Täällä kun joskus porukka kivenkovaan väitti, että inkjetti on vähintäänkin yhtä hyvä tai parempi kuin hopeavedos. Tässä on nyt pari skannia flextightilla printeistä... 2040dpi. Hopeavedos ei häviä erityisesti negalle, se on hieman pehmeämpi pintakalvon vuoksi.. mutta muuten toisti on hyvin lähellä sitä mitä negasta sais skannattua. Inkjettien mustetälplät on yksinkertaisesti vaan liian suuria, sekä vaikka tota on desaturoitu aika paljon.. näkee että seassa on vihreitä sekä punaisia pisteitä. Joskus jos jaksan, niin pitää kokeilla skannata toi sama nega mistä pinnakkainen on ja tulostaa se samaan pinnakkaiskokoon. Luultavasti en jaksa, koska ei ole erityisesti epäilystä lopputuloksesta. Mv paperi käy aika hyvin kuvausmaskuksi, ja siitä voi tehdä ihan ok suurennoksia.. vaikka sitten inkjetillä
Vs: Hopea vs Muste En minä ainakaan ole väittänyt. Näkemäni inkjetit sopivat fotografiikkaan. Eivät loivia sävyliukuja sisältäviin valokuviin.
Vs: Hopea vs Muste Heh, en mä täs ketään syyttele Kuhan ekaa kertaa tuli kokeiltua tota heijastavaa skannausta flexissä.. tuli sit mieleen nopee skannata kans yks inkjetti. Muistaakseni jotain ppotkia ja muita oli jota innoissaan väittivät että ikjetit on vähintäänkin yhtä hyvä.. tai jopa parempi. En koskaan oikeen käsittänyt mihin se perustui, kun toi inkjetin tippakoko on aika suuri, eikä edes lähellä hopean hienojakoisuutta. Mutta joo, sävyliu'ut on kyl nimenomaan se mikä nää selkeimmin erottaa.. ja hienot yksityiskohdat, kuten noi aseen naarmut, ei toistuisi inkjetissä. Markkinamiehet sanovat että et sä näe niitä, niin ei niitä tarvi toistaa. Vähän sama kuin digitaalisessa musiikissa... Ite kyl käytän ikjettiä, just hommasin printterinkin. Mutta en kyl elä missään harhassa, vaan ihan suoraan voin myöntää että käytän sitä ainoastaa sen takia.. että se on helpompaa. Ja toisaalta, jos ihmiset ei välitä.. niin miksi tarjota parempaa.
Vs: Hopea vs Muste Joku koulun epson se tais olla, ei oo mun tekemä kuva vaan puutelan. Sen kuva myös. Ainoa tarpeeksi pieni printti mikä sattu olee nurkissa pyörimässä. Pitäis toi kans tehdä glossylle rc inkjet paprulle, missä ois tiukin pistekoko. Mutta silti, ei kestä kyl noin läheltä tarkastelua inkjetit, kun skannerin tarkkuus ylittää niiden tulostustarkkuuden. Mutta ku saan oman printterin skulaamaan, ni tarkotus ois kyl hommaa noita glossy papruja.. ehkä mä jaksan sit tehä virallisemman vertailun. Ps. jaa löysin jotain glossylle tulostettuja 8x10" kokosia... 8x10" negasta. Printattu EPSON STYLUS PRO 9890 muistakseni, joku hifi iso uus Epsoni kumminkin. Laitan tosta skannin ku kerkeen.
Vs: Hopea vs Muste Kuten arvelinkin, glossy on hieman parempi.. mutta tarkkuutta inkjetistä ei vaan löydy. Mv tulosteessa on myös aina ongelmana vihreä & punainen mitä käytetään.. vaikka nää on tulostettu käyttäen epsonin "advanced b&w" moodia. Alkuperäinen tiedosto oli myös valtava, skanni 8x10" ruudusta jossa jokainen rintakarva oli skarppi. <IMG src="http://aleksikoski.com/temp/inkki.jpg"]</IMG> <IMG src="http://aleksikoski.com/temp/inkki100.jpg"]</IMG> Tässä vielä suunnilleen sama kohta alkuperäisestä tiedostosta, huomaa about mitä printistä jää puuttumaan: <IMG src="http://aleksikoski.com/temp/inkki100_scan.jpg"]</IMG> Inkjet ei tule edes lähelle kemiallisia prosesseja, siitä ei pääse mihinkään. Yllättävää että se on silti nykyään standardi jopa taidepuolella.. en tiedä mistä se kertoo. Joten jos joku jaksaa vielä vääntää vilmi vs digi, ni voi ainakin sanoa.. että printtipuoella filkka hakkaa kaiken mitä digitaalisesta voi ikänä saada irti
Vs: Hopea vs Muste http://www.telegraph.co.uk/science/evolution/10297124/Sir-David-Attenborough-Humans-have-stopped-evolving.html
Vs: Hopea vs Muste Perinteinen hyvän testin tunnusmerkki: ei edes tiedä, mitä laitetta on käytetty eikä kerro sen ominaisuuksia ja asetuksia. Vähän kuin sanoisi: digikamerat ovat onnettomia. Joku kanoni se kai oli, mitä kokeilin. Ihme, että väriprintteri tekee väripisteitä! Jos ei halua niitä, pitää tietysti käyttää harmaasävymusteita. Jos haluaa parasta, on tyhmää käyttää huonoa tekniikkaa. Siten sanovat myös a) visualistit ja b) tulostusmaailman ammattilaiset. Kumpikin laji ymmärtää c) ihmisen näön fysiologiaa ja tietää, että tosiaankin sen, mitä ei näe, ei tarvitse näkyä. Kuvia katsellaan aina tavalla, missä mitään väripisteitä ei näe, olipa sitten kyseessä offset-painettu aikakauslehti tai mustesuihkutulostus. Viisas ymmärtää, että se, mistä ei ole hyötyä, ei ole hyödyllistä. Viittaus digitaaliseen musiikkin osoittaa trollausta tai tietämättömyyttä, sillä sitä on monenlaatuista -- ihan kuin mustesuihkujakin -- ja perinteinen CD-laatu ei kerro mitään siitä, mihin digitaalinen ääni pystyy.
Vs: Hopea vs Muste En pitäisi myöskään huonona tapana uskoa omia silmiään kuvia arvioidessaan. Niiden kuva-alan ammattilaisten kanssa ikäni pyörittyäni, voisin väittää niiden "ammattilaisten " hankkivan suurimmalta osin tietonsa sieltä, mistä suurin osa harrastajistakin eli internetistä. Eikä ole mitenkään tavatonta, että muuten niin kriittiseltä vaikuttava "ammattilainen" alkaa nähdä niitä asioita, mitä hänen halutaan näkevän. Ihmisen fysiologian lisäksi kuvan tarkasteluun liittyy paljon psykologismeja, jotka muokkaavat näkemystämme ja joista pitää olla tietoinen laatua arvioidessaan. Samoin kuten kehitysprosessien ja filmiteknologian vähän syvällisempi tuntemus on paikallaan ennen kuin joku rakeen kokoasioihin perehtynyt ekspertti alkaa väittää pystyvänsä erottamaan yksittäisiä hopea-atomeja filmiemulsioissa
Vs: Hopea vs Muste Toi on kyl täyttä skeidaa, niin sanotusti.. markkinamiesten huubaa. Hullut ja typerät uskovat. Vaikka omat silmät muuta sanoisivatkin. Voit huvikseen verrata inkjet printtiä todellisuuteen, ja sitten väittää.. että ei ole mitään väliä näillä yksityiskohdilla koska ei silmä niitä erota.. ja mieli tajua Jo tohon hopeavedokseen verratessa, ero on niin selvä.. että kyllä silmä sen näkee, ja mielikin pysyy perässä. Vaikka markkinamihet sanoisivat mitä. En silti lähtis väittämään, että en erottaisi todellisuutta hopeavedoksesta.. sen yksityiskohtaisuus kun on vielä tarkempaa kuin mitä vedos toistaa Mikään ole hauskempaa, kuin myydä ihmisille jotain ja sanoa "et sä sitä eroa huomaa". Ja vielä hauskempaa on kun se jengi uskoo sen ja alkaa toistamaan sitä. Siinä onkin typeryyden määritelmä. Tähän viisas ei lankea Mvuorelle voisin myydä pahvitalon, koska sun mieli ei käsitä että ei se ole oikea talo... olenhan mä tulostanut inkjetillä siihen kovin realistiset ulkoseinät. Sisustanut sen oikeen realistisilla laminaatti printeillä ja huonekaluilla. Nettoisin kivat rahat.
Vs: Hopea vs Muste Parhaan näköiset isot kuvat joita olen nähnyt ovat olleet suurkuvatulostimen tuotoksia, saattaa olla, että perinteisellä pääsee tarkempaan lopputulokseen, mutta en ainakaan itse tutki isoa kuvaa suurennuslasin kanssa, yleensä niitä katsellaan pienen etäisyyden päästä. Joten minulle valinta on ihan selvä, kukin voi tietenkin ihan itse määritellä tarpeensa ja näin pitääkin, ilman sen suurempia vittuiluja.
Vs: Hopea vs Muste c ja pmu ovat yllättävän tietämättömiä kumpikin printtereistänsä ja papereistansa Hän kulkee näyttelyissäkin katsastaen metrivedoksia suurennuslasin kanssa. Vaan kukin elää harhoissaan, eikun uskossaan, ja tulee sillä autuaaksi. Kapa
Vs: Hopea vs Muste Minulla on Epson Stylus Photo R2880 tulostin. Sillä saa loistavia A3+ printejä. Kun jäsen c kertoi, että hän on jollain Epsonilla, josta ei tarkemmin tiedä, koulussa saanut huonoja printejä, niin uskon häntä.
Vs: Hopea vs Muste Rohkenen olla eri mieltä. Molemmilla tekniikoilla saa loistavia tuloksia jos osaa. Asian on vähän samankaltainen parhaimmillaan kuin yrittäisi verrata Stradivarin tuotteita Bösendorferin tai Steinwayn tuotteisiin... Vain lopputulos merkitsee.
Vs: Hopea vs Muste En kiistä näkemystäsi. Laatua on monenlaista. Olen aikoinani ollut löyhästi mukana siinä projektissa, jossa noita ruiskuja kehiteltiin labbis-käyttöön. Isoissa tulosteissa katsojat mieltyvät yleensä kontrastiin ja värikylläisyyteen, jota ensimmäistä ripataan rajapinnoille terävyysvaikutelman lisäämiseksi ja jälkimmäistä - no, vähän samasta syystä. Pinta-aktiivisilla kehitteillä saadaan myös filmeihin samantapaista akutanssia rajapinnoille, mutta suurennossuhteen kasvaminen toki vie potkua kontrastista, kun kuvaan ei lisätä enää mitään jälkikäteen, ellei taitava vedostaja toonaa sopivasti, kuten esim. Salgadon vedostaja. Henkilökohtaisesti en tiedä mitään niin kaunista kuin sata vuotta sitten käytetyt ilmikopiomenetelmät, jos omia mieltymyksiäni kysytään.
Vs: Hopea vs Muste Joku pitää menetelmiä kauniina, minä lopputulosta, jos sen on tarkoitus olla kaunis ja se on onnistuneesti saatu aikaan. kapa
Vs: Hopea vs Muste Mä olen yllättävän tietoinen papereista ja printtereistä Käytin käytännössä koko koulu aikani ton puuhan opiskeluun... Eniten mua vaan ihmetyttää toi täysi kykenemättömyys myöntää, että inkjet on loppupeleistä aika suuri kompromissi laadun kustannuksella. Sitä tuntuu ihmisten olevan erittäin vaikea myöntää. Käytän ite inkjettejä, mutta en ole koskaan elänyt missään fantasiassa.. että se olisis erityisen hyvä. Se on nykyään riittävän hyvä, koska ihmisten vaatimustaso on aika alhainen. Se on myös helppo, varsinkin toistaminen on helppoa. Saan ihan ok printtejä aikaiseksi, en vaan koskaan ole ollut niiden sävykkyyteen ja hienojen yksityiskohtien toistoon erityisen tyytyväinen. Jälki on juuri sellaista kuin uskoisikin tulevan, kun ammutaan pieniä maalipisteitä paperille. Toi suurennuslasi juttu on kans ihan naurettava, taas yksi tollanen inkjet on ihan hyvä.. kuhan et katso sitä läheltä, läppä. Markkinamies on taas myynyt jotain, eka sanonut että "et sä sitä eroa huomaa, tässä on tutkimus aiheesta".. ja kato tätä... 2 metrin päästä, se on ihan hyvä! Näin mäkin myisin autoja
Vs: Hopea vs Muste Tietenkin erot saadaan näkyville, kun tehdään vaikkapa 4x5" negasta suurennos perinteisellä menetelmällä, siitä huonolla skannauksella tiedosto, ja siitä musteruiskuvedos kuluttajaprintterillä (4 väriä) ja vieläpä vertailuksi lillerikennolla kuvattu tiedosto. Johan se kuuluisa Erkkikin näkee eron ilman suurennuslasiakin. Täysin turhaa tälläinen vääntö. Tulkoon kukin onnelliseksi uskossaan. Kapa