Vs: 8000 dpi:n skannaus Mysteeriltähän se vaikuttaa juuri sen vuoksi että hius on "liian" ohut kennolla, mutta tiedostossa se on paisunut monen pikselin paksuiseksi. Näin sitä totuutta vääristellään. Johtopäätös: hiuskuvat eivät kelpaa lehtikuviksi, koska niitä on manipuloitu
Vs: 8000 dpi:n skannaus Se on ihan totta, että nuo ovat suuruusluokkia, pyöristetty sinnepäin. Suuruusluokka on kuitenkin oikein. Nettihaku voi tosiaan kertoa paksumpiakin hiuksia olevan, mutta luulisinpa, että lähinnä aasialais- tai afrikkalaislähtöisillä ihmisillä. Kaikkien oletusten mukaan 40-50 um on *suomalaiselle* aika hyvä arvio. Otin 40 um ja 1/40 lähinnä jakolaskua helpottamaan 40X36 mm ei ole ihan puoltatoista metriä, ja tytön pään päällä on tilaa aika paljon. Toisaalta, jos haluaa käyttää kuvasuhdetta 1/30, niin eipä siitä asia paljon muutu. Luulenpa, että USB-levyltä löytyy jokunen väljemminkin rajattu kuva, jossa sama ilmiö näkyy. Noitten lukujen vääntäminen 8-10 kertaiseen suuruusluokkaan ei tähän kysymykseen apua taida tuoda, eivät ne niin metsässä ole.
Vs: 8000 dpi:n skannaus No, nettiin pienennettynä... Alla sitten ruutukaappaus 3200% suurennoksesta. Siitä kyllä näkyy, että yhden pikselin leveydellä mennään paikoitellen. .
Vs: 8000 dpi:n skannaus Taidanpa lopettaa tämään ihmettelyn kun en kuitenkaan arvaa/tiedä vastausta. Minusta kuitenkin tuossa ruutukaappauksessa hius näkyy 7-11 pikselin paksuisena - ei yhden.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ei kai tuo noin vaikea voi olla edes kameralaukkulaisille? Ei pikselin läpimitta ole mikään rajoittava asia, pikselien välinen valoa mittaamaton alue on. Hius on selkeän vaalea verrattuna tummaan taustaa, vaikka se olisi kuinka ohut, niin se lähettää fotoneja siihen pikselin valoa mittaavaan alaan, jolloin syntyy taustan pimeästä erottuva mittaustulos. Ja se vaikuttaa siihen Bauer-kenno laskenta-algoritmiin, muuttaen todennäköisesti kaikkia kahdeksaa muuta pikseliä siinä ympärillä - jollei enemmänkin paremmalla algoritmilla. Jos meillä olisi täydellisen tarkka optinen systeemi, niin hiuksen kuva (tai tähti tai hämähäkinverkko) voisi osua pikselien väliseen osuuteen, jolloin signaalia ei syntyisi, eikä hius näkyisi - tuossa kohtaa, mutta kyllä varmasti viereisen pikselin kohdalla. Mutta meillä ei ole täydellisen tarkkaa systeemiä, joten optiikka ja moire-filtteri levittävät todella pienenkin kohteen kyllä vähintään yhden, jolleivat useammankin pikselin alueelle, kunhan vain valoeroa taustaan löytyy. Hius on hankala mitattava, koska sillä on kuitenkin pituutta paljon enemmän paksuuteensa nähden. Tehkää sama laskelmanne tähdellä. Ja yleensä tuosta filmi versus digi -mittauksesta. Digi häviää varmasti, koska mittauksesta ei voida käytännössä hävittää sitä moire-filtteriä. Bayerin voisi unohtaa tutkimalla Raw-dataa, mutta sekään ei ole varsinainen kuva. Jotenkin mittaajat unohtavat tämän, ja ajattelevat vain objektiivia ja kennoa systeemin osina. Periaatteessa terävöitys korjaa juuri tuon filtterin virhettä pois, mutta homman arviointi testauksen osana on vaikeaa. Ja lisäksi tässä puhutaan nyt vähän eri asiasta kuin erotuskyvystä. Kahden hiuksen erottuminen toisistaan olisi se merkittävä asia. Sehän ei voi tapahtua yhden pikselin alalla. Eikä MTF suoraan mittaa edes tätä, vaan se on vain tapa mitata kontrastin toistumista. Tuloksista voidaan arvioida jotain, mutta ei ainakaan sitä, näkyykö kaksi hiusta toisistaan erillään vai yhdessä.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ja tuossa on sitten raakakuva suoraan ACR:sta; kiinnostuneet voivat ihmetellä sitä. Kukin saa tehdä sitten "manipulointia" ihan itse (julkaista ei, kun henkilön kuvasta on kyse) (72 MB) http://sakari.1g.fi/_DSC4584.tif
Vs: 8000 dpi:n skannaus Niin, siinä niitä fotoneja reissaa... "(....) samalla valolähteen aallonpituuden suhteessa kertautuvat valoaallot levittäessä itse "hiuksen" monikymmenkertaiseksi.(....)" Muistuttaa muuten haloa tai Airyn discin keskustan ja reunan kirkkauden välistä eroa mutta vain monikertaisina "aaltoina".
Vs: 8000 dpi:n skannaus Höpön pöpön.... lienee yksinkertaisin vastaus tuohon soopaan. Noita interferenssi-ilmiöitä kyllä tapahtuu, ja saadaan näkyviinkin. Niitten intensiteetti vain on niin pieni, etteivät ne kuvatessa käytetyillä valotuksilla juurikaan näy. Lisäksi valon pitäisi olla suunnattua, mielellään myös koherenttia, jotta Airyn kaavoja päästään soveltamaan. Pitäisiköhän muttaa tuota allekirjoitusta? Aika hyvä olisi: "Tämä on totuus!"
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ai... en minä kyllä näe kuin kolmea rinnakkain, maksimissaan. (Hiuksen paksuus on kuvassa vaakasuunnassa Näistä yksi pikseli (vaalein) on se, johon hiuksesta tuleva valo on osunut, kahden puolen sitten ne viereiset, jotka laskenta (ja filtterin hajoitus) on tuonut mukaan - kuten Olli edellä selitti. Hajavaloa on sitten voinut levitä laajemmallekin - pitäisi varmaankin joskus putsata nuo objektiivit
Vs: 8000 dpi:n skannaus Juu, taitaa muuten olla tuo 8,5 µm:n pikseli sen verra syvä kaivo, ettei muutama fotoni siellä pohjalla paijoa liikennettä naapuripikseleissä saa aikaan. Johtuuko tuo ylivaluminen objektiivin hajavalosta, AA-suotimesta, valon taittumisesta kohteen ympärillä vai mistä jää meille kaikille arvauksen varaan. Joka tapauksessa se on tapahtunut ennen kuin "hajavalo" kohtaa yksittäisen pikselin mikrolinssin. PS. Airy disc oli mukana vain visuaalisena elementtinä. Arvelin, että useimmat lukijoista kuitenkin tietävät se muodon. Itselleni tämä koko problematiikka tuo vahvasti mieleen kolmannen harmonisen yläsävelen. Terveisin. Höpön höpön... (Nyt jään odottelemaan mv-negan mikroskooppikuvausta.)
Vs: 8000 dpi:n skannaus Interpoloinninkin takia saattaa se yksittäinen pikseli vaikuttaa vieressä oleviin, jos ei sitten ihan fotonit sinne eksy. Eli se laskenta, niinkuin Sakke ja Ollikin taisivat sanoa. Oliko muuten niin että noissa uudemmissa Leican digirungoissa ei sitä suttufiltteriä ole välissä...
Vs: 8000 dpi:n skannaus Kyllä tuota on kokeiltu ennenkin. Ekoja kinokoon kennoja oli Kodakin tuotteessa Kodak DCS-14n, jota sai sekä Nikoninm että Canonin mountilla, maun mukaan. Siinä ei ollut antialiasfiltteriä vakiona - hämärä muistikuva kertoo, että optiona olisi saanut joko sen tai IR-filtterin. Mitään hyvää tuosta ei kait seurannut, kamera oli muutenkin kuvanlaadultaan ylivoimaisesti surkein kokeilemani digijärkkäri.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Eikös tuolla Leicalla se mennyt niin, että kamera myytiin ensin ilman filtteriä ja sitten jälkikäteen jaettiin kaikille semmoinen optiikan eteen tuleva.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ei aivan... Sillä lasinpalasella on kaksi tehtävää: antialiasointi ja IR-suodatus. Ko. episodi liittyi lasinpalasen toimintaan IR-suotimena. M8-kamerassa oli se suodin, mutta koska siitä haluttiin tehdä niin ohut kuin mahdollista, se ei suodattanut infrapuna-aluetta riittävän hyvin, mistä seurasi joskus värivirheitä ja paljon valitusta. Asian korjaamiseksi asiakkaille annettiin objektiiviin ruuvattava IR-suodin. AA-asioissa ei ollut ongelmia.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Eli teoriassa me emme voi tietää tuosta Saken kuvan 3200% suurennoksesta näkyykö siinä yksi hius, vai kymmenen hiusta vierekkäin (kymmenen hiusta vierekkäin olis tietty erittäin epätodennäköistä). Kiitos selvityksestä! Yöunet palasi!
Vs: 8000 dpi:n skannaus Juurikin näin.... Kymmenen voisi olla jo aika paksua, mutta ainakaan kaksi vierekkäin ei taitaisi kuvaan tehdä eroa.
Vs: (Filmi vs. digi) 8000 dpi:n skannaus Projektin tuloksia löytyy ko. projektin toisen osapuolen eli digikameran käyttäjän sivuilta: http://www.jussivakkala.com/blog/h222/ Omalta osaltani olen hieman ihmeissäni sen suhteen, että tulostukseen tarkoitettu tiedosto, joka kolleega sijoitti sivuilleen on sekä tummempi että jyrkempi (ikään kuin selain automaattisesti terävöittäisi jotain) kun vertaan sitä alkuperäiseen, painosta tulleeseen tiedostoon. No, onhan tiedostokokokin tipahtanut alle puoleen pakkauksen myötä, mutta silti... ... Halukkaat voivat ladata alkuperäisen käsittelemättömän skannuksen (osoite alla) ja arvioida itse sen laatua kokoon nähden 95,14 x 64 cm / 300 ppi. Mukana myös nettisivulle mahtuva osasuurennusten kooste, jossa rinnakkain pala mv-tiedostosta sekä vastaava kohta mikroskooppitiedostosta. Pekka Potka kyselinkin skannuksesta ja ehdotti että hän voisi kokeilla omasta puolestaan ko. negaruudun skannusta. Lähetän mielelläni Pekalle alkuperäisen negan sillä olen tietysti itsekin kiinnostunut aiheesta. Enkä pahoita lainkaan mieltäni jos laatu paranee, toisihan se paremmin esiin filmin potentiaalin, jota mikroskoopin kautta on löydettävissäkin. Näyttää siltä, että täytyy tehdä vertailun vuoksi jossain vaiheessa pimiössä perinteinen printti ja jättää sähköiset välivaiheet pois. (Kuvautumissuhde oli 1:164 ja kuvassa näkyvän viivakuvion mustan palkin leveys on negalla 0,5 mm ja todellisuudessa 82 mm.) ftp-yhteys osoite ja tunnukset: HOST: ftp.download.esakivivuoriphotography.fi USER: dwesa PASSWORD: loadload Sisältö: public_html (Tämän alta löytyy tuo siirtokansio) Käytettävä kansio: SIIRTOKANSIO Minusta on henkisesti mukavaa joka tapauksessa kuvauttaa 45 vuotta vanhaa Nikkor-H 2/50 mm perus-normaalia tämän päivän hyvälaatuista FF-kennodigiä ja makroa vastaan ilman jäljennösfilmejä ja peruskallioon pulttaamista. Kuvausvirheet tuossa tapauksessa lienevät samaa luokkaa kuin missä tahansa työtilanteessa. (Odotan suuresti miltä näyttää Nikon D3X ja Coastal Optics 60 mm f/4 UV-Vis-IR APO Macro -yhdistelmä.)
Vs: (Filmi vs. digi) 8000 dpi:n skannaus Asia on ihan pihvi kun ottaa huomioon, minkälainen vaiva ja kustannus tuon tason skannauksessa on ja siltikin laatu näyttää noin heikolta. Blogin kuvat olivat tosi valaisevia.
Vs: (Filmi vs. digi) 8000 dpi:n skannaus Siis selvä siltä osin, että ei kannata scannata,vaan tehdä se kuva perinteisesti? sitähän tarkoitit? 8)