkut fanaattiset professorit opettelevat näköjään vielä laskemista. Ihan harjoituksen vuoksi: Jos kinofilmistä skannatun tiedoston tarkastukseen ja pölynpoistoon menee aikaa 1 min, niin paljonko aikaa voisi kulua 8x10" laakan skannauksen pölynpoistoon, jos oletetaan että pinta-alaa kohti käytetty työskentelyaika pysyy samana.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Jos lopullinen esitettävä kuva on samassa koossa ja sitä katsellaan samalta etäisyydeltä, pöly pienenee mukana suurennossuhteen muuttuessa. Yleinen konsensus on tästä johtuen, että mitä isompi filmikoko, sitä helpompaa pölyn kanssa. Mutta tämä pätee vain, jos vaatimustaso pysyy samana. Yleensä isommalla filmikoolla myös vaatimustaso nousee mukana ja vedoskootkin ovat isompia. Jos mikroskooppisen pientä pölyä on filmillä suuri määrä, kannattaa käyttää sen vedoksesta prikkailuun / Fotarissa poisteluun kulunut aika ennemmin työnkulun siistimiseen, aina filmin kehityksestä alkaen. Se maksaa itsensä äkkiä takaisin työtunneissa. Pölyä ei tarvitse poistaa jos sitä ei tule. Sitten ne muutamat yksittäiset vahinkohiukkaset on nopea prikata.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Kun V Setälän opuksia lukee, varmistuu seikasta että työnkuun hallintaan kuuluu siisteys ihan alusta lähtien, kaikkien kemikaalien suodatus esim melitta kahvisuotimen läpi, huuhtelualtaiden ja laitteiden huolellinen puhdistus jne, jotta emulsioon ei pääse tarttumaan mitään pienhiukkasia missään vaiheessa, sitten se loppuhuuhtelu, josta täälläkin hohkataan on vain vimeistelevä vetäisy. sekin litku kannattaa suodattaa ja vaihtaa säännöllisin väliajoin.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... On myös ihan teoriassa mahdollista päästä siihen lopputulokseen, että filmikoon kasvaessa epäpuhtauksien suhteellinen koko pienenee niin paljon, että ei ole mitään järkeä käyttää automaattiohjelmia niiden poistamiseen, koska muutaman häiritsevän roskan poistaa käsin muutamassa kymmenessä sekunnissa.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Muutenkin formaatin kasvaessa pölyn koko kuvassa pienenee niin että murhe niistä ei ole samanlainen kuin kinolla, jossa parilla krekkalalla masentaa vedostajan. Siinä vitsissä kinon hyvyydestä: "kinossa on vain yksi hyvä puoli; niin pienelle kuva-alalle ei paljoa pölyä mahdu" taisi olla aika paljon mustaa huumoria...
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Niinpä. Toisaalta infrapunatunnistimilla varustetut skannerit häivyttävät pölyn aika tehokkaasti. Niitä taitaa olla saatavana vain kinolle ja keskarille, laakafilkan joutuu prikkailemaan.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Pimiö- ja skannaustilat lähelle toisiaan ja molempiin tuloilmakone, jossa hyvät HEPA-suodattimet. Lisäksi vielä perinteinen korkeajännitteeseen perustuva edullinen ilmanpuhdistaja. Miksei vielä sisäilman kierrätystäkin HEPA-suodattimen kautta. Kaikki kemikaalit, etenkin loppuhuuhtelu, suodatettuihin vesiin kuten J.W. kertoi. Vaatteitakin on niitä enemmän ja vähemmän pölyä irrottavia. Ja filminkuivauskaapissa on toki vielä oma suodattimensa. Negoja voi käpistellä vaikka nitriilihanskoilla. Eivätpähän pölytä. Saattaa kuulostaa liialliselta, eikä välttämättä kosketa suurinta osaa harrastajista lainkaan, mutta jos joutuu käyttämään 45 minuuttia jokaisen kuvan siistimiseen, yllämainittujen vinkkien toteuttaminen maksaisi itsensä ajassa ja rahassa takaisin jo muutaman kymmenen kuvan jälkeen. Toinen vaihtoehto on hieman löysentää asennetta.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Talviaikaan jo pelkkä ilmankostutin auttaa aika paljon. Niitä vanhan mallin puhdistajiakin saa tosin kirppareilta muutamalla eurolla.
Vs: Gallup: Saan vedoksistani pölyttömät.... Itsellä on tapana joskus kastelle laakat hetki ennen"h" hetkeä ja kun on kuivuneet,ovat aivan pölyttömiä ja suuraan pidikkeisiin ja eikun koeluiskaa ähräämään t kimo