Vs: 8000 dpi:n skannaus Harrastuksesta väitteleminen on antoisampaa kuin ammatista. Ammattijutuissa on ikävää, kun sen "paremmuuden" ratkaisee se luku joka on viivan alla. Liian tylyä ja helppoa. Harrastuksessa voi hifistellä muillakin mittareilla ;D
Vs: 8000 dpi:n skannaus Kyllä SakkeM on oikeassa mittaustekniikan suhteen. Intter netin testeistä niin suuri osa on systemaattisesti pielessä, että tulos antaa korkeintaan vain jotain suuntaa sinnepäin, mitä asia todellisuudessa on. Parhaimmillaan... Valitettavan usein tulos saattaa jopa olla aivan päinvastainen. Sen sijaan rumpuskannerikommentia ja uskottavuuden menettämistä ihmettelen myös =). Interpoloinnit sun muut lienee mahdollista aivan yhtä hyvin tehdä skannatulle filmikuvallekin, mutta eikö siinä mennä jo hieman ohi aiheen? Jos halutaan testata sitä, mitä filmiltä irtoaa verrattuna digikameran dataan... Onko siinä sitten järkeä? En tiedä, ehkä ei. Jos halutaan testata kuinka iso printti on mahdollista tehdä eri tekniikoilla, se on sitten taas eri asia. Hölmöläisten hommia lopulta molemmat melko lailla, sillä enpä oikeasti usko että monikaan edes vakuuttavan testin lopputulosten perusteella tekee sitä valintaa, mille kuvaa. Tietysti olis hauska että joku oikeasti sais sen testin tehtyä (ja jos nyt sitten jotain kiinnostaa niin paljon että jaksaa) jotenkin asiallisesti, jotta ei tartte niin paljon hajoilla näihin Luminousseihin ja Kamera-lehtiin .
Vs: 8000 dpi:n skannaus en linkkiä nyt alkuperäiseen keskusteluun nähnyt, oisko ollu liikaa pyydetty? Laiskottaa niin pirusti.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Onhan noita periaatteessa testattu, eikä tuossa niin kauheasti ole ihmettelemistä. Kodak lupaa ISO 6328:n mukaisesti T-Max100:lle toc 1.6:1 63 viivaa/mm ja toc 1000:1 200 viivaa/mm. Tuolta voi lukea Norman Korenin sepustusta aiheesta: Resolution and MTF curves in film and lenses
Vs: 8000 dpi:n skannaus Enpä ole yhtään asiallista testiä nähnyt. Eri asia tietysti että Kodak testailee tuotteensa niinkuin muutkin valmistajat varmasti. Ihmettelemistä tuntuu olevan, koska faktat on vähissä näissä iänikuisissa väännöissä. Eri asia ketä kiinnostaa.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Eihän mullakaan ole tähän keskusteluun mitään "annettavaa"... ainoastaan se, että testaaminen "reaalimaailmassa" on aika vaikeeta, jollei mahdotonta. Oli sitten vertailu tai legendaarinen digi-filmi vertailu. Kuvattu järjestely on kuitenkin aika mielenkiintoinen, joten odotellaan tuloksia. Mihinkään ei tietenkään tarvitse/kannata uskoa, oli kyseessä sitten uskonto tai filmi/digi vertailu. Sitten hajahuomioita... Noilla suurennuskoneeseen tarkoitetuilla "kalliillakin" objektiiveilla on eroja... Kokeilkaa itse. EL-Nikkor, Rodagon, Apo-Componon, jne jne... ja sitten parempia... Oisko muuten jollain tiedossa pajaa jolla voisi tehdä negapitimiä suurennuskoneeseen? Filmikuvaus alkaa toisaalta olla niin outojen puuhaa, että pitää käyttää vaan pieniä kameroita, OM-4/50mm, hiljaisempia katuja kotiin, mutta makeempi valo...
Vs: 8000 dpi:n skannaus Erwin Puts on tehnyt noita Digi versus filkka ( usein juuri T-max 100) vertailuja jo maailman sivu. Lopputuloksena on aina ollut että se missä alkaa jumittaan on linssien laatu, kyllä Leica MP ja M9 rungoilla saa resoluutiota aikaan, se, kumpi on sitten mieleinen VALOKUVA laatu, on aika lailla makuasia.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Digikameroilla käytännössä aina resoluutiota rajoittaa enemmän kenno, ellei linssi ole ihan paska. Jos joku muuta väittäisi, niin ansaitsisikin menettää uskottavuutensa kun puhuu tutustumatta asiaan yhtään . Aiemmin jo totesin, jos pikselitasolla kuva on ei-suttuinen, terävänoloinen, niin linssillä on vielä HYVIN paljon annettavaa. Kun suttu rupeaa häiritsemään, resoluutiota on vielä sittenkin jäljellä. Linsseillä on aina loivahko MTF-käyrä jota ei voi tehdä äärimmäisen jyrkäksi fysiikan lakien takia. Tämä ei-suttu näkyy esim. Coolscan V:n 21 megapikselin kinoskanneissa, joissa ketjussa on siis ollut kaksi linssiä ja yksi filmi. Suurin osa tavallisista 70-luvun 50-millisistä aukosta 4 eteenpäin ja kuvat ovat pikselitasolla aika skarppeja, halottomia. Ei toki täydellisiä, mutta jos haluaa vertailukohdetta niin ottaa kuvan täydellä aukolla, huomaa sutun mutta huomaa myös että detalji ei kuollut suhteessa suttuun, ja siitä ekstrapoloi kennoresoluution ulkopuolelle mielessään. Toki jokainen ketjun vaihe -- kuvauslinssi, kenno/filmi, suurennusobjektiivi -- aina heikentää, mutta näitä voidaan pistää suuruusjärjestykseen, miten paljon ne heikentävät, esim. näin: kenno (rajaa resoluution hyvin tiukasti ja jyrkästi) | | | | kuvauslinssi (ALOITTAA resoluution heikentämisen about siellä missä kenno tökkää kokonaan) suurennuslinssi (samaa luokkaa) filmi (samaa luokkaa) | | | mikroskooppi (vähän) Saan hieman enemmän detaljia laukomalla 70-luvun m42-objektiivilla Sensia100:lle ja heijastamalla sen 85mm/2.8 diaprojektoriobjektiivilla kankaalle, kuin Canon 5Dmkii:lla. Jos ketjua haluaisi parantaa, projisointioptiikan vaihtaminen kunnon suurennusoptiikkaan ja aukolle 8 tekisi suurimman eron. Lisäeroa saisi vaihtamalla filmin esim. Velviaan tai Proviaan. Kannattaa muistaa että 20-megapikselisen, kinokoon kennon (esim. 5dmkii) MTF0:n ehdoton yläraja on 76 lp/mm, koska siinä tulee pikseliraja vastaan. Käytännössä se on alhaisempi ja bayer-maski & antialias-suodin aiheuttaa sekä tuohon lukuun pienen dropin että loiventaa MTF-käyrää. En ole varmaankaan kovin kaukana jos sanon että kennolle perinteiset filmeille ilmoitettavat 1:6 ja 1:1000 lp/mm lukemat ovat 50 ja 65 tai sitä suuruusluokkaa (verratkaapa suosikkifilmiinne!!). Peruslinssit taas piirtävät n. 80 lp/mm ja hyvät yli 100. Heikointa lenkkiä ei ole vaikea löytää.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Voi jessus.... pitänee sitten menettää uskottavuutensa, josko tuossa on mitään menettämistä. Ainakaan en puhu tutustumatta asiaan Ensimmäisen tuollaisen digi/filmivertailun tein itse vuonna 1995 (siis 15 vuotta sitten). Käytössä oli Agfa Action Cam (ja myös Agfa Studio Cam). Edellinen käytti Minoltan optiikoita (kamerakin oli Minolta, joskin sitä myytiin myös Agfan nimellä) ja StudioCam käytti Nikonin optiikkaa. - Aikaisemmin ei sen tyylistä testiä ainakaan ollut julkaistu Suomessa. Koko testaus oli hyytyä siihen, että (filmille kait ihan kelvollinen kameran mukana tullut Minoltan pikkuzoomi oli laadultaan aivan susi - ehkä sitten se 'ihan paska' nykytermein. Minoltan maahantuojalle soittelu sitten auttoi, saatiin lainaan kelvollinen optiikka, joka ei rajoittanut enää kennon toiston tarkastelua. Kyseinen kamera käytti kolmea videokameran kennoa, 768x494 pikseliä kukin...... Kyseinen Kameralehti voi vielä löytyä jostain, jos joku on kiinnostunut filmi/digi-vertailujen historiasta. Se niistä objektiivien kyvyistä.... StudioCamia kokeiltiin 55 mm MicroNikkorilla, ei ongelmia.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Tuliko tämä oikeasti yllätyksenä?? Yrititkö oikeasti päätellä tästä jotain muuta kuin että ko. lelulinssi oli aivan paska?? Oletko ihan taukki??
Vs: 8000 dpi:n skannaus Noh noh pojat, rauhassa nyt. Säästetään ne voimasanat vappukekkereihin ja koitetaan olla täällä nätisti ja toinen toisiamme arvostaen. Viallisia ja vajavaisia olemme kaikki.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Tämä on helppo. Digijengi haluaa todistettavaksi, että uusi tekniikka on aina ylivertaista (varsinkin koska MINÄ valitsin sen). Ja filmiporukka haluaa katsoa mihin filmi yltää. Vähän samoin kuin kiivetään vuorelle: koska se on siinä. No, mihin päästään: Filmiporukka päsee vuorelle, ja alkaa katsoa seuraavaa -ja digiporukka palaa Kameralehden testin pariin.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ensimmäiseen kysymykseen vastaus oli silloin -95, että juu. Kyllä se oli yllätys. Itse Nikonia käyttäneenä en tiennyt, että esim. Minoltan objektiiveilla ei saa kunnollista kuvaa 1 MP kennoille. Toiseen kysymykseen vastaus oli jo edellisessä viestissäni: en yrittänyt päätellä muuta, vaan pyysin maahantuojalta paremman linssin lainaan. Lukutaitoinen olisi tuon jo olivaltanutkin Viimeiseen kolmesta rakentavasta kysymyksestäsi saa vastata joku muu. Jutun pointti oli ehkä, selkokielellä ilmaistuna, että noita suttuzoomeja on markkinoilla edelleen vaikka kuinka, ja suuri osa harrastajakuvaajista käyttää niitä ihan onnellisina, vaikka äLListä haaveileekin. Lauseesi "Digikameroilla käytännössä aina resoluutiota rajoittaa enemmän kenno" on nimenomaan käytännössä tyyppiä "False". Testaustilanteessa kunnollisilla objektiiveilla sitten juttu voi olla toinen. Edit: lisäsin lainauksen, kun väliin ehti tulla parikin viestiä
Vs: 8000 dpi:n skannaus Löysin muutaman testikuvan, enkä kyllä nää niissä mitään ongelmia laadun suhteen - upeeta kamaa ja taiteellisia kuvakulmia. Minolta RD-175 = Agfa ActionCam (Chip Shop 05/96) Toivottavasti käytettyjen yksilöiden hinnat ois hieman pudonneet, jotta olisi harrastajakin mahdollisuuksia siirtyä digiin.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Niin, vielä tuosta filmi/digi-vertailujen historiasta. Hiukan myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa, tehtiin niinikään Kameralehteen vertailua. Silloin oli mukana Olympus E10, 4 MP kamera. Filmijäärien raamattupiiriläisille voi kertoa ilahduttavana ja elähdyttävänä tietona, että silloin filmi rankattiin kyllä ylivoimaiseksi voittajaksi kaikilla tarkastelun osa-alueilla - 'flying colours'. Näin jälkiviisauden valossa kyllä olisi pitänyt tyytyä käyttämään kinaria, filmikamerana oli Pentax 67. Se pärjäsikin tosiaan ihan hyvin
Vs: 8000 dpi:n skannaus Jaajaa, nyt ymmärtää digihörhön suhtautumisen, oletko ollut ideoimassa tuota viimeisintä Kameralehden huipputestiä? ;-)
Vs: 8000 dpi:n skannaus Hih, tuo oli tosiaan eka digijärkkäri, jota olen enemmälti käyttänyt. Myös ekoja 'kohtuuhintaisia' sellaisia. Muistaakseni hinta oli Suomessa jotain 40 000 markan kulmilla - Kodakin vastaavat olivat omakotitalon hintaisia, lähelle 200 000 mummonmk. Niitä pääsi käpälöimään vain maahantuojan edustajan läsnäollessa, vaikka tulihan niilläkin testikuvat näpsittyä. Pieni ja suuren pikselitiheyden kenno asetti objektiiveille vaatimuksia, joihin filmikameroissa ei ollut totuttu. Kunnon opiskoilla (olihan Minoltalla tietysti sellaisiakin,firmahan teki ammattikameroitakin) kuvan laatu oli ihan käypäistä.
Vs: 8000 dpi:n skannaus Ei sentään, se on jo niin korkealentoista tieteenharjoitusta, ettei meikäläinen siihen yllä....
Vs: 8000 dpi:n skannaus Palaanpa vieläkin tuohon. Nyt riippuu hiukan siitä, mitä tarkoitetaan sanalla "käytännössä". Käytännössä, siis väestön harjoittamassa valokuvaustoiminnassa, asia on nykyisellään just tasan tarkkaan päinvastoin, noin yleensä. Esim. pokkareissa on yleisesti 10-12 MP pikkukennoja, joiden mahdollisuuksia k.o. kameroiden objektiivit eivät pysty hyödyntämään lähellekään. Se pikkuruinen objektiivi jäisi jälkeen jo 6 MP kennon tarjouksista, eikä 12 MP tarjoa kuin levytilan täytettä. Minullakin on yksi Olympuksen pokkari, jonka 12 MP on herttaisen turhaa - vesitiiviitä malleja ei vain saa enää pienemmillä kennoilla. Sama on tilanne järkkäreissä - kittizoomi ja 8-10 MP. Kenno toistaisi aika paljon enemmän kuin objektiivi sinne tuottaa. Kuten sanottu, asia on toinen sitten laatuobjektiivien maailmassa, missä se 60 lp/mm on realiteetteja. Jos maailmaa on seurannut muuallakin kuin interwebissä, niin saattaa muistaa ajan, jolloin ammatikuvaajat siirtyivät yleisesti digiin. Siitä nyt ei ole vielä kymmentäkään vuotta Silloin todettiin - käytännössä - että vanhat hyvät objektiivitkin jouduttiin kumminkin uusimaan, vaikka ne uuteen runkoon kiinnityivätkin. Croppikennojen pikselitiheys vaati optiikalta enemmän kuin kinofilkka - värinegalle tyytyväisenä kuvannut lehtikuvaaja huomasi (käytännössä....) että pakko on kanittaa se kämppä vielä kertaalleen ja uusia opiskatkin. Laatu ei enää ollut käypäistä. No, minäpä päätän tältä kanavalta tähän. Toivottelen kaikille reipasta vappumieltä! Ja toivottelen myös testaajille intoa ja menestystä! Mikä sitten loppulausumanne onkin, niin lupaan lukea sen, ellei tarvitse kahlata 12 sivua joutavuuksia. Ja lupaan myös, etten kommentoi sitä....