Vs: Filmiskannaaminen Jos en voisi itse kehittää (mv-)filmejäni, siirtyisin suosiolla takaisin kokonaan digiin. Ei vain huvita maksaa 6 eurosta ylöspäin rullaa kohti jostain, jonka voi tehdä paremmin ja monipuolisemmin itse, ja samana iltana kun on kuvannut. Ja kyllä vastakehitetyn rullan vetäminen spiraalilta on joka kerta aika maaginen kokemus, siitä lisäpisteitä. Vedostan kyllä myös, mutta vaikka vain skannaisinkin negat niin en silti haluaisi lähetellä rullia labroihin kehitettäväksi. Mitä oman ajan arvostamiseen tulee, niin sitten on jotain pielessä jos ei harrastukseensa halua kuluttaa aikaa ja vaivaa.
Vs: Filmiskannaaminen Samaa mieltä kuin Frank ja Uderzo. Minäkin vedostan, mutta vaikken tekisi, en ikimaailmassa veisi mv-filkkoja muualle kehitettäväksi. Kehittäminen on oleellinen osa mv-kuvaamista. Eikä se nyt niin tylsää puuhaa ole, oikeastaan ihan mukavaa puuhaa. Uderzolla hyvä viimeinen pointti!
Vs: Filmiskannaaminen Filmin kehitykseen ja kiinnittämiseen menee 15 minuuttia per kerta ja sitten loppuhuuhtelu hoituu itsekseen. Jos tuollainen vartin paikoillaan istuminen per kerta tuntuu uskomattoman tylsältä ja pitkäveteiseltä niin ei ainakaan kannata hankkia ammattia, jossa joutuu istumaan kokouksissa tai palavereissa, tai opiskella mitään, mihin sisältyy luennoilla olemista. Sillä vartin työllä säästää muutaman euron. Ei kaksisille tuntipalkoille pääse, paitsi jos kehittää useamman rullan kerralla tai prässää. Mutta on erot laadussakin aika moiset kuvalabrojen standardiprosessiin verrattuna.
Vs: Filmiskannaaminen paljon jää pois MV touhusta jos ei jo kuvatessa hahmottele miten negan tulee kehittämään, superskarppia hellävaraisella kehitteellä (esim rodinal stand), tuhtia kontrastia ja raetta esimerkiksi Acufinella tai rotskulla ilman huomattavaa laimennusta, sitten tiheys ? skannauksessa toimii ohuempi nega, printatessa voimakkaampi. Filkan valinassakin on omat temppunsa. Vain kokeilemalla ja pitämällä tarkkaa muistikirjaa löytää vähitellen oman tiensä.
Vs: Filmiskannaaminen Jos mv-kuvaamisessa kiinnostaa nimenomaan hybridi-maailma, eikä filmejä halua kehittää itse niin silloin Ilfordin XP on paras ratkaisu ja toiseksi paras on Kodakin 400CN. Ilfordi vetää voiton joustavuudellaan. Molempien etu on se, että labbis kuin labbis saa kutakuinkin tasalaatuista jälkeä ja skannereidin munakarvan-poistomaagit toimivat loistavasti. Toisin kuin hopeapohjaisilla filmeillä.
Vs: Filmiskannaaminen C41-prosessin filmeillä saa tosiaan helpolla tasalaatuista jälkeä ja sen prosessinkin pitäisi olla filmille juuri sopiva jollain tapaa. Mutta paljon tosiaan jää touhusta pois, mitä voisi erilaisilla kehitystavoilla kuvalle tehdä, jos tyytyy yhteen standardiprosessiin. Yhdelläkin kehitteellä (ainakin jos se on sopiva yleiskäyttöinen kehite) ja filmillä saa aikaan useampaa erilaista jälkeä. Voisi myös ajatella että tärkeät kuvansa kehittää mieluummin itse, jos homman on opetellut kuntoon. Pystyy ainakin varmistumaan ettei tehokkuuden takia tehdä uhrauksia vaikka filmien säilyvyyden tai kehityksen laadun suhteen. Toisaalta voihan sitä kai ajatella että tekee ne eri jäljet Photoshopilla tms... Mutta eipä liene ihan sama asia (ainakin saa väsätä sitten tietokoneella).
Vs: Filmiskannaaminen Dodiih, laitoin sitten verrokiksi vielä filmiskanneri-esimerkin Epsonin rinnalle. Eli tämän ketjun aikasempaan viestiin: http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=0.msg268960#msg268960
Vs: Filmiskannaaminen Tehdääs vielä puhdas laskelma, Epsonilla irtoaa noin 2600dpi(*) ja hyvällä filmiskannerilla (Nikon 3800dpi)... Tai pitäisi kai puhua ppi... Silloin kinoruudusta vois vetäistä 300dpi-tarkkuudella 18"x12", eli 45x30cm printin. Epsonista saa 645:sta vetäistyä 19"x15", eli 48x38cm printin. Kino kun on pitkulainen niin täyttä vertailua ei voi tehdä. Jos kinon rajaisi samaan muotoon kuin keskari + laakakoot niin silloin kinosta voi vetää 38x30cm. Eli kyllä tasoskannerilla ja keskarilla voi juuri ja juuri päästä pikkuisen yli kinoskannerin. Sitten 6x7, Epsonin tarkkuudella tulee 24"x19", 60x48cm joten pääsee jo yli kinarin, mutta kuinka selvänä ero näkyisi lopullisessa printissä, etenkin kun Epsonissa on hurja USM tuomassa rakeen ylikorostusta... Mielenkiintoinen asia josta voisin tehdä rinnakkaistestin joskus =) Mutta laaka, nyt laulaa Epson parasta lauluaan. 4x5-laakafilkasta voi yleisesti ottaen toivoa saavansa noin 40 mpix-vastaavia skanneja - vaikka olisi rumpuskanneri. Ihan siksi, koska diffraktio tulee helposti tarkkuutta rajoittavaksi tekijäksi. Samoin linssien piirrot isossa koossa eivät ole tavallisesti järin kummoisia. 4x5 ja 1200dpi = 20"x16", pyöreästi 50x40cm. Vaan epsonissa riittää varaa. 4x5 ja 1600dpi = 27"x22", likimain 69x54cm. Nostetaan sitten maksimiin vielä... 4x5 ja 2600dpi = 43"x35", tommoiset 110x88cm täysterävää ja 135Mpix ;D (sillä edellytyksellä että kuvausaukko ei ole rajoittanut tarkkuutta ja linssikin piirtää 50lpmm tai enemmän, mikä ei välttämättä toteudu). (*) Tuo Epsonin tarkkuus pitäisi testata ihan oikeasti... Vuonna 2003 ostamani Epson 3200 tuotti perinteisellä usaf-targetilla toiseen suuntaan 1500dpi ja toiseen suuntaan 2200dpi. Vaaka- ja pystyerotuskyvyissä siis selkeä ero. Silti vielä 2600dpi-skanni oli pienemmäksi interpoloituna pikkuisen tarkempi kuin esimerkiksi 2200dpi-skanni. Miten lie tilanne Epsonin lippulaivalla? Ehkä sillä tosiaan pääsisi lähelle 2600dpi todellista erotuskykyä. Saksalainen, yleensä luotettava testisaitti testasi tuon mutta eivät kokeilleet filmin korkeuden säätöä joten tulos jäi huonoksi ja epäuskottavaksi.
Vs: Filmiskannaaminen Filmscanner.info:n testi valottanee asiaa: http://www.filmscanner.info/en/EpsonPerfectionV750Pro.html "The Scan of the USAF Testcharts showed the horizontal lines of the element 5.3 and the vertical lines of the element 5.5 being just about possible to differentiate. According to this we get a resolution of only about 2300 dpi - that's just 40% of the claimed resolution!"
Vs: Filmiskannaaminen Tuo on juuri se saksalainen saitti jossa ei käsittääkseni säädetty korkeutta lainkaan. 2300dpi olisi jo huolestuttavan heikko, ei parannusta lainkaan teknologiassa sitten vuoden 2003 Hitsi, missähän mulla on noi usaf-targetit...
Vs: Filmiskannaaminen Kyllä tuo 2300 dpi kuulostaa ihan uskottavalta, ei v750:llä näytä kukaan saavan lisättyä todellista resoluutiota ymppäämällä asetuksia 2400 dpi:n yli. 2200-2400 dpi:n välille ihmisten arviot aika pitkälle sijoittuu. Mutta jos saat kaivettua Epsonista vaikkapa 2800 dpi usaf-targetillasi, niin sehän on tietty vaan hyvä uutinen.
Vs: Filmiskannaaminen Olis mielenkiintoista tehdä vertaileva skanni epsonin ja flextightin kanssa. ihan silmämääräisesti, kun seisovat melkein rinta rinnan pöydällä.Ei kannata epsonin laadusta puhuakkaan Flexiin verrattuna paitsi oikein tiheissä negoissa, silloin tuntuu flextightin jälki tavallaan hajoavan. aphog forumilla suosittelevat tiheiden negojen kohdalla skannattavan ne kuvat printistä, ohuemmat taas pärjäävät paremmin suoraan skannattuna. tarttis varmaan tehdä testi.ettei vaan höpöttäis...
Vs: Filmiskannaaminen Jaaniin... kai kaikki Cännönin 8x00F:n omistajat on jo huomanneet, että betterscanning.com tarjoaa parempaa neganpidikettä keskikoolle (~100$). The Single Channel Variable Height MF Film Holder For Canon 8800F 8600F Omien hyvin epätieteellisten testien perusteella alkuperäisellä pidikerimpulalla ei kannata skannata keskaria yli 1600dpi. Vain skannausaika kasvaa, lopputuloksen laatu ei.
Vs: Filmiskannaaminen Löysin vuonna 1991 APX-25 -filkalle kuvatut opiskatestit, ko. linssi erottaa puhtaasti sen mitä usaf-targetissa voi edes nähdä joten otin ja skannasin niin näkee erotuskykyä.. Nämä on ilman usmia, koska USM:llä saa sitä näennäistä terävyyttä liikaa joka on pahaksi tämmöisessä visuaalisessa testissä. Toisaalta testissä on mustat viivastot valkoisella pohjalla, joten eiköhän kontrastia ole tarpeeksi jo muutenkin. Minolta scan dual IV: 63lpmm todella selvä, eli 3200dpi. Tässä halpistason filmiskannerissa on siis puhtia jo enemmän kuin monesti linsseissä! Kuinka moni kuvaa aina parhaan piirron aukoilla? Entä mikä on piirto tositilanteessa esim. käsivaralta? Usein käsivaralle annetaan nyrkkisääntönä että juuri yli 40lpmm on turha toive. Samoin teleet tuppaavat piirtämään korkeintaan sitä 60lpmm-tasoa (johon muuten uusimmat digijärkkäritkään eivät pääse ;D ) Epson 2400dpi-asennossa: 44lpmm menee hyvin (2200dpi), 50lpmm vielä erottuu (2500dpi), eli eiköhän se luvattu 2400dpi ole tässä asennossa saavutettu. Epson 3200dpi-asennossa: 44lpmm menee hyvin (2200dpi), 50lpmm erottuu selvästi vielä pysty- ja vaakatolpat (2500dpi). 56lpmm vaakatolpat erottuvat vielä selvästi (2800dpi). Epson 4800dpi-asennossa: Jää ihan samaan kuin 3200dpi-asennossa, mutta kun pienentää tämän 3200dpi-kokoon niin silloin näyttääkin toiselta: 63lpmm-viivastossa näkyy selkeämmin ja erityisesti mittakuvioiden numeroissa on selvä ero! Sanoisin että 4800dpi + interpolointi pienemmäksi tuottaa tarkemman kuin 2800dpi mutta jää alle 3200dpi:n. Ero filmiskanneriin on kuitenkin huomattava. Entäpä megaresoluutiolla? Epson 6400dpi-asennossa: Taas pieni parannus verrattuna 4800dpi -asentoon. 63lpmm-palkiston vaakaviivojen kontrasti on paljon selvempi mutta pystyviivoja on paha mennä erottelemaan. Sitten interpolointi tästä 3200dpi-kokoon: Pienenpieni parannus 4800dpi:stä tehtyyn muunnokseen nähden. Mutta ei mitään sellaista mikä puoltaisi noin suurta tiedostokokoa ja hidasta skannaamista. Summasummarum, Epsonilla pääsee kyllä tuohon vähintään 50lpmm-tasoon, eli 2500dpi, tulkitsisin noita kyllä 56lpmm-mukaan koska sille tasolle pääsee halutessa viimeistään 4800dpi + pienennys -kaavan kautta, eli se on sitten 2800dpi. Näin siis kun kontrastia on tarpeeksi. Diavertailu-esimerkkini osoittikin aika hyvin, että jos kontrasti jää matalammaksi niin Epson tarvii reippaan USM:n käytön jotta sen huonokontrastiset detaljit saadaan kaivettua esille. Samalla sitten artifakti-rae korostuu eikä skanneri kuitenkaan pysty erottamaan filmin oikean rakeen muotoa siten kuin filmiskanneri sen tekee. Joten tuo korostunut rae on rumaa ja luonnotonta. Etenkin mustavalkofilmeillä. Mitenkäs sitten linssien piirrot, eli se skannattava originaali? Tuosta voi ottaa jotain suuntaa keskareiden linsseihin: Medium Format Cameras - Testing Lenses Jos noihin on luottamista niin omalla kohdallani voi sanoa että useimmiten keskarissa käyttämäni aukot Bronica SQ-A -sarjalaisella + Zenzanon PS-linsseillä ovet tuolla f16-f22 tietämillä normissa ja laajiksissa, telessä sentään keskiaukoilla. Piirrot jäävät kuitenkin Epsonin erotuskykyyn tai allekin sen. Siis kyllä Epson riittää pääsääntöisesti ainakin minulle keskari-skannerina. Laakapuolella onkin jo juhlaa ;D En voi edes haaveilla sellaisesta linssistä jonka piirto ylittäisi Epsonin erotuskyvyn tavallisimmilla käyttö-aukoilla. No, nykyisistä linsseistäni Symmar-S 5.6/150mm pääsee sentään yli 70lpmm kunhan aukko on f/11. Siitä himmennettäessä pudotaan nopeasti 60lpmm tasolle ja ali (sinänsä hassua että uudempi APO-malli on piirroltaan heikompi). Toki jos omistaisin 8x10 -kameran, niin silloin joutuisi tyytymään Epsonissa laajemman skannaus-alan linssiin jonka erotuskyky on huomattavasti heikompi (tarkempi linssihän on käytössä vain silloin kun skannaus-ohjelmasta on valittu Film (with holder))... Mittasin kokeeksi tämänkin. Tulos on säälittävä, 22lpmm erottuu siten että sen voi sanoa erottuvan selvästi. 25lpmm - en menisi puhumaan selvästä erottumisesta vaikkakin pystypalkit vielä näkyvät jonkinlaisina haamuina. Pyöreästi 1200dpi saa irti tuolla linssillä, eli sen tarkemmin ei edes kannata yrittää skannata mitään pinta-originaalia (esim. printtiä) tai 5-tuumaa leveämpää filmikaistaletta. 5x7 -tuumaista sentään saa skannattua tarkasti jos keksii jostakin pitimen sille. Epsonilla 4x5-laakafilkasta saa kuitenkin tarkemman skannin kuin 8x10. En ihmettele että jenkkilän 8x10-hemmot haukkuvat Epsonia ja maksavat $100 per rumpuskanni. Samalla monelta tietysti menee kokonaan ohi se tosiasia, että pienempiä filmejä skannatessa tulee paljon enemmän tarkkuutta. Vähän aiheen viereen jo, eli onko keskari lopulta edes tarkempi kuin kino? Vastaus on että ei. Kunhan kinoon vain saadaan tarpeeksi hidasta ja tarkkaa filmiä ja päästään kuvaamaan optimaallisella aukolla. Kauan, kauan sitten Kameralehdessä oli verrattu Canonin EOS 620 tms. normilinssillä muutamaan 6x6:seen aina kiinankamerasta Hasseliin. Kyllä se kinari Technical Panilla veti hurjaa detaljia. Mutta entä tositilanne? Optimiaukkoa ei usein ole mahdollista käyttää, isoa filmiä suurennetaan vähemmän, rakeisuus on pienempää ja ennenkaikkea sävykkyys aivan toista luokkaa. Kinossa lisäksi joudutaan menemään graafisiin filmeihin jotka kehitetään sitten loiviksi jotta saadaan sävyjäkin. Tuloksena olevasta negasta ei kuitenkaan ole sävyiltään kilpailijaksi edes tavallisille kinofilmeille. Ja väripuolellahan ei ole mitään vastaavia vaihtoehtoja edes olemassa. Samahan pätee myös keskarin ja laakafilmin välillä. Hyvä linssi keskarissa, filminä joku Acros kehitettynä Pyrocat-HD:ssa niin kyllä se pärjää hyvinkin vertailussa 4x5 -laakafilmille, kunhan olosuhteet pysyvät hyvinä... Mutta isolla koolla voi aina pistää hitaampaa filmiä ja hankkia lähes keskarin tavoin piirtäviä linssejä. Ja jo ihan perustasolla - ne olosuhteet eivät aina riitä äärimmäisen tarkkuuden hakuun ja silloin suuri on kaunista 8)
Vs: Filmiskannaaminen Lähetäs usagi mulle osoitteesi, tai jos sulla on jo asiakasnumero niin se sitten yskärillä, laitan näytteeksi paketin Spur filkkaa ja kehitettä edellyttäen että laitat testien tulokset tänne esille, olen testannut jo itte mutta odottelen jonkun muun tuloksia. on mulla Erwin Puts:in tuloksetkin mutta kun täällä on yksi ekspertti joka väittää Erwinin puhuvan potaskaa.. no voihan puoli eurooppaa olla väärässäkin...
Vs: Filmiskannaaminen Muistan joskus, jossain tilanteessa, jonkun sanoneen Putsin olevan sekaisin väitteissään liittyen johonkin asiaan. Sillä asialla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Eikä se väite koske mitenkään tätä aihetta. Tällä kertaa onkin sekaisin se, joka ei osaa tehdä eroa näiden eri asioiden ja niihin liittyvien tai liittymättömien asioiden välillä (tai ylipäätään jonkin asian ja minkä tahansa muun asian välillä). On hienoa, jos puoli Eurooppaa tuntee Putsin ja on hänen puolellaan. Yleisen elämänkokemuksen nojalla sitä on vaikea uskoa. Aloiteaan vaikka promillen tuhannesosasta, niin ollaan paremmin kartalla.
Vs: Filmiskannaaminen Ainakin lohduttavaa että Digisuharit lukevat filmiosastosta "VÄÄRÄUSKOISTEN" todistelua, kaikkia ei olla menetetty nollien ja ykkösten kilpajuoksuun...
Vs: Filmiskannaaminen taas oli vähän ylimääräistä aikaa uusien filkkojen testailuun , kun niitä solkenaan tuuppaa markkinoille. Rollei R 400S on filkka josta on moneksi. Se toimii perinteisillä kehitteillä. sellaiseksi on kai laskettava rotsku 1:100 ja tunnin standi. Sitten ihka uusi on Spur 64 jolle on oma kehite. kivaa jälkeä. moka tuli vain kuivauksessa kun uskoin ohjetta että paperipyyhkeellä pinta kuivaksi. ei perhana kun noita paprunsäikeitä tarttu kiinni. ens kerralla kyllä ihan pelkästään rollei kostuketta ja millään ei filkkaan kosketa.No sävyt ja rakeettomuus oli sentään plussaa.
Vs: Filmiskannaaminen Ihan mukavaa, että mv-kuvaukseen tulee uusia juttuja. Toisaalta mv-puolella tarvitaan tiettyä jatkuvuutta. Ammattilaiset haluavat, että prosessi pysyy suhteellisen vakiona. Esim. Tri-X:n kohdalla saatavuus on ollut turvattu jo yli puoli vuosisataa. Siinä filmi on tullut tutuksi - jopa kaikkine pienine muutoksineen halki vuosikymmenten. Vaan onko Spur 64 saatavissa vielä esim. kolmen vuoden päästä?