Sellanen spontaani harrastekoeprojekti meneillään. Meen tässä kohtapian paljetta paskartelemaan. Etupään tiltit sun muut säädinmahdollisuudet onnistuivat melko hyvin, jenkatanko on ystävä, nyt vain ihmetellään, että mitä merkitystä kaikilla säädöillä edes on. Yksi kasettikin löytyy. Ensisijainen tavoite on ehkä neulanreikämetodilla valottaa yksi kuva ihan vain valokuvapaperille ja katsoa siitä sitten miten edetään. Valotiiviys on kaikkein hankalinta; koetankin ko. ominaisuutta saavuttaa paksuhkolla mustahkolla kankaalla, onko tuo nyt jotain huopaa. Uskaltaisin toivoa, että esim. kasetista tulee melko valotiivis kun vuoraan kankaalla oikeissa kohdissa. Mulla olisi lähinnä pari kysymystä, siks tulin tänne häiriköimään ja ottamaan vastaan "Mitäv, mikset vain osta..."-kommentteja. Ensimmäinen liittyy tähystinlasiin. Käsittääkseni sen on omattava jonkinlainen puolinäkymätön himmeä harmaa pinta, jotta siihen piirtyy yhtään minkäänlaista kuvaa? Onhan näin? Vaikea kuvitella että se kirkkaana toimisi, heh. Tarkistetaan nyt vain. Toinen kysymys liittyy optiikkaan. Minkälaisia objektiiveja palkkikameroissa pruukaa edes olla? Onko mahdollista esim. suurennuskoneen 55mm (muistaakseni) pikkuputki sijoittaa etulevyyn. Miten aukko? Olisin huojentunut, jos palkeen valmiiksi saatuani saisin edes jotain kuvaa näkymään tähystinlasiin. Olisi hauska saada jotain osviittaa, miten saavutan ko. tilanteen. Toimiiko neulanreikä noin pitkillä väleillä, vai miten on. Palkilla pituutta jopa 50cm. Kamera on melko kookas, kasetillakin kokoa miltei 30x30cm. Tämä on siis koeprojekti, hauskaa puuhastelua, ei mitään vakavempaa.
Vs: Palkkikamera Mitäv, mikset vain osta... Ei vaan hienolta kuulostaa. Tähyslasin voit tehdä itsekin http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,50940.0.html Objektiivissä tulisi olla piirtoympyrää melko rutkasti, vanhat sulkimettomat objektiivit ei paljoa maksa ja toimivat ihan hyvin hatun kanssa. Muutenkin paperille jos kuvaa niin suljinajat tuppaa venymään paperin hitauden vuoksi.
Vs: Palkkikamera Siis että kirkas tähyslasi? Mitä ihmettä. Mattalasihan sen on syytä olla. Katso TSI osiosta, kuinka se valmistetaan itse. Filmikoosta (formaatista) riippuen pitää olla riittävä piirtoympyrä valitulle objektiiville, jotta koko kuva-ala valottuisi. Piirtoympyrän on siten oltava vähintään formaatin diagonaalimitta. Neulanreiällä voi ja saa olla sitä isompi reikä, mitä isompi on filmikoko. Suurella filmikoolla jää myös suurennossuhde pienemmäksi valmiissa suurennoksessa: esimerkiksi pinnakkaisvedoksessa ei suurenneta lainkaan. Suurennoksen tarpeesta johtuen myöskin suosituskyvyltään vaatimatonkin objektiivi voi tuottaa ensiluokkaista terävää kuvaa. (En lukenut väliin tullutta viestiä)
Vs: Palkkikamera Tiesitkö minun kirjoittavan. teitä oli jopa kaksi. Mainitsin asiasta, kun softa parjasi minun haluavan lukea väliin ängenneet. ;D Joskus saa meinaan itsensä näyttämään hölmöltä kirjoittamalla huomioimatta edellä olleita. Ja onko kauheampaa kuin totuuden näkyminen. Normaali kuvakulma syntyy polttovälillä mikä on formaatin diagonaalin mittaisen paikkeilla. Siitä puolet on jo hillitön laajakulma: esim. kinokoon (24x36mm) 25mm, 6x6 formaatin (56x56mm) 40mm, tai 4x5 tuuman (97,1x122,2mm) 75mm. (Viimeisen filmialan mittasin kasetista.) 50mm suurennoskoneobjektiivin piirtoympyrä riittää tavanomaisesti vain kinokoolle. Toisin sanoen isomman filmin keskelle piirtyisi pieni pyöreä kuva, vain niukasti kinokoon kuva-alan ylittävä.
Vs: Palkkikamera Palkkioptiikoissa ilmoitetaan piirtoympyrä yleisimmin aukolla 22 ja äärettömään tarkennettuna. Piirtoympyrä kasvaa sekä himmennettäessä että lähelle tarkennettaessa (vetämän kasvaessa). Objektiiveihin ilmoitetaan myös kuvakulma, mitä ei pidä sekoittaa filmikoon rajaamiin kuvakulmiin, joita on horisontaalinen, vertikaalinen ja diagonaalinen. En tunne hyvin asiaa, mutta suuriin formaatteihin voisi tsekata vaikkapa tällaista: http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=360345199547 Että mikä on tuollaisen piirtoympyrän kattavuus? Siis Jena 300mm/9.0 APO-T ja tässä lie joitain sopivia objektiiveja mainittu myös: http://www.largeformatphotography.info/docter-optik.html Apo-Germinar? Apo-Germinar-W (w=wide)? http://shop.ebay.de/?_from=R40&_trksid=m570&_nkw=Apo-Germinar Taulukkoja löytyi: http://medfmt.8k.com/mf/droptic.html http://www.largeformatphotography.info/docter-optik.html
Vs: Palkkikamera Mitä pitempi on etäisyys reiästä filmille, sitä pitempi on polttoväli. Kyllä se toimii. Neulanreiällä pääsee zoomaamaan, sillä terävyysalue on aina ääretön. Voithan kokeilla erilaisia löytämiäsi linssejä myös, niin saat valovoimaa. Aukkoja voit valmistaa tekemällä niitä levyyn, joilla saat kuvanlaatua lisää. Mitenhän suurennuslasi toimisi? ??? Linssi (optiikka) – Wikipedia
Vs: Palkkikamera ??? Minkähänlainen levy parantaisi kuvanlaatua eniten? Tuohon kokoon käypäisen objektiivin saa esim. vanhasta piirtoheittimestä. Niitä romuja on ainakin kierrätyskeskuksissa ja huutonetissä. Polttoväli on tavallisesti jotain 400 mm. Valovoima aika iso, mutta mustasta paperista tai alufoliosta voi leikata himmentimen, siis pyöreä reikä keskelle. Semmoisella tuli joskus kokeiltua 8x10 filkalle. Laakakoon Holga. Edit: niin juu, semmoinen piirtoheitimen romu on muutenkin käyttökelpoinen. Sen lasi on fresnell-linssi, josta saa hyvän tähyslasin hiomalla edellä linkatun ohjeen mukaan sen sileän puolen himmeäksi.
Vs: Palkkikamera Onko toi 30x30cm se filmin koko? Vai mikä se on? Suurennoskoneoptiikoilla pärjää hyvin, compononit on esim. todella loistavia ja halpoja laseja... pitää vaan kattoa se polttoväli siten että riittää piirtoympyrä siihen filmikokoon mikä sulla nyt onkin käytössä. Tuli vielä mieleen, että jos se filmikoko on 30x30.. niin toi puol metriä on oikeestaan aika lyhyt palkki, enemmän sopiva laajoille lyhkäsemmille laseille eikä ehkä lähikuvaukseen.
Vs: Palkkikamera Mullahan oli tuo G-Claron 240 mm 9,0 lasi tarjolla palkin kanssa(vittuilua ja naurua tuli enimmäkseen),piirtoympyrä suunnaton ja hyvä lasi,ilmeisesti joku reprolasi. t kimo
Vs: Palkkikamera No olen minä nähnyt oikein vanhoissa objektiiveissa sellaisia manuaalisia himmentimiä, missä metallilevyillä oli aukkosarja ja niitä vaihdettiin objektiiviin. Levy jossa on sopivan kokoinen aukko on vastaus kysymykseesi, ja jos oikein viimeisen päälle haluaa tehdä, niin ohueksi tehdyt reiän reunat ja vieläpä mattamustatut. Mustaakseni sen akuankka-kiinnityksestäsi etulautaan ainoastaan. Kommentoijat pitivät sitä pyhäinhäväistyksenä muuten täydellisessä hifi-luokan Plaubelissasi. Näin minä ne kommentit käsitin. G-Claron taitaa olla aivan vastaava, mitä luettelin edellä, mutta kalliimpi länsiversio. Edit. Löysin tietoja että Apo-Geranorilla olisi selvästi laajempi piirtoympyrä. Noin 300mm vs 400mm. Siis 240mm versiosta kyse. En tietenkään tiedä pitääkö paikkaansa, mutta 300mm ei nyt ehkä hirveän suunnaton ole. Rajansa silläkin: http://www.apug.org/forums/forum44/19195-g-claron-240mm-issue.html 240 mm G-Claron for 8X10? Näissä eri objektiivisarjoissa piirtoympyrä aina kasvaa, kun polttoväli kasvaa. Näinpä näin. Yleensä vetämä äärettömässä on polttovälin luokkaa, ja lähemmäs tarkennettaessa enemmän.
Vs: Palkkikamera Ulkomuistista väittäisin, että G-Claron ei ole Apo-Tessareita vastaava rakenteeltaan. Claroneissa on 6 linssiä 4 ryhmässä eli lähempänä Planareita ja symmetrisempi rakenne. Apo-Tessarin linssistössä on 4 klasia 3 ryhmässä eli muistuttaa enemmänkin Apo-Ronareja. Samaa lähikuvauksessa edullista rakennetta on myös Luminareissa (ei kaikissa). Rakenteellisesta erosta johtuen 6-linssinen on monikäyttöisempi eli toistaa paremmin sekä lähelle että kauas (="yleislasi"). Kuvakulman kanssa on asianlaita juuri niin kuin Mirrored kertoi : palkkioptiikan ilmoitettu kuvakulma on optiikan ominaisuus. Niitähän käytetään eri filmikokojen kanssa ja kuvautuva kuvakulma on tapauskohtainen. Mainituilla Apo-Ronareilla ja Apo-Tessareilla kuvakulma on 43 astetta. Gerogonit, Graphiconit ja muut sen sellaiset ovat oma lukunsa. Niissä on linssejä enemmän kuin 4, muistaakseni ovat Gauss-tyyppisiä. (ja painavia).
Vs: Palkkikamera OK, en ymmärtänyt, että puhuit himmentimen aukoista. Ratkaisuhan oli tavallinen halvoissa laatikkokameroissakin. - MUsta paperi on helpompi työstää.
Vs: Palkkikamera Se tähystinlasijuttu taisi olla kategoriaa tyhmä kysymys; en luottanut järkeeni tarpeeksi joten piti varmistaa. Eihän se valosta syntyvä kuva voi syntyä mihinkään mikä päästää kaiken valon lävitseen! Päädyin ottamaan pleksin sekä kasisatasta hiomapaperia. Lopputulos hämmensi minua; todellakin näytti ihan samalta kuin kuvissa, joita olen katsonut. Eli tähystinlasi oli ilmeisesti sitten sillä selvä, omituista. Tosi pieni vaiva? Hioin ristiin rastiin kevyesti kaikkialta tasaisesti ja tuloksena on, no, kaikki voivat kuvitella. Palkeisiin käytän mustien muovikansioiden muovia. Se ei ensi tilassa tunnu pettävän ja taittuukin tahdon mukaan. Odotan lapsellisella innolla että palje on valmis.. Filmikasetille mahtuu 28x28cm valotettavaa ja se on vasta puoliksi ideoitu eli ensitilassa menen sen kanssa pimiöön ja teippaan siihen paperin, about keskelle Katsotaan sitten, mitä tapahtuu, ja.. no, eteenpäin, sanoi mummo lumessa, heh. Ehkä päädyn puuhastelemaan jotain sulkimia; toi muovimatsku tuntuu olevan aika käytännöllistä. Siihen voi reikiäkin porata ja tehdä siitä vaikka just sulkimen osia. Valotestin se läpäisi, eli talon tehokkain led-lamppu ei näkynyt läpi vaikka rukoili. Ihmettelen, jos se ei riitä? Ehkä kun saan kuvaa näkyviin ja homma muutenkin vähän toimii, niin idea kehittyy eteenpäin. Sain nyt paljon hyödyllistä tietoa, kiitoksia kaikille.
Vs: Palkkikamera Ennenvanhaan, kun piti pikatestata piirtoympyrää, niin voipaperilla se syntyi, sittemmin kuultopaperilla ja luonnospaperilla. Kameran sisäosassa ei saa olla heijastavia pintoja, joten mustan on syytä olla mattamustaa. Ellei halua unohtumattomia ylläreitä tai "taidetta"... Pussipaljetta (laajakulmapalje) voi nikkaroida ilmastointikoneitten "rättilaipan rätistä".
Vs: Palkkikamera Juu kyllä pleksinpalasta saa hiomapaperilla ihan "käyttökelpoisen" tähyslasin, mutta suosittelen silti että ostat ihan lasia ja hiomajauhetta (n. 15 um partikkelikoko), koska veikkaisin että sillä tulee vielä paljon laadukkaampi tähyslasi. Laadukkaammalla tarkoitan että kuva on kirkkaampi ja terävämpi. Tämä ei nyt liity oikeastaan enää suuren koon kameroihin, mutta kameroissa joissa on etsinoptiikka, ei sinänsä ole estettä olla käyttämättä läpinäkyvää "tähyslasia", tai jättää tähyslasi kokonaan pois. Tällöin kuva muodostuu sille kohtaa "valekuvana", eli kameran objektiivi + etsinoptiikka + silmän optiikka muodostaa yhden yhtenäisen optisen polun jossa lopullinen kuva piirtyy verkkokalvolle. Etuna tässä on vähemmän valohukkaa, haittana on silmän suuri syväterävyys ja silmän automaattitarkennuksen vaikuttaminen tarkennukseen, eli kameran tarkentaminen on käytännössä mahdotonta. Joissain kameroissa joissa on tällainen ratkaisu, on tähyslasin paikalla kirkas lasi jossa on jokin ruksi tai viiva - kun silmän tarkentaa tähän viivaan ja pitää sen siinä, tarkentaminen voi olla joten kuten mahdollista. Raetarkentimet toimivat itse asiassa juuri noin. Kuva tulee valekuvana filmiltä suoraan verkkokalvolle, ja niissä on viiva tai ruksi juuri tätä silmän tarkentamista varten. Homma toimii niissä ainoastaan siksi että ne suurentavat tarpeeksi paljon (vrt. pitkä polttoväli, pieni syväterävyys). Asia ei ole myöskään ihan mustavalkoinen -- kameroissa, joissa on etsin, tulee tyypillisesti aina jonkin verran tuota "tähyslasin läpi näkyvää" valekuvaa. Mitä hienommalla hiomajauheella tähyslasin hioo, sitä kirkkaampi, terävämpi ja "rakeettomampi" lopputulos, sillä valekuvan osuus kasvaa; mutta samalla syväterävyysalue laajenee siitä mitä se oikeasti on eikä etsinkuva enää vastaa lopullista kuvaa. Mulla on vähän sellainen mutu-tuntuma että käyttökelpoiset hiomajauheiden koot menevät n. 5-25 um, josta 15 um on "tyypillinen" tähyslasi, 5 um päästää jo selvästi valekuvaa läpi ja 25 um tekee hyvin WYSIWYG-tähyslasin. Beaulieun 16mm elokuvakamerassa oli tähyslasi jota ensin luulin kokonaan hiomattomaksi (siinä on juuri tuollainen tarkennusruksi, mutta ei siitä tarkentamisesta mitään silti tullut). Oli se sitten todella hienosti hiottu. Hioin sen uudestaan 5 um timanttihioma-aineella ja aijaijai kun tuli hyvä. Parin minuutin operaatio, ja nyt tarkennus on mahdollista...
Vs: Palkkikamera Kiehtovaa,kiehtovaa.. katsotaan, jos päädyn koettamaan "täydellistä" tähystinlasia. Pleksikin on kyllä jo aika "näyttävä". Katsotaan, jahka saan kuvan näkymään. Palkeista. Onko suositella materiaaleja? Kaupoista saisi pimiölaadun eli valonpitävää mustaa kangasta 11e/metri. Liekö paksua. Täytyy käydä katsomassa. Runko jonkinlaisesta muovista? Palkeiden aallot leikellään ja liimataan kankaalle tiettyjen patternien mukaan; löysin muutamia erilaisia ohjeita netistä. Lähinnä toi muovi kiinnostaa. Mulla on tässä tällä hetkellä näitä kansioita, joita saa Halpa-Hallista. Tällaisia "säilykelokeroita", 2.75e kappale, ja 3-4kpl riittää tämän kokoiseen palkeeseen. Ensimmäinen yritelmä tosin meni nyt jo pilalle. Täytyy ottaa uusiksi. Tällä kertaa ehkä tuon kankaan kanssa. Ensiyritelmässä koetin kangassaumoja, seuraavaksi ehkä tätä kappalerakennetta ja kokokangaspäällystettä. Eli että ne muovisuirut olisivat jäykistävä tekijä liimattuna oikeisiin kohtiin, tai miten lie. Mitähän muovia / mistähän saa... ps. yks materiaaliehdokas on tietty pimiöpussit.. nehän ei läpäise kanssa mitään valoa, ja kestävät taittelua, mutta taitaa mennä turhankin fletkuksi jo.