Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Tuli mieleen, että mm. tämän juonteen ja vuosien aikana käytyjen muiden aihetta koskevien keskustelujen perusteella filmin spiraalille lataamisessa ja kehittämisessä alkaa pikkuhiljaa olla ainesta JIM dokumentiksi. Tiedättehän, paljon selitystä dramaattisen karhealla äänällä köhisten, rutkasti hidastettuja mv- kertauksia ja ylimitoitettua pieleenmenon mahdollisuuden korostusta Tappis -musan säestyksellä. Onnistuneen suorituksen jälkeen hypitään tasajalkaa, paukutetaan vitosia ja avataan Budweiserin kruunukorkkeja hampailla. Helvetti, toihan on helppoa kuin paskalla käynti. Muutama oleellinen juttu kuten siinäkin: avaa kansi, laske housut, likistä, pudota, pyyhi, vedä ja pese kädet. Jos unohdat istua pöntölle ja toimituksen jälkeen nostaa housut ylös niin kuvasi sietävätkin valottua
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Kiitokset kaikille kirjoittaneille. Ehkä tämä tästä ja saadaan kemiat sopimaan, spiraalit luistamaan ja ehkä jopa housutkin jalkaan. Ilta on mennyt rattoisasti vieraissa erivärisiä kehitysliemiä tutkiessa. Vielä on päätettävä se oikea sekoitussuhde... hmm.. --# Hik...
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Niin kuin Brunner sen sanoo; Nobody agrees on anything - that's photography. Muutenkin tyyppi puhuu juurikin kehittämisen helppoudesta ja miten ei tarvita mitään fancy juttuja, mutta se Brunnerista... Itekkin käytän Patersonin muovisia ja kuivina ne toimii ihan ok, märkänähän ne kuulat alkaa tympeästi jumittamaan..
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Kyllä metalliset 135- ja 120 koossa pelittää parhaiten. Ladataaan sieltä sisäkautta. kapa
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Teräskierukoita on liikkunut myös täällä KL:ssa. Yksi (120) maksoi 0e ja toinen (120) 5e. Toisen myin simos:lle 0 eurolla... Olisikohan niin ettei "nuoriso" osaa käyttää teräskierukkaa? Jos yrittää työntää filkkaa ulkokehältä sisään niin eihän siitä mitään tule -- tai no, en ole kai (?) koskaan edes yrittänyt.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Nyt on pakko seuraavan kerran kun menen kerholle niin testata metalli spiraalia. Jobo:n muovi spiraalista en muistaakseni kauheasti tykännyt.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Filmin kehittäminen ennen bakeliittisiä, muovisia ja teräksisiä kehityspurkkeja sujui myös kätevästi: KODAK-käsikirjan ( "Framkallning, kopiering och förstoring") 1950-luvun alkupuolella mukaan ilman minkäänlaista purkkia, usein emaliastioissa, tapaa voi käyttää edelleenkin: filmin emulsiopuoli oli tietty ylöspäin ja tuntumaa piti olla että filmi pysyy nesteessä ja tulee tasaisesti kehitettyä koko pituudeltaan! Filmin kehitysajat annettiin myös huomattavasti ylimalkaisemmin, esimerkiksi D-76:lle 20 C:ssa 10 - 13 min!
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Ihan hyvä olis, kun vieläkin antaisivat noi ajat vaikka tuolla tavalla. Kyllä se "oikea" aika kuitenkin helposti vaihtelee, varsinkin jos ei kovin tieteellisesti valotuksiaan mittaile (valon mukaan esim). Muutenkaan se oikea aika ei välttämättä ole juuri se, mitä valmistaja tai joku muu käyttäjä ilmoittaa.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Eihän tuossa altaassa rullaamisessakaan mitään ongelmaa ole jos sen tekee tasaasti. Vähän hankalampaa toki kun pitää pimeässä söhliä, mutta samaa menetelmäähän tulee sovellettua mm. suuria papereita kehittäessä. Keskeytteestä: aiemmin käytin keskeytettä, 0,7% etikkaa jota en jaksanut uusiokäyttää. Sittemmin selvittelin vuosia (joskus silloin kun valokuva.net oli pop) mystistä pinhole-ongelmaa ja samalla tuli kokeiltua puhdasta vettä ja myös kodakin indikaattori-stoppia. Noh, jämähdin indikaattori-stoppiin vaikke se ongelmia ratkaissut. Nyttemmin olen keskeytellyt vain vedellä, koska käytän emäksistä prosessia, jolloin hapan keskeyte on pahasta. Olen ostanut ns. alkali-stop:ia, mutta en ole varma onko kyseessä oikea keskeyte vai onnistunut teko myydä kraanavettä kalliilla Joten siksi olen pitänyt parempana puhdasta vettä Tuosta alkali-stopista on aika paljon ollut juttua, teoriassa se on mahdollinen mutta kukaan ei 100% dokumentoidusti ole saanut siitä stabiilia. Ellei sitten tuo yksi kauppias ole... Niin, eihän se keskeytys muutenkaan ole niin kriittinen. Edes kaltaiselleni zonettaja-friikille. Vähänkin hitaammin reagoivissa kehitteissä keskeytteen vaikutusta tai 10s ylikehitystä ei kyllä huomaa mittaamallakaan, mahtuu virhemarginaaleihin.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Kun käyttää vettä keskeytteenä silloinkin kalibroi kehitysprosessia niin vesikeskeytys on kalibroitu mukaan.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Multa saa keloja ja purkkeja, kuten muutakin MV härpätintä, malttakaa odottaa kevään 2009 katalogia, joka kyllä lähetetään kaikille postituslistalla olijoille ja niille jotka viitsivät pyytää
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Joo, tuleehan se kalibroitua mukaan, mutta kuitenkin veden vaikutus keskeytteenä ei ehkä ole ihan yhtä tarkalleen toistettavissa kuin happaman keskeytteen. Toisaalta itseäni ei jaksa kiinnostaa pätkääkään veden käyttämisen vaikutus, sillä mahdollinen suurin vaikutus tuntuisi kuitenkin varjopäässä joka olisi vain etu eikä haitta. Mikäli nykyiset ohuet filmit jaksaisivat pitää kehitettä yhtä kauan kuin vanhat, niin sehän toimisi parhaimmillaan jopa vesikylvyn tavoin. Tai.. miksei tuotakin voisi joskus mitata Ansel Adams aikanaan kirjoitti, että vie noin minuutin ennenkuin edellinen neste on täysin korvautunut toisella filmissä. Myöhemmät tiedot uusilla filmeillä viittaavat kyllä noin 20s aikoihin. Eli tuossa mielessä ei ehkä hapankaan keskeyte lakkauta kehittymistä välittömästi. Joskin laajimmalta osalta kuitenkin tekee sen. Toinen asia minkä haluan tutkia ihan sensitometrian kannalta on tuon paljon hypenä nyt leijuvan standin vaikutus. Oletukseni on, että se vaikuttaa lähinnä alasävyjä nostamalla ja yläsävyjä tasaamalla. Mutta kuinka paljon? Toisaalta mitä noita tarinoita on lukenut LF ja APUG-foorumeilta, niin edes Sandy King ei ole ihan varma siitä että pyrocatin standi toisi selkeätä etua perinteisiä vedostustapoja käytettäessä ja silloinkin suurin etu tulisi ehkä aina vain lisääntyvästä mikrokontrastista. Muuten standia suositellaan vain käyttöön jossa hyödyt tutkitaan tarkasti, ei laiskan kuvaajan helpoksi kehityskeinoksi, jollaisena se nyt kaikkialla tunnetaan
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Piilolasi, tuossa ihan kiinnostava pointti tuo pinnakkaiseksi printtaaminen. Samasta ovat muutkin maininneet. Käytättekö ihan perinteisiä laser tms. printtereitä vai värillisiä moderneja? Tosin taitaa mulla olla sama vaiva vedellä pinnakkaiset pinosta filmejä kuin latoa kaikki skanneriin ja skannata + printata. Kuitenkin esim. värinegoista olisi kiva duunata pinnakkaiset silloin jos on kehityttänyt jossain mikä ei tee indeksiprinttiä. Vaikka eihän väristä pinnakkainen mustavalkoisena rasteriprinttinä ehkä ole hyvä idis. Mulle pinnakkainen on monesti työkalu myös sävyalan arviointiin, jos sitä ei laske mukaan niin printtaus on kyllä ihan hyvä vaihtoehto. Samalla voi tehdä vähän isommat pinnakkaiset niin niistä näkeekin jotakin.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Jep. Laitahan Piilolasi tulemaan kun saat listat väsättyä. Nimi olikin jo listalla. Onpahan ainakin tuttu nimimerkki, jolta voi kysyä hätäohjeita kun kämmäilee niiden kemioiden kanssa --# mablo
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Skannaan yhden filmin negaliuskat kerralla niin monella pikselillä kuin skannerista lähtee (tekee noin 120 MB tiedoston) ja tulostan pinnakkaiset värilaserilla A3:lle. Pinnakkaisesta päättelen mitä kuvia mahdollisesti kiinnostaa vedostaa pimiössä, rajaan suoraan pinnakkaistiedostosta niistä kuvista karkeat työkopiot myöskin A3:lle (sen takia max resoluutio). Joskus (harvoin) laitan tännekin jonkun kuvan näytille, nekin ovat lähtösin samoista pinnakkaisista. Eli koko hoito yhdellä ainoalla skannauksella.
Vs: Filmin kehittäminen (oli: Tutoriaaliehdotus) Ei niissä paljon kämmäämistä ole. Kun tilaaja ja maksaja on samassa persoonassa, editointikin on helppoa, roskikseen tai arkistoon, loppupeleissä sekin on sama asia, sinne roskikseen ne joutuu loputkin kun seuraava sukupolvi eli tuomarit vaihtuu...