Digikuvien vs. filmien arkistointikestävyydestä on täälläkin taitettu peistä visiin riittävästi, mutta eilen näin asiaa sivuavan mielenkiintoisen uutisen: Suomen elokuva-arkisto on kuulemma saanut loppuun vanhojen suomi-filmien pelastusoperaationsa. Operaatiossa vanhat nitraattipohjaiset filmit siirrettiin nykyaikaisille filmipohjille. Mielenkiintoinen oli maininta, jossa todettiin, että arkistoinnissa käytettiin filmiä esim. DVD -levyjen sijaan niiden paremman arkistointikestävyyden takia !
Ei kait tuo mikään uutinen enää ole.. tiedossa jo pidemmän aikaa, että näin on. Tosin vaikka kaikkia ukakuvia vältelle, mulla on vieläkin v97 poltettuja CD-levyjä joissa ei ole yhtään bittiä ole 'poikittain'. Joskus joku pelotteli, että alle 5v ois aika CD:llä =)
Just tänään yritin lukea vuonna 1999 kirjoitettuja Verbatim -romppuja työpaikallani. Niitä on about 6-7 kappaletta samaan aikaan poltettuja, eikä YKSIKÄÄN pelannut enää. Levyasemat eivät kertakaikkiaan tunnistaneet niitä ollenkaan. Eikä tästä montaa vuotta ole, kun viimeksi käyttäessni niitä ne toimivat moitteetta. Hyvin on säilytettykin pimeässä ja kuivassa jne jne. Tekipä mieli kirota. PS. FST:ltä tuli muuten hiljattain asiaan liittyvä dokkari "Digitaalinen muistinmenetys". Talletin sen DVDlle......
CD-levyn saa kelvottomaksi jo parissa tunnissa, jos sen jättää vaikka auringonpaisteeseen. Tai sopivaan paikkaan, jossa se vääntyy muodottomaksi taffel sipsiksi. Digitaalisuus on hanurista ja syvältä. Ja huonompaan suuntaan vaan menee. Mullakin meni tossa kuvia just muutamia kymmeniä bittiavaruuteen. Onneks ostin digitaalikameran. Kuvaaminen tulee ilmasaiseksi. Tuleehan se. Paska juttu vaan kun nyt on tän viikon aikana mennyt koneeseen jo useampia satoja erkkejä, eikä vieläkään toimi. Pitäis vissiin joku nörtti olla, että pystyy konetta päivittämään.... kehitys kehittyy... Tavallista räpsijää syö rotan lailla. Hyvin kyllä tuon digitaalisuuden/tietokoneiden tulevaisuuden "ennustaminen" on muutenkin mennyt tähän asti. Muistaakseni joskus viitisenkymmentävuotta sitten IBM:n silloinen hallituksen puheenjohtaja veikkasi, että maailmassa on markkinoita alle kymmenelle tietokoneelle...
Näinpä. Siirtelen töissä mm. kaita-kotifilmejä DVD:lle ja neuvon aina säilyttämään alkup. filmin koska se luultavasti säilyy pidempään kuin DVD.. Siitä huolimatta että ollaan käytetty paljonkin aikaa levyjen testaamiseen ja niiden hyvien etsimiseen. Juuri meni pari kuvaa arkistosta bittitaivaaseen kun oli kesällä joku polttanut Fujin DVD:lle kuvia ja nyt niitä paremmalle siirtäessäni ei kaikki olleet täysin lukukelpoisia (Fujilla on hyviäkin eriä, tämä ei kuulunut niihin). Trendi DVD levyissä on ollut kokoajan "hinnat alas hinnalla millä hyvänsä". Kuluttajat haluavat niitä 10c halvempia lättyjä ja hieman kalliimpia/parempia ei osteta, ja ne kuolevat pois ainakin suomalaisten markettien valikoimista. Ainut kauppa mistä olen laadukkaita levyjä luotettavasti tänäpäivänä löytänyt on www.svp.co.uk. (Verbatimkaan ei ole (enään) kovin luotettava jos kauppa ei ilmoita mediakoodia, ovat alkaneet käyttää myös todella huonoja tehtaita.)
Nuoruuden ihannointi sais vähän uudenlaisen taustan ;-) Sitäpaitsi ihminenhän onkin jo kelvoton työelämään tuon iän jälkeen. Hmmm... Fangion viesti taitaa olla ihan todellista elämää...