Vs: 8000 dpi:n skannaus Oon katsellut 4 vuotta sitten ottamiani kuvia 6 mp aps-kennolla otetulla kameralla. Printit ovat a3+ ja lähes joka kuvaa hieman rajattu. Tarkkuus ja laatu riittävät paremmin kuin hyvin. Filmiä käytän muista syistä, en kuvanlaadun takia. T Jukka
Vs: 8000 dpi:n skannaus Mistä näitä tyyppejä aina pöllähtää? Se joka toista haukkuu, sillä on ite. T Jukka
Vs: 8000 dpi:n skannaus Heh, tästä tulee kyllä mielenkiintoista. Ja kommentoida aina saa / täytyy. Mutta yksi asia on varma. Aina löytyy joku, jonka mielestä asia täytyy / olisi tätynyt tehdä toisin. Tämä aivan riippumatta siitä mitä projekton dokumentoinnissa mainitaan hankkeen tavoitteista. Muuten, tuo eri osa-alueiden, eli filmin/kennon, optiikan, suurennusoptiikan (tai skannerin) riippuvuussuhteet toisistaan ja se tosiaisia ettei vain yhden osa-alueen kohtuullinenkaan parantaminen nosta kokonaisuutta kovinkaan merkittävästi käy ilmi esim. tästä listauksesta (sama pätee tietysti MTFään): Film resolution Lens resolution System resolution 100 100 71 100 200 89 100 400 97 600 100 98 600 600 425 600 1800 569
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ei muuten kannata muistella, koska sitten kuvaamisesta ei tule yhtään mitään. Näitä urbaanilegendojahan riittää, ja yksi sellainen on,että digikameran kenno pystyisi erottamaan vain valoilmaisimensa ('pikselinsä') kokoisia tai suurempia kohteita. Näistä luuloista pääsee helposti eroon - esim. yksinkertaisesti kokeilemalla. Aristoteleskin aikanaan väitti, että naisella on hampaita vähemmän kuin miehellä. Tästä on sanottu, että kyseisen mokan hän olisi voinut välttää katsomalla vaimonsa suuhun. Alla on kuva tytöstä, kuvattu digikameralla, jonka pikselikoko on 8,5 mikrometriä (um, lyhyesti). Kuvautumissuhde kennolle on about 1/40 (1,5 m -> 36 mm) noin karkeasti arvioituna. Ihmisen hius on noin 0,04 mm paksu, vaikka vaihteleekin jonniinverran. Kennolla hiuksen kuva on 0,04/40 mm, siis 0,001 mm eli 1 um. Kahdeksasosa kennon pikselin koosta, noin karkeasti ja suurin piirtein, edelleen. Yksittäinen hius ei siis mitenkään voi näkyä kuvassa, onhan sen suuruusluokka 1/10 kennon pikselitiheydestä. Noin siis noitten legendojen mukaan, käytäntö sitten onneksi on toinen. Ne hiukset kun näkyvät ihan hyvin....
Vs: 8000 dpi:n skannaus Jos se hiuksen leveys on 1/10 kennon pikselitiheydestä, hiuksen leveys on samoin noin 1/10 kuvatiedoston pikselin leveydestä. Jos esittäisit isomman version kuvasta, voisi kuvaa zoomata ja yhden pikselin alalla erottaa useita hiuksia! Kyllä käytäntö on hieno asia!
Vs: 8000 dpi:n skannaus Oletan, että alempi kuvista (lähikuva) on suora kroppi alkuperäisestä tiedostosta. Jos olettamus on oikein, olen pudonnut nyt ideasta. Kuvaa suurennettaessa näkyy, etä yhden hiuksen paksuus on 4 -7 pikseliä (ei murto-osa pikselistä tarkastelukulmasta (vaaka, pysty, vinottain) riippuen. En oikein tiedä miten ajattelit tarkastella alle pikselin kokoisia yksityiskohtia. En ole miettinyt mitenkään asiaa, mutta tuossa kuvautumissuhdeajatuksessa heittää jokin... Mun digitiedotoissa yksi pikseli vastaa aina jotain yhtä väriyhdistelmää (esim. 149/130/100 ), eikä se voikaan muuttua kesken pikselin.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Juu, nyt heittää jokin Saken jutuissa. Kyllä se nyt vaan kuitenkin on, että alle pikselin yksityiskohtia EI VOI erottaa. Mahdotonta. Vaikka miten uskoisi ja toivoisi, niin fysiikan lakeja ei sillä mihinkään muuteta. Syy voipi olla, että tuo laskelma miten suurena se hius tuossa Saken esimerkkikuvassa näkyy, on päin persettä. Vapun kunniaksi kansanomaisesti ilmaistuna. Totuus on tuo minkä Tapiola jo esittikin.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Kyllä tietysti alle yhden pikselinkin kokoinen yksityiskohta voi vaikuttaa ja vaikuttaa pikselin arvoon, mutta en tiedä voiko sitä yksityiskohdan erottamiseksi voi sanoa, jos joku viiva syntyiskin (esim. tarpeeks kaukana olevasta hiuksesta).
Vs: 8000 dpi:n skannaus Tokihan alle pikselin levyinen objekti aiheuttaa väriarvon muutoksen riippuen kontrastista siihen väriin johon se pikseli olisi kääntymässä ilman tuota objektia. Tosiasia kuitenkin on, ettei pystytä erottamaan edes pikselin kokoista, koska jos bayer matriisissa punaiseen osuu vihreä ja ympäröi mustaa, tulee lopputulemana matriisista mustaa. Taas lp / mm ei mitenkään pidä reaalikuvaustilanteessa paikkaansa, koska tuossa mittauksessa sallitaan todella vähäinen kontrasti lopputulemaan (30% alkuperäisestä riittää), vaikka se mitataan musta versus valkoinen targetista... Näinollen saavutetaan reilusti parempi tulos kun valitaan tuplaten resoluutiota linssiin. EDIT: näin siis akutanssin kannalta jota valtaosa pitää "terävyytenä", eli paikalliskontrasti nousee suorassa suhteessa piirtokykyyn kun kuvannetaan samalle medialle.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Kuva siis on totuudenvastainen...... Kertokaapa nyt sitten, mikä laskelmassani heittää - kun totuus on teille valjennut. Vedenpaisumuskin on totuus eräitten piirien mukaan - näyttö vain puuttuu..... Hallelujah!
Vs: 8000 dpi:n skannaus Meinaat, että laskelmasi on oikeassa, jos hius on kahdeksan pikselin paksuinen kuvassa? ;D ;D ;D
Vs: 8000 dpi:n skannaus On ne löytänyt sen paatin jo sieltä vuorenrinteeltä 99.9% varmuudella, sanoo raamattupiirin tutkija. Onhan tuo merkilinen juttu, että siellä se hius vaan köllöttää, vaikka ei pitäisi.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Enpä nyt keksi muuta kuin hiuksen aiheuttama inteferenssikuvio, joss ydin on summautumisesta johtuen kirkas, samalla valolähteen aallonpituuden suhteessa kertautuvat valoaallot levittäessä itse "hiuksen" monikymmenkertaiseksi. Lopun sotkeekin sitten kyseisen pikselin arvon laskeminen kahdeksan ympäröivän pikselin arvojen avulla (vrt. musta muuttuminen harmaaksi). Kohteen ylittäessä optiikan resoluution laskee MTF lähelle nolla jolloin tuloksena on tässä tapauksessa jotain vaaleaa pintaa, joka suurentuu (tai menee ihan sekaisin) vielä edellä mainitun kennon kuvanmuodostustavan vuoksi. Minulla on vastaavan tyyppinen kroppikennodigillä kuvattu kuva 11 kk:n tyttärestäni (alla). Hänen hiuksensa ovat todella hentoja ja ohuita - lähes läpikuultavia. Ei ole kovinkaan vaikea suurentaa kuvaa ruudulla isoksi ja katsella samoja hiuksia luonnossa. Heti alkuun voi todeta että hiukset näyttävät kuvassa paljon paksummilta verrattuna muihin kasvonpiirteisiin. Ihon hento karvoitus näkyy luonnollista harvempana ja paksumpana ja merkittävää on, että tässä tapauksessa se untuvainen hiuspohja on mennyt aivan sekalaiseksi tunnistamattomaksi mössöksi. Mallikuva samankokoinen (418 x 557) ja samalla resolla (100ppi) kuin alkuperäinen kuva 2 (osasuurennos hiuksista)
Vs: 8000 dpi:n skannaus Laskelma on oikeassa, kunnes joku kertoo, mikä siinä on väärin. Ilmeisesti et ainakaan sinä. ;D ;D ;D
Vs: 8000 dpi:n skannaus Joo. Hämänhäkinseittiähän ei pitäisi paljain silmin edes nähdä yhden metrin päästä tuota SakkeM:n logiikkaa käyttäen, sillä seitin paksuus on luokkaa 0,003 mm, ja ihmisen silmä pystyy parhaimmillaan erottamaan 0,35 mm viivaparin tältä etäisyydeltä. Yksittäisten hiustenkin tulisi olla näkymättömiä. Olisi mielenkiintoista tietää täsmälleen, miksi kuitenkin näemme hiuksia ja hämähäkinseittejä, vaikka silmän erottelukyky ei periaatteessa riitä. Samalla selittyisi varmasti tämä digikennojen hiusmysteeri.
Vs: 8000 dpi:n skannaus No vähän voisi noita esittämiäsi numeroarvoja kritisoida tahi muuten epäillä. Pikaisen nettihaun perusteella 40um hius olisi sieltä hienoimmasta päästä. Keskiarvo on lähempänä 100um ja paksuimmillaan voi olla melkein tuplat tuostakeskiarvosta. Toisekseen jos malli ei ole suorastaan epäinhimillisen pitkä, epäilen tuon kuvan olevan luonnossa puoltatoista metriä. Päästä lantioon mitta on yleensä ainoastaan puolet vartalon pituudesta. Veikkaisin kuvaussuhteen olevan enemmänkin jossain 20-30x välillä esittämäsi 40x sijaan. Tuolta pohjalta kun numeroita pyörittelee, ollaan paljon lähempänä havainnoidun kanssa. Vaikka paha itse asiaan on mitään sanoa näillä toleransseilla.