Re: Leica palautti kuvausinnon Tottakai kamera voi olla merkittävä asia kameraharrastuksessa. Valokuvausharrastuksessa taas sitten valokuva...
No niin pääsi käymään, että leica palautti myös oman intoni! Tuskallinen pohdinta etsinten ja ominaisuuksien maailmassa vei pienen ja tyhjän kukkaroni M4-P:n äärelle. Monet hylkäävät sen oikeista leicoista koska Canada, mutta koska en halunnut yhtään paristoa ja halusin 28mm etsimen niin vaihtoehtoja oli vähän. Toki paristo löytyy leicameter mr-4:stä, mutta senkin ainut funktio oli tuoda isompi suljinaikarulla. M6 TTL olisi myös tarjonnut tuon isomman rullan,mutta en voinut perustella itselleni isompaa hintaa. Koska köyhyys puhui niin lasiksi otin voikun 35mm f/1.4 classikin. 28mm elmarit jäi odottamaan palautuksista jäävää osuutta. Nyt sitten intoutuneena rodinalit hyllyssä odottaa että ensimmäinen rulla täyttyy! Hurjat kolme ruutua jo kuvattu tälle viikonlopulle trixiä, ehkäpä jouluksi saa siis kuvatkin vedostettua
Hienoa! Mullakin koko ajan selkiintyy Leican merkitys. Näennäisesti yksinkertainen vehje, jolla kuvatessa ei kameraa tule eikä tarvitse juuri ajatella.
Mulla on Epsonin V 750 Pro skanneri, M6 ja Summicron 50mm f 2. Hienosti pelittää, myös SilverFast poistaa pölyt ihan hyvin. Motto: Ilman valoa ei ole valokuviakaan!
Re: Leica palautti kuvausinnon [/QUOTE] Valokuvausharrastuksessa voi olla kyllä muutakin merkittävää kuin vain se lopputuotos. Jos suunnittelee esim. kuvausreissun ulkopaikkakunnalle, niin äkkiseltään tulee kokonaisuudesta mieleen kymmenen tärkeämpääkin ja mielenkiintoisempaa asiaa kuin vain se valokuva. Mukava kuvausreissu voi olla erittäin palkitseva vaikkei yhtään hyvää kuvaa olis tarttunutkaan mukaan.
Miksei joo, onhan retkeily mukava harrastus. Valokuvauksen kanssa vaan hyvin vähän tekemistä, jos siinä on kymmenen muuta tärkeämpää ja mielenkiintoisempaa aspektia eikä yhtään kuvaakaan tullut...
Vaikka tuo M4-P on virkistänyt mieltäni ja saanut taas kuvaamaan hieman enemmän, niin silti iski jonkinlainen kevätmasennus kuvausten suhteen.. Lääkkeeksi otin hetken internettiä, muutaman rullan Foman filmiä ja fujin GSW690ii kameran. Jos nyt innostuisi lisää, varsinkin maisemiin tuo 6x9 65mm lasi houkuttaa. Ja etsimestä on kiva katsella vaikkei kuvaa aio ottaakkaan
"Leben und leben lassen." Eiköhän kaikki täällä tiedä eri formaattien plussat ja miinukset. Itse kukin kuvaa itselleen ja missiolleen soveliaalla formaatilla ja kalustolla. Turha riidellä asiasta jossa ei itse asiassa ole mitään riidan aihetta.
Itse asiassa ei ole mitään riitaakaan...silti rolleiflex kiinnostaisi vai tyytyisikö rolleicordiin...?
Itse tykkäsin enemmän mun Rolleicord V:stä kuin nykyisesti Rolleiflex F 3.5:stä. Oli kevyempi ja huolettomampi. Ja kummallakin tuli hyviä kuvia. Älä unohda hienoja Yachicoita.
Itsekkin mietin tuota Rolleicord vs Rolleiflex asetelmaa. Omistin Rolleiflex 3,5 F:n ja Rolleicordin ( en muista mallia) . En kyllä oikein erottanut kuvanlaadussa eroja
Rolleicord V:ssä sai kätevästi arvot pelkän Valoisuusarvon mukaan (nyt unohtui mikä se oli, LV?) vähän kuin Hasselbladissa.
Kävin juuri kehittämässä Leilcalla kuvatun 1600 mukaan valotetun trixin. Kun luupilla tihrusti, niin kyllä alkoi kuvausinto taas kasvaa. Tuli mieleen, josko möisi kaikki digit pois ja hommaisi plustekin 120 skannerin....
kerro Jukkis se lasi millä kuvasit , leica on vain filminkantoväline kuten muutkin Mutta ymmärrän rakkauden mekaniseen varmuuteen ja hienoon kameraan.