Osaako joku vastata miltäni askarruttavaan asiaa? Hasselbladetin polarperään(pitää kait olla polaroid)sopiva filmi esim.Fujifilm fp-100 joka datalehden mukaan on 8,5x10,9 (cm) myydään mv-filminä ja siinä on kehitysohjeet tälle filmille, onko siis ko. filmi ns.laakafilmi? Miten hasselin normaali 80mm objektiivi täyttää ko.filmin, kun kuvakoko on 6x6? Saisiko tällä tavalla kuvatuksi ns.laakafilmiä? Onko kellään kokemusta ko.asiasta? Kiittäen tiedoista Seppo Kurvinen
Vs: Hasselin polaroidperä Kuva on samankokoinen kuin negatiiville valottuva kuva, eli noin 6x6, suunnilleen. Suurin osa polan pinta-alasta siis menee "hukkaan". Polamatskussa on sisäänrakennettu pussukka joka puhkeaa filkan ulosvedettäessä, ja jos rullat ovat puhtaat leviää kehite"hillo" (jelly) tasaisesti ja noin minuutissa ( 20 asteessa) kehittää kuvan. kun on kylmempi, kestää kehitys kauemmin. Kameran nimi on muuten "Hasselblad" , hasselbladet on lehtipuun lehden nimi. (Sen tuotokset ovat "hasselpähkinöitä")
Vs: Hasselin polaroidperä Hasselbladin kuvakoko on tosiaan 6x6, tarkemmin noin 56x56mm. Sen kokoinen kuva piirtyy vaikka kuinka kasvattaisi filmikokoa. Filmiportti sen rajaa.
Vs: Hasselin polaroidperä Mainio huomautus. Mutta samaa blad ja bladet kuitenkin tarkoittaa. blad, bladet, blad, bladen Hasselbladet kuulostaa myös sanomalehdeltä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopanp%C3%A4hkin%C3%A4pensas Hassel – Wikipedia
Vs: Hasselin polaroidperä Kiirtos vaan tiedoista, vaikka en kaikkia tietoja saanutkaan. Tiedän toki polaroidfilmin, jota käytin -60 luvulla. Se tieto jäi saamatta, että onko Fujifilmi normaali negafilmi. Hienoa, että tälläkin palstalla löytyy suomenkielen maisterieta jotka ojentavat meitä epätäsmällisesti kirjoittavia. En tietenkään tämmöisenä vanhana (60v) sähköinsinöörinä osaa kirjoittaa niin hienoa ja monipuolista suomea kuin esim .Mika Valtari. Yritys on kuitenkin kova. Olenhan vaan harrastelija. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä kameralaukku on todella antoisa palsta ja on mielenkiintoista lueskella teidän tänne kirjoittavia tekstejä. Voittaa monet kameralehdet. Kiitos siitä. Seppo K.
Vs: Hasselin polaroidperä Katselin myös mainitsemasi filmin datalehteä ja olin ymmärtävinäni että kyseessä on sellainen värillinen polaroidfilmi (pikafilmi), josta ei synny negatiivia ohessa. Siitä kehittyy sen omilla kehitteillä ainoastaan positiivinen paperikuva. Mitähän muuta jäi vastaamatta? Niin, onko se laakafilmi! Ei niitä polaroideja yleensä laaoiksi sanota, vaikka tavallaan ovatkin. Datasheetissä taidettiin puhua laakakoosta tarkoittaen isompaa kokoa kuin Hasselin polaperään sopivaa kokoa.
Vs: Hasselin polaroidperä On olemassa (tai ollut) sellaista polaroidfilmiä, josta saa negatiivin ohessa. Mustavalkoista ainakin. Tämä on ainakin varma tieto, koska olen sellaista kokeillut muutaman ruudun. En vain enää muista pitikö se negatiivi vain pestä vai myös kiinnittää erikseen, jos sen halusi käyttöön ja arkistoitavaksi. Hasselbladetin (ei se yhtään vakavaa ole, käytämmehän lempinimiä näistä muutenkin) objektiivien piirtoympyrä kattaa luonnollisesti kameran kuvaportin koon. Kuvaportti rajaa piirtoympyrästä neliön filmille.
Vs: Hasselin polaroidperä Fujin 100B (m/v) ja 100C (väri) on pikakuvafilmejä, joista ei jää negaa käteen, toisin kuin esim polaroidin 665-filmistä jäi. Hasselbladin polaperällä kuva rajautuu oheisen esimerkin mukaan.
Vs: Hasselin polaroidperä 147x147mm! (Tosikot saa ampua minut nyt.) Ja vielä aiheen vierestä: Hasselbladet on mielestäni mainio nimitys, sillä se taipuu suomeksikin jotenkin mukavammin. Voin ruvetä käyttämään sitä itsekin. Itse asiassa niinhän jo tein.
Vs: Hasselin polaroidperä Hasselbladin polaroidperän käyttäminen on lähinnä hienon instantfilmin haaskausta. Kuvasin aikoinaan yhden pakan filmiä Hasselin polaperällä, enkä toista pakaa siihen lataa. Oikeita Polardoidkameroita saa edullisesti, ellei ilmaiseksi.
Vs: Hasselin polaroidperä Kiitokset valaisevista vastauksista. Sain kaikki tiedot mitä kysyin. Näinhän se on, että suomenkielemme taivutukset ovat vaikeita, vielä vaikempia niille jotka vasta sitä opettelevat. Meikäläisen pitäisi kiinnittää enempi huomiota selkeään tekstiin oltuani yli 25 vuotta opettajana, se minun pitäsi tietää. Oppilaille kun opettaa sähköalan ammattia on tietenkin tärkeää esittää asiat oikein. Nyt vaan on niin, kun itse ei ole valokuvausalan ammattilainen, monet sanat ovat hakusassa. Kuten mainitsin tämä saitti on todella hieno. Kiitos vielä kaikille vastanneille. Seppo Kurvinen/Kokkola