valokuvausaiheinen teksti joka useimpien lukijoiden mielestä on ylipitkä, pitkäveteinen eikä loppujen lopuksi sano paljoa mitään. Merkityksistä ja ahneesta katseesta
Vs: No ei taas... Ajatuksia herättävä teksti, jos sen jaksaa lukea. Kappalejakoa voisi hiukan tihentää, auttaisi. Kirjoittaja voisi opetella linkitystä - nyt ainoa tekstin linkki johtaa jonnekin, mihin ilmeisesti ei ole tarkoitettu. JA, linkit EHDOTTOMASTI uuteen ikkunaan, EI JUMALAUTA AVOINNA OLEVAN TILALLE!!!!
Vs: No ei taas... Kiitos kommentista. Tihensin kappalejakoa niin paljon kuin sielu antoi periksi, mielelläni olisin laittanut vielä vähemmän kappaleita. Linkki (testasin sen kyllä) vie kuvahakuun josta noin puolen sekunnin kuluttua aukeaa se Erwittin kuva pariskunnasta auton sivupeilissä. Vai eikö, testasin kyllä juuri äsken. Lopun linkit omiin kuviini kyllä näyttivät toimivan. Linkit uuteen ikkunaan.... olen aivan samaa mieltä ja paljon kiitoksia. Opettelen miten tuo Wordpressissä hoituu. Juu. Kiittäen. EDIT; Eikunsiis JUU.
Vs: No ei taas... Saattaa olla selainkohtaisia eroavuuksia. Minulla ei aukene Safarissa, eikä voi tietää, mikä haun kuvista oli se tarkoitettu. Tuo linkki jakautuu 10 riville tekstissä - hiukan pitkä, eikö? Kyllähän Wordpressissäkin saa linkin piilotettua johonkin sanaa tms. suppeaan kohteeseen. - Ja kuvalla on toki ihan oma URL-osoitteensa olemassa, jos yhtä kuvaa haluaa näyttää. Eikä ihan laitonta olisi sen kuvan sijoittaminen tekstiinkään, sitaattina - minusta teksti on sen luonteista "tieteellistä esitystä", että sitaattioikeus on ihan tekijänoikeuslainkin mukaan.
Vs: No ei taas... Kuva kokonaisena ei todellakaan ole sitaatti. Sitaatin tarkoitus on tuoda kontekstiin juuri sen verran kuin tarvitaan ja se onnistuu yleensä linkittämällä. Sitaatin idea ei ole luoda kuvituskuvaa - juuri kun/jos ollaan "tieteellisiä".
Vs: No ei taas... Jup, Erwittin kuvan suoraan liittämistä tekstiin mietin, mutta ajattelin että jos teen kuitenkin suurinkin synnin. "Live and learn." Nöyrät anteeksipyynnöt, yritän ottaa opikseni.
Vs: No ei taas... Mulla Lumialla aukeaa Google-haku Eliott Erwitt Love ja hiton monta kuvaa ja sivuja . . .
Vs: No ei taas... Vilpittömästi pahoittelen teknisiä virheitäni. Ensi vastaavalla kerralla upotan kuvan tekstiin huolehtimatta mahdollisista tekijänoikeusrikkomuksista (mistä kyllä yllä on jo tullut hyvää tietoa).
Vs: No ei taas... "Hyvä tieto" on peräisin opettajan tekijänoikeusoppaan korjauksista, joissa on avattu tekijänoikeuslain melko niukkaa sanontaa. "Tieteelliseen tai populääritieteelliseen esitykseen (luento, artikkeli, opetusmateriaali, blogikirjoitus) saa ottaa mistä tahansa mitä tahansa valokuvia, valokuvateoksia, piirroksia ja mitä tahansa kuvia, jos kuvan aihe liittyy keskeisesti esityksen aiheeseen. Kuvat eivät voi olla esityksen pääasia, vaan nimenomaan täydentävät itse esitystä. Sekä kuvaajan että teoksen tekijät on mainittava hyvän tavan mukaisesti. Esitystä ei voi hyödyntää kaupallisesti, mutta esimerkiksi jakelu verkossa on sallittua." http://www.opettajantekijanoikeus.fi/op ... ityksissa/"]http://www.opettajantekijanoikeus.fi/opas/korjaukset/kuvasitaatit-arvosteluissa-ja-tieteellisissa-esityksissa/ Minusta puheena oleva teksti täyttää lainauksessa mainitut kriteerit vallan mainiosti.
Vs: No ei taas... Hyvä kirjoitus. Uskon, että tuollaisia asioita olisi syytä pohtia - ja paljon - kaikkien valokuvausta harrastavien. Itse olen paljon perehtynyt merkityksiin musiikkitiedettä opiskelessani, nuo tuossa tekstissä olevat pohdinnat ovat siinä mielessä hyvinkin tuttuja ajatusmaailmaltaan minulle. Kari Kurkela kirjassaan:'Mielen maisemat ja musiikki' (1993) esittää tai varmaankin toistaa jonkun toisen henkilön ajatuksen, että kaikki ihmisen toiminta perustuu hengissä säilymiseen. Niin myös soittotapahtuma: ihminen saa hallinnan tunteen oppiessaan uuden kappaleen, hän kokee osaavansa ja hallitsevansa tilanteen, jolloin - hieman kärjistetysti sanoen - hän kokee pysyvänsä hengissä
Vs: No ei taas... Tämä sitaattioikeus on paljon kaluttu aihe, ja siihen liittyy monia ristikkäisiä näkemyksiä ja tunteitakin. Avaan vielä hiukan sitä, miten olen sen ymmärtänyt (kaikki lukijat puolestaan taitavat ymmärtää, että tämä ei ole lainoppineen tekstiä vaan mutua). Aloituksessa linkitetty bloggaus on hyvä esimerkki. Siinä on kuvituskuva kynästä. Kuvan sisällöstä siinä puhutaan, mutta tavalla, joka liittyy kynän olemukseen - kuvasta ei tekstissä puhuta teoksena, vaan enemmänkin kynän olemuksesta. Pitäisin kyseenalaisena, jos se kuva olisi jonkun muun. Erwittin kuvasta puhutaan tekstissä teoksena - sen merkityksiä katsojalle käytetään esimerkkinä. Siis nimenomaan tämän teoksen - se ei ole kuvituskuvana, vaan tieteellistä (no, ainakin sellaiseksi katsottavaa) tekstiä täydentävänä esimerkkinä. Selvää pässinlihaa siis, minusta. Kuvaa voi käyttää täysin luvallisesti. Tuo ero voi olla esim. virtuaalikenneleitä vässävien teinityttöjen vaikeasti hahmotettavissa, eikä se niin selvä ole oikeastaan kenellekään. Rajahan tietysti on niitä veteen piirrettyjä. Edellä lainattua lausumaa siis ei pidä tulkita niin, että mitä tahansa voi "siteerata" missä tahansa yhteydessä, siinä se pointti.
Vs: No ei taas... Tominta joka ei konkreetisti edesauta hengissäsäilymistä, mutta joka vaatii ihmiseltä omaehtoisia ponnistuksia (esimerkiksi musiikin esittäminen) paradoksaalisesti(?) nostaa ihmistä, tekee hänestä enemmän elävän? Hieman OT, mutta olen ajoittain miettinyt mistä klassisen musiikin vaikuttavuus on peräisin. Sehän vaikuttaisi olevan eräänlainen absoluuttinen kieli (jos se pohjautuisi luontoon tai ihmisen biologiaan olisi se kai kaikkialla suurin piirtein samanlaista mitä se ei ole (esimerkiksi kauko-idän musiikki)). Pythagoraskin kai oli oman aikansa ja kulttuurinsa lapsi... Miksi klassinen musiikki toimii kuten toimii? Oukei, ehkä lapsellinen kysymys mutta en ole musiikkitieteilijä.
Vs: No ei taas... Siitä pitäisi järjestää keskustelutilaisuus esim. oulun scanic-hotellin katutason ravintolassa hyvän ruuan, viinin ja seuran kera....
Vs: No ei taas... Kulttuurikeskustelu ilman punaviiniä on kyllä kuin se tarinan talo ilman aitanpolkua, vai miten se meni....