Tämä voisi sopia tänne: Kuinka kauan mekaanista suljinta kannattaa säilyttää vireessä? Ja mitä tapahtuu jos niin tekee? Onkohan lämpötilanvaihteluista lisäharmia? Muistaakseni kameroiden lämpötilanvaihtelunsietoa käsiteltiin yleisemmin aiemmin. Olikos se nyt niin, että laukku/pussi toimii hyvänä puskurina, joten kandee pitää kamat siellä, jotta ilma kylmenee ja lämpiää tasaisesti. Varmaan jossain vaiheessa kannattaa kuitenkin avata se, jotta kosteus pääsee pois. Mitenköhän paljon ne silikonipussit (vai mitä suolaa ne onkaan) imee? Mulla on yks sellanen ja ei viimeks ainakaan jääny kosteutta pyörimään.
Muistaakseni yleensä toi sulkimen viritettynä pitäminen rasittaa laukaisukoneiston jousimekanismia, en ainakaan omia mekaanisia kameroita noin säilyttäisi. Lisäksi suositellaan, että suljinta lauotaan "tyhjänä" muutamia kertoja kuukaudessa, jotta voiteluaineet pysyvät vetreänä. Lämpötilan vaihteluista en sitten tiedä ollenkaan.
Keskustelu sulkimen tms. jousen pitämisestä viritettynä putkahtaa säännöllisesti esiin. Koneenrakennuksen ja materiaaliopin yksiselitteinen vastaus asiaan on se että jousen elämän rajoittaa vain syklit. Ketterintä on siten pitää suljin aina viritettynä ja kamera laukaisuvalmiina. Monien kameroiden, mm. Hasselblad, ergonomiaan lisäksi kuuluu se että kamerasta ei näe läpi ellei suljin ole viritetty. Näin ei voi yrittää ottaa kuvaa virittämätttömällä kameralla. Lisäksi monien kameroiden keskussuljin objektiivit ovat irroitettavissa vain objektiivin ollessa viritetty. Näin esim. näiden kaikkien keskussuljin-Hasselbladien objektiivit ovat käytännössä olleet viritettynä tuotannon alusta v. 1957 lähtien. Eivätkä kuitenkaan ole erityisen tunnettuja jousivioistaan. T. Kerkko.
Kyseessä ei ole Hasselblad, eikä muukaan kamera, jossa sulkimen virittäminen vaikuttaisi mihinkään muuhun kuin laukaisuvalmiuteen. Mutta tuliko tässä nyt ristiriitaiset ohjeet? Sen ainakin ymmärrän, että suljinta kannattaa aika ajoin laukoa, mutta pitääkö sitä oletusarvoisesti aina toimettomanakin viritettynä? En oikein ymmärtänyt tuota syklihommaa. Mitkä syklit?
Voisi tässä samalla kysäistä paljekameroista... Ottaako nahka itseensä, jos kameraa pitää pitkiä aikoja auki tai kiinni. Sain joululahjaksi sukuni vanhan paljekameran ja haluasin toki pitää sitä kauniisti kirjahyllyssä esillä (kuten tapoihin näyttää monilla muillakin kuuluvan) ja välillä räpsiä kuviakin. Kamera on ollut nyt suljettuna varmasti melkein yhtäjaksoisesti tuollaiset parikymmentä vuotta. Tosi hyväkuntoinen peli kyllä. Ajat toimii ja silleen. Odotan vaan innolla, että pääsee kehittelemään ekaa rullaa. Mutta mites on? Voiko pitää auki vai onko käytännössä mitään merkitystä? Sen verran tiedän, että suoraa auringonvaloa vanhat esineet yleensä pelästyvät.
Sulkimen jousen tai minkään muunkaan jousen elinikään ei vaikuta sen viritystila, ainoastaan sen viritys- ja purkukertojen lukumäärä, ts. syklit. Säilytettäessä sulkimen virityksellä tai virittämättömyydellä ei siten ole väliä. Kätevintä, ja monissa tapauksissa käytön kannalta välttämätöntä, on pitää lkamera viritettynä. Lisäksi kameraa, kuin mitä tahansa muutakin mekaanista laitetta kannattaa käyttää säännöllisesti. T. Kerkko.
Mä mietiskelin kerran samansuuntaisia juttuja. Eikös moottoriperä kuitenkin viritä kameran aina automaattisesti, jolloin se on aina viritettynä? Kuvaillessa viritän kameran aina kuvan otettuani, mutta säilytän niitä kyllä virittämättömänä.
Ohjeita Palkeen kestävyys, siis suomennettuna ulkonahan, "-nahan" ja sisäpuolisen kankaan liimauksien pitävyys riippuu ihan tuotteesta. Siis joissakin kameroissa liimaus pettää ihan itsekseen, toisissa se taas pitää. Ja onneksi lisähajontaa tulee vielä tuotantoerästä, esim. joissakin Ikontoissa liimaukset on pettäneet, toisissa ei. Mutta mielestäni kameraa voi hyvin pitää avattuna ja esillä, kunhan palje ei joudu siihen auringonvaloon eikä koneita kannata keittiössäkään säilytella, ettei tule rasvoja ym. höyryjä sotkemaan kuvioita. Eniten paljetta kuluttaa sen käyttö, siis jatkuva availu ja sulkeilu; senhän huomaa palkkikameroista, niihin saa vaihtopalkeita, jotta saa tiiviin kulmistaan auenneen tilalle. Samalla tavalla kokoon taittuvan paljekameran kulmat kuluu, mutta sellaisen käyttömäärän harrastaminen vaatisi avaamista ja sulkemsita esim. 100 kertaa JOKA päivä kymmenen vuoden ajan-tyyliin. Niin pane esille vaan. Ja kameran säilyttämisestä viritettynä/virittämättömänä, Kerkko on ihan oikeassa, ei se viritettynä oleminen rasita jousia, vaan käyttö. Ja käyttöäkin saa olla paljon, esim. vanha Syncro-Compur tyyppi 1210 alamalleineen, (siis se Hasselin) tarvitsee 75 000 laukaisua ennen kuin 1/500 on muuttunut 1/400 ja senkin jälkeen muut ajat on aika lailla paikallaan 1/60 saakka, sen jälkeen 1/30-1 s. hoitelee jarrukoneisto, eli niiden aikojen pitävyys ei enää olekaan kiinni jousen voimasta, vaan jarrukoneen ja lamellien voitelusta. En tiedä yhtään kameraa, tarkoitan nyt kinareita, joita ei voisi pitää viritettynä, jossain takaraivossa kilisee Alpan varoittaneen viritettynä säilyttämisestä, mutta Alpa on muutenkin ihan oma lukunsa. Mutta kameraa kannattaa tosiaan viritellä ja laukoa, jotta voiteluaineet pysyisivät paikallaan. Eli miettikääpä kamerakeräilijää, jolla on jotain 1200 kameraa, tunnen pari sellaista, jonka pitäisi laukoa ja viritellä kameroitaan kerran kuukaudessa, kaikki ajat pariin kolmeen kertaan. Saattaisi tulla rakko laukaisevaan etusormeen.....
Kameraa ei kannata ostaa säilytettäväksi, niillä kannattaa kuvata joka päivä, varsinkin mekaanisella. Toimivat silloin hyvin ja uskollisesti
Jos kamerassa on esim keskussuljin, semmonen lehtisuljin, niin ne on hyvä pitää T asennossa virittämättöminä, ja aukko täysin auki. Näin minulle eräs vanha kuvaaja valisti joskus. Leicassa esim on jouset kokoajan viritettyinä, joten on melkeen sama on suljin virittettynä kokoajan tai ei. Ne on sen verran ylimitoitettu että kestää vaikka kuukausia säilyttää näin eikä ole mikään ongelma.
Se on melkeen sama kuin B mutta suljin sulkeutuu vasta kuin painaa toisen kerran. Ehkä B ajaa saman asian, ei se ainakaan koneistoa tarvi. Ehkä nämä neuvot koskevat enemmänkin noita laakakameroiden sulkimia.
Monessa "uudessa" kompaktissa on sellainen suljin, että se joko a) toimii sähköllä, eli saa olla vireessä eili ei b) on mekaaninen, mutta uudemmat mekaaniset eivät väsy, ne oli sellaisia japanilaisia keksintöjä, että niiden takia Compur-tehdas meni konkkaan. Japanilaiset tekivät esim. Mamiya RB-sarjaan sellaisen keskussulkimen jossa oli sama aika-alue kuin saksalaisissakin, mutta jotain 50 osaa vähemmän ja tarkemmat ajat, jotka pysyy ja pysyy samana. Voidellakaan ei tarvitse, kun kaikki liukupinnat on käsitelty kaikenlaisilla uudismuoviaineilla, eivätkä perkleet kulukaan, kun metallit on niin uudenaikaisia.
Itseasiassa luin RZ:an ohjekirjasta, että pitkä-aikaisissa säilytyksissä suljin pitäisi laukaista. Tosin en oo ite tuota tehnyt, eikä nuo ajat mihinkään oo heittäneet. Kai tuokin on joku ylivarovainen ohjeistus ?
En tiedä, en jaksa soittaa Turkuun ja kysyä, mutta eihän siitä suurta vaivaa ole, jos laukaiset sulkimen ennen kolmen kuukauden säilytystä? Ideana taitaa olla, että pitkäaikainen säilytys on vähän kuin lainaisi kaverilta kirjan, kolmen vuoden kuluttua sen saattaa jo palauttaa, jos ehtii.
En mäkään tiennyt mun sulkimeni heittävän ennen kuin vein kameran tarkastettavaksi. 1/000 oli toisella puolella ruutua melkein 1/500, toisella puolella jotain 1/700. Sama jatkui vähäisempänä parin muunkin nopeimman ajan. Keskussulkimessa ei varmaan kuitenkaan taida olla tota epätasaisuusmahdollisuutta. Tai ehkä on. Sen sulkimenhan pitää maalaisjärjellä ajateltuna liikkua aluksi nopeammin, jottei reiän keskialue päästä muuta osaa kauemmin valoa.
Kaippa sitä suljinta on ihan hyvä "koevoimistalle" muutamii kertoi kuukaudessa jos kameralla ei ole käyttöä. Ja eipä kai sitä turhaan kannata pitää viritettynä, paitsi tietty sitten kun kamera on aktiivikäytössä.
Onkos RZssä vieläkin mekaaniset sulkimet laseis? Muistelin että se oli sähkökamera, toisin kun vaikka RB.
"Sen sulkimenhan pitää maalaisjärjellä ajateltuna liikkua aluksi nopeammin, jottei reiän keskialue päästä muuta osaa kauemmin valoa." Ei se taida kuitenkaan ihan noin mennä. Kun keskussuljin avautuu, niin sehän alkaa valottaa koko filmiruutua heti kättelyssä. Toisinsanoen keskussulkimella ei voi tapahtua niin, että osa ruutua (vaikkapa keskiosa) valottuisi eritavalla kuin muu osa filmiä. Puhutaankohan edes samasta asiasta. Saatoin ymmärtää väärinkin, kuten yleensä.