Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

Fisheye MC Zenitar-Nikon 16mm f/2.8 Lens

Keskustelu osiossa 'Optiikat' , aloittajana konsepti, 7 Syyskuu 2005.

    Juice: Samaten Olympus ottaa nätisti kuvan ilman sähkökontakteilla vatustettua linssiä ja valonmittaus toimi, tosin vain käyttöaukolla). ...

    (Pikainen Googletus)
    Ahaa.. Sen siitä saa kun ihmiset eivät lue ohjeita (tai FAQ:ta) :)

    Konica Minolta Photo Imaging Europe GmbH: FAQ Search
    "Faq : How do I use a Dynax camera with non-AF lenses?
    The designers of the Dynax autofocus cameras believed that releasing the shutter without a lens attached was not desirable and therefore created a safety feature to prevent it.
    - Dynax 4, 5, 7, 9, 5D, 7D Custom Function. See camera’s instruction manual "

    Eli käyttöohjeessa on ohjeet miten asia tehdään.
    Download
    Okei.. Tuossa manuaalissa sivu 91 (tekstissä oleva sivunumero) on neuvottu miten pääsee Custom Settings menuihin.. Sitten sivulla 96 löytyy Custonsettings 2:sta säätö nimeltä "Lens Shutter Lock" .. jonka päällä ollessa kamera ei laukea ilman että siinä on linssi kiinni.

    Eli samanlainen logiikka kuin Pentakseissa.. ominaisuus on mutta se on oletuksena estetty (turvallisuussyistä?) ja pitää kaivaa sopiva säätö esiin asetusvalikoiden syövereistä ennenkuin se toimii.

    Edit: Anteeksi ylipitkät linkit. Vaihdetty tinyurleihin, osoittavat konica-minolta supportin sivuille.
     
  1. adapterilla olen canonin filmirungossa (eos) tyypittänyt ihan kiva lelu toimii kyllä, kuvaus vain täys manuaalilla
     
  2. gebo

    gebo

    10
    0
    0
    Kalansilmällä vain ei hirveästi se manuaalisuus haittaa. Käytännössä tarkennus on kokoajan äärettömässä (jos nyt ei välttämättä halua makroilla fisulla...). Aukon voi suosiolla pitää 8-11, jolloin piirto on todennäköisesti terävintä, ja himmennintäkin voi pitää hyvin noilla aukkoluvuilla pitää kokoajan kiinni, kun tarkennuksestakaan ei tarvitse huolehtia.

    Ja vaikka himmenin olisi aukikin, tarkentaminen on aika tuskaa jo lähietäisyyksilläkin, sen verran pienenä näkyypi objektit etsimellä tuolla 8mm linssillä.
     
  3. Jos pitää tarkennusta äärettömässä, tuhlaa sitä äärettömän taakse. Nimittäin jos haluaa sitä suurinta mahdollista terävyysaluetta, tai varmuutta siitä että lähikuvauskin on tarkkaa. Ääretön pitää tällöin siis asettaa syväterävyysasteikolla valitun aukon kohdalle.
     
  4. gebo

    gebo

    10
    0
    0
    Esim. Zenitarissa on ennen ääretöntä seuraava lukema alaspäin 1,2 metriä - äärettömän ja tuon lukeman välinen kierto fyysisesti tarkennusrenkaassa n. 5 mm. Siinäpä sitten säätelet jotain 1,2 metrin ja äärettömän välistä. Pelengissä tuo viimeinen etäisyys ennen ääretöntä on 2 metriä.

    Vaikkakin vasta nyt ymmärsin mitä tarkoitit. Silloinhan ei ole väliä vaikkei objektiivissa ole muuta kuin äärettömän merkki ja aukon numerot "taulukossa".
     
  5. No, itse taas en tajua mitä itse sanot, mutta, jos Zenitarissa valitsee aukon 8 ja tuhlaa, saa syväterävyydeksi ääretön->1,2m, mutta oikealla asetuksella ääretön ->n. 70cm. Onko tällä jotain merkitystä? No , riippuu mitä on kuvaamassa. Jossain katukuvaamisessa hyvinkin, kun nuo kohteet tupppaavat kovin pieniksi kun niille antaa etäisyyttä ;-) Sinänsä ihan kuvaamisen perusasioita moinen aukkojen hyväksikäyttö syväterävyyden maksimoinnissa..puhutaan sitten kummasta asteikon päästä hyvänsä.
     
  6. Teemu Laine

    Teemu Laine Ylläpitäjä Ylläpidon jäsen

    4 723
    124
    63
    Hyperfokaalinen piste <3
     
  7. Aivan, mutta sanooko se jotain asiasta tietämättömälle? Vähän kuten asfäärinenkin, hiano sana ;-)
     
  8. Ja pieni muistutus että kino-optiikoitten terävyysaluemerkit on tarkoitettu filmille. Croppidigille terävyysaluetta on vähemmän.

    (Pika-intuitioni väittää että aukkolukema pitäisi kertoa croppikertoimella. Eli aukolla 8 kuvatessa terävyysaluemerkki 5.6 äärettömään suunnilleen. Veteen piirrettyjä viivojahan nää terävyysaluelaskut ja hajontaympyrät tosin on, jos käyttää kinomerkintöjä korjaamatta, pitää tyytyä pienempiin vedoskokoihin...)

    Muoks: Ai niin näitä voi muokatakin, vaihdoin 5.6<->8. Koska on parempi niin.
     
  9. Eikähän näin olekin, ainakin siitä päätellen miten erinomaisen tarkkoina monet digejä pitävät.
     
  10. No väärin päinhän tuo luku sitten meni. Jos kuvaat cropilla aukolla 8, laita 5.6-merkkiviiva äärettömään. Toivottavasti nyt meni oikein päin.

    (Pika-intuitionikin taisi mennä väärin, mutta luku saattaa säkällä olla oikein siitä huolimatta.)
     
  11. juice

    juice

    912
    0
    0
    Väärin meni :)
    Croppidigillä terävyysalue on leveämpi kuin kinolla, siitä huolimatta että kuvakulma on kapeampi.
    Ero ei ole suuri mutta pilkunnussijalle varmaan riittävän suuri jotta siitä saapi nautintoa.
     
  12. Olen eri mieltä. Vaikka oma intuitioni menikin väärin, niin tuloksen toivoisin olevan oikein.

    Lataa vaikka tämä laskuri kahteen selaimeen Online Depth of Field Calculator
    Laita toiseen formaatiksi 35mm ja toiseen joku croppidigi (10D:n laitoin itse, kokeile jotain muuta).
    Linssiin sama polttoväli molemmille (itse laitoin 50mm, kokeile muuta).
    Kinoon aukko 2.8, croppiin aukko 4. Hyperfokaalinen etäisyys on molemmilla 30m.
     
  13. juice

    juice

    912
    0
    0
    Kai se on sitten uskottava, vaikka tuo sotii kaikkea sitä vastaan mitä kokemus on opettanut :(

    Pyydän nöyrimmästi anteeksi pahuuttani.
     
  14. No on syytäkin, tuolla tavalla häiritään toisten pilkun**taa :)

    Tämä ei ole enää aikoihin kuulunut aloittelijoiden kysymyksiin, mutta jatkan vielä kun sain intuitioni takaisin järjestykseen: Tässä tapauksessa (sama optiikka cropattuna ja ei) on helppo ajatella, että tehdään täyskennokoon kuvasta kaksi samankokoista vedosta: koko kuva ja cropattu versio. Cropattua jouduttiin suurentamaan enemmän, jolloin epäterävyys suurenee ja terävyysalue lyhenee.

    Päinvastaiset kokemuksesi saattaisivat ehkä liittyä taustan epäterävyyteen. Sillä ei ole suoraa yhteyttä terävyysalueen laajuuteen. Näitä miettiessä saa kyllä päänsä sekaisin :(
    Pitäsi varmaan lähteä filmejä kehittämään turhien pohdintojen asemesta.
     
  15. Onneksi terävyysalueen täsmällinen laajuus on tärkeä paljon harvemmin kuin taustan ulkonäkö. Ja joka tapauksessa, ns. faktista terävyyasaluettahan ei ole edes olemassa.