Vs: Filmikuvauksen suosion kartoitus Soitinanalogia toimii paremmin sajattuna sähkösoittimiin: analogielektroniikalla toteutetut soittimet ovat analogisia ja digitaalilitekniikkaa hyödyntävät digitaalisia. Väliin jää jonkinverran epäselvää aluetta, mutta pääsääntöisesti jako on selvä. Torvea voi sitten verrata vaikka camera obscuraan.
Vs: Filmikuvauksen suosion kartoitus Digitaalikuvauksellahan tämä alkoi, vaikka olisi ollut 80 luvulla mahdollisuus kuvata filmille. Joten otetaanpa vahinko takaisin ja aletaan kuvaamaan myös filmille. Kun on katsellut tarpeeksi jopa ehkä puuduttavan kliinejä digitaalikuvia alkaa noissa filmikuvissa näkyä enemmän vaan sellaista sävyä.. piirtoa..jota ei vaan kertakaikkiaan ole digissä. Mitä lie nuissa flimikuvissa onkaan mikä sitten näyttääkin nyt monestikkin paremmalta. Vaikea tuota on edes määritellä, kun se vaan näkyy kuvasta. Toisaalta ei digikuvausta syytä hylätä sille on ihan oma paikkansa olemassa. Kuvaustulosten nopeammin esille saatavuus ja monet muut edut. Digiä ja filmiä siis jatkossa.
Vs: Filmikuvauksen suosion kartoitus Miksi Filmi edelleenkin? Kun ei ole tarvetta julkaista välttämättä mitään kuvia esimerkiksi netissä ja kun pääasiassa omaan albumiin ne tuotokset päätyvät, niin en ole pystynyt perustelemaan itselleni digiin siirtymistä. Niille jotka ihmettelevät filmissä pysyttäytymistä olen vastannut, että odottelen digiformaatin valmistumista. Se ei liene valmis koska useamman kerran vuodessa täytyy esitellä uudet mallit lähestulkoon joka merkillä ja mallilla. Jos tarpeet omalta kohdaltani muuttuvat käännän kelkkaani ja alan kuvaamaan digitaalisella kameralla. Tosin en kaipaa sitä loputonta kierrettä lasitavaran hankintaan eli varmaankin hankin jonkinlaisen edistyneen kompaktimallin jossa on hyvät käsisäätöominaisuudet. Jokainen tekee tässäkin niin kuin haluaa ja pystyy. Pimiöharrastus jatkuu myös jos olosuhteet eivät muutu. 2008 palasin pimiöön pitkän tauon jälkeen ja toivon ettei tarvitse jatkossa taukoja pitää. Mukavaa harrastelua ja vastapainoa arkiselle elämälle. Kinolle väriä ja mustavalkoista pääasiassa Nikonin kalustolla. Keskiformaattia tosi harvoin Mamiya 645 superilla mv- tai diafilmille.