Vs: Filmin kuvauskohteet Jeps, edelleenkin iso 4X5 dia paspiksessa on taiteilijalle kova juttu, kun se esittelee tauluaan, ei kelpaa digivedos tai muistitikku tiedosto, no sitten kun se tuuppaa sen nettiin, on jo eri juttu. Mitä nyt muutaman "taiteilijapotretti reppiksen" olen rahasta viime aikoina tehnyt, olen kyllä leicalla ja MV filkalla tehnyt, kyllä tekee vaikutuksen...
Vs: Filmin kuvauskohteet Filmin kuvauskohteet.... Kysymys on helpompi jos sen kääntää ympäri; mitä ei kannata kuvata filmillä. Jos kuva pitää saada nettiin alle tunnissa tai jos kuvia täytyy jostain syystä ottaa valtava määrä (esim. sadoittain), niin sitten ei. Muuten aivan mitä tahansa mieli tekee.
Vs: Filmin kuvauskohteet Siinä sitten jonkunmoista taidetta siitä ymmärtäville ala keskari (kuvattu myös filmille, lainattu kuvasitaattina tieteellisen todistelun tarkoituksiin keskariformaatin ymmärtämiseksi ennenkuin foorumipoliisi lähtee nillittämään luvattomasta kuvasta): http://www.myconfinedspace.com/wp-content/uploads/2009/05/x-ray-middle-finger.jpg EDIT: vaihdettu kuva linkiksi kuvaan. AnselA/ylläpito
Vs: Filmin kuvauskohteet Kiitoksia tähän asti kaikille hedelmällisistä vastauksista, ainakin niille, jotka eivät ole kritisoineet jo kysymystä. J. Vuokon hyvien vastausten lisäksi tämä kuulosti mielenkiintoiselta sillä lumikinosten kuvaaminen digillä on vaikeaa, käytti sitten mitä tahansa perussäätöjä (aukko, valotusaika, herkkyys). Siitä tuppaa tulemaan aina epädynaamista flattia, ehkä ongelma on muuallakin kuin digin yläpään valotuksessa mutta tämä on yksi aihe mitä haluaisin kokeilla. Taidan kokeilla myös koivunrunkoja vaikka ne muistaakseni toimivat digilläkin mutta veikkaan, että lisädynamiikkaa olisi tarjouksessa. Kauniista puunrungoista tuli myös mieleen, että onkohan filkalle yhtä vaikeaa tapahtuu männynneulasten tummanvihreille alapään sävyt kuin digille. Myös mm. ostryan 6x7 perusteltu "suositus" rupesi kiinnostamaan nimenomaan ilmaisullisista mutta myös teknisistä syistä. Tässä kohtaa kuulostaa samalta asialta. Esim. täyskennon pienempi syväterävyys tuo kohteet potrettilinssien tavoin esiin. Täytyy tutustua muihinkin kuin "perus" 35mm kalustoon. On tavallaan helppo kuvitella, että isommat filmikoot mahdollistavat "uusia" ominaisuuksia (digin tai 35mm sijaan) tunnelmaan ja yleensä sisältöön. Jrabbitin mainitsema 120-koon, jw:n ja RB:n diamaininnat ja "keskari"(koko?) mutta myös muiden kokovälimuotojen ja niiden kehityksen hintoihin ja saatavuuteen mutta myös tekniikkaan täytyy pian tutustua ainakin teoreettisesti. Eräs asia mitä luin vastausten rivien välistä (kehtysosuuden jännitys / yllättävyys / odotus / käsityöfiilis) tuli mieleen omista harvoista kehityskokemuksista, jossa esim. kemialla leikkimällä sai tehtyä omia ilmaisullisia ja uniikkeja tuloksia vedoksista. Esim. vedosten reunahäivytys. mm. Perminnan kokemukset eri filmilaatujen ja herkkyyksien teknisistä ominaisuuksista tuli mieleen, että olen lukenut kl.com:issa eri filmilaatujenvaikutuksesta myös ilmaisuun eri keskusteluaiheissa. Tämä on myös varmasti oma ulottuvuutensa vaikkakaan ehkä ei tehokkaimmasta päästä(?) ja vaikka ehkä mietin esim. herkkyysvalinnan suhteutettavuutta (onko tämä sana?) digin valotusmittausten antamiin suosituksiin herkkyydestä. Tämä ei nyt oikein kuulosta uskottavalta mutta toisaalta en tiedä. Suuria valoeroja kuvassa yleensä hoitaisin (varsinkin filmillä) jo aikaisemmin mainituilla kontrastisuotimilla. Toisaalta on hieman ristiriitaista lukea että yläpään dynamiikka on huonoa mutta samaan aikaan lumikinokset onnistuvat geneerisesti helpommin filmillä kuin digillä. Voisin kuvitella tämän olevan vaikea juttu filmillekin (en muista enää) ellei korjaa ongelmaa positiivin kehitysvaiheessa. Olisiko esimerkkiä minkä tyylisiä yksityiskohtia ja perusteluja onko filkalla jotain etuja tässä kohtaa?
Vs: Filmin kuvauskohteet Taisin ilmaista tarkoitukseni huonosti. Mustavalkofilmin dynamiikka kyllä riittää vaikka mihin, mutta (minun kohdallani) High Key potretti edellyttää aina melko huolellista jälkikäsittelyä, joka ei ole mahdollista filkalla kuvattuna, tai ainakaan helppoa. Maisemakuvissa ei yleensä ole tarvetta sen tapaiselle hienosäädölle. Hallitussa valaistuksessa (studiopotretit) ei sillä kameran dynamiikalla sinänsä olekaan merkitystä, koska valaistuksen kontrasti voidaan säätää sopivaksi. Se suurien valoerojen hoitaminen kontrastisuotimilla on ehkä aika vaikea juttu - harvoin se valalstusero menee kohteen värierojen mukaisesti. Useammin kait kontrastisuotimilla pyritään kasvattamaan muuten turhan latteaa kontrastia.
Vs: Filmin kuvauskohteet Mv filmille kuvatessa etsin kontrasteja, muotoja ja jännitteitä. Silmä on ihan erilainen kun ei ajattele värejä eikä yksityiskohtia (35mm) vaan suuria linjoja ja yksinkertaisia aiheita. Tätä en olis ottanut digillä: Digillä on fantastista kuvata aiheita, joissa värit ja sävymaailma tai yksityiskohdat ja tekstuurit on jonkinlaisessa roolissa. Esim tässä värimaalima ja digin mahdollistamat detalit tekee kuvan:
Vs: Filmin kuvauskohteet Nämä "digin mahdollistamat detaljit" menee ehkä nyt multa vähän ohi. Kommentti on aika jännä koska olen kuullut melkein samanlaiset perustelut / käyttökohteet monesti ennenkin, mutta nimenomaan juuri päinvastoin! Itse myös nimenomaan sanoisin juuri päin vastoin, sekä fiilispohjalta että myös kun tarkemmin mietin juuri teknisiä vahvuuksia ja heikkouksia (jotka tosin ovat loppujen lopuksi aika heiveröisiä ja pieniä eroja nykypäivänä). Toisaalta tämä näkemysero ehkä juuri kertoo, miten valtavan subjektiivisesta asiasta on kyse. Ja se tekee asiasta mielenkiintoisemman. Objektiiviset faktat suurin osa tietääkin ja niistä olisi tylsä kiistellä... Mun mielestäni tuossa Greenpeace-kuvassa on juuri sellainen "Fuji Provia 100F" -look . (Vaikka se onkin diki, heh heh.) "Värimaailman" kannalta ehkä olennaisinta tuossa on se, että saturaatio ei ole kova eikä varjot käänny luonnostaan siniseen tai magentaan, mikä käy helposti monilla vähän värikylläisemmillä filmeillä, mutta mielestäni ei niinkään Provialla tai Sensialla.
Vs: Filmin kuvauskohteet Hauskaa! Tämä on tällainen ikuisuuskeskustelu, mutta aina jaksaa kiinnostaa puhua aiheesta. Suurin osa kuvista, joista olen dikkaillut Flickr:ssä ovat olleet filmikuvia, mutta vaikea oikeastaan sanoa miksi.
Vs: Filmin kuvauskohteet Ei varmaan auta kuin katsella vertailukuvina digi ja filmikuvia, ladata filmiä taas pitkästä aikaa omaan filmikameraani. Tässä muuten hyvä artikkeli "digiukkelin filmikokeiluista": http://www.jariharjula.com/2010/08/taydenkennon-minolta.html