tarkoitus on duplikoida nega ja tuloksena pitäisi olla nega. Negatiivifilmihän kääntää negatiivin positiiviksi, se ei ole tarkoitus. Onko enää mitään tuollaista filmiä olemassa? Saisin suoraan duplikoitua negat eikä tarvitsisi tehdä välivaiheena vedosta jonka kuvaisin uudelleen filmille.
Vs: negasta nega-filmiä? Kun Agfan Scala lopetettiin, niin eipä taida olla järkevissä paketeissa kinarikokoista mv-diaa. Asian voi mainiosti kiertää kuvaamalla esim. Tmax 100sta ja kehittämällä kääntökehitysellä diaksi. Agfa Scalasta on aika hyvin omakohtaisia kokemuksiaa mutta kääntökehittämisestä ei ole henkilökohtaisia tuloksia. Ainakin ruotsalaiset julkaisut ovat tehneet perusteellisimpäkin vertailuja asiasta. Kannattanee Googlata. Luulenpa muuten, että joku/jotkut laukkulaisista ovat myös tehneet mv-kääntökehityksiä...
Vs: negasta nega-filmiä? jos erityisesti mv filkkaa tarvii.. niin fomalla on 100R ja sit on esim. Ultrafine Continuous Tone Duplicating Film - Ultrafine Photographic Specialty Films
Vs: negasta nega-filmiä? kiitoksia vastauksista! Kommentoin paria vastausta samalla. Kääntökehitys tarkoittanee Kodakin filmeillä E-6? En ole tuota tehnyt, onnistuukohan kotona? Diafilmi? No tuo on itselläkin ollut mielessä mutta olen ajatellut että kehittäminen kotona voi olla liian vaativa homma. ks. kommenttini yllä. Joo, mv/filkkaa tarvii. Kinokoko on listalla päällimmäisenä. Kokeilenpa googlata Fomaa, kiitos vinkistä. Onkohan Ilfordista kokemuksia, mikä filmi ja mikä kehite kääntökehityksessä?
Vs: negasta nega-filmiä? Ilfordilla on ohje kääntökehitystä varten: http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/20114271220441194.pdf Helpommalla voisi päästä jos kuvaisi Agfan Scalalla ja kehityttäisi filmit Saksassa tai Ranskassa. Pari Scala-prosessia ylläpitävää labraa vielä löytyy. Agfa Scala filmiä on normaaleissa filmikaupoissa (Maco jne) saatavilla ja Adoxin Silvermax on käytännössä Scalaa. Labroista esim. http://www.arkalab.com/arka-photo-lab-paris/argentic-services/scala-200x-film.php tai http://www.phototechnik-berlin.de/fotolabor/filmentwicklung.html Toinen vaihtoehto on kuvata lähes mille tahansa mv-filmille ja kehityttää sitten ne positiiviksi dr5.com labrassa USA:ssa. http://www.dr5.com/blackandwhiteslide/filmreviewdev1.html
Vs: negasta nega-filmiä? johtaja Mablollakin on hyvää tietoa varmaan omasta kokemuksesta, hienoa. Kokeilisin ensin kehittää kotioloissa jos vain mahdollista. Käsittääkseni isot labrat käyttävät tasauskehitteitä ja aika lämpöisiä liemiä ja lopputulos ei ole paras mahdollinen. Kun kuvaaminen on pikkutarkkaa ja aikaaviepää nysväämistä niin ei haluaisi huonontaa työn lopputulosta jossain massakehittämössä. Voin pilaamisen tehdä ihan itsekin . KOkeilisin kuitenkin ensin itse. Ilfordin linkki on todella hyvä! Aika kimurantti ohje mutta eiköhän ala onnistumaan kun muutaman koerullan ensin kokeilee... Mietin E-6 ja Tmaxia mutta saako Suomesta tuota kehitettä,mistä? Noita kai saisi jostain maailmalta jos tilaa tynnyrillisen mutta en ihan sellaisia määriä tarvitse. Sama kysymys "mistä" koskee myös Foman kehitettä. Mistä, Suomessa, lähimpää?
Vs: negasta nega-filmiä? Väridian kotikehityksestä oli vastikään juttua. Enemmänkin on täällä varmasti kokemuksia vaihdeltu.
Vs: negasta nega-filmiä? on varmaankin kokemuksia, pitää alkaa etsimään. 38 astetta, millähän kotisysteemillä tuon ylläpitää... No periaatteessa on vain kemikaalien saatavuus jäljellä, E-6 ainakin jos tmaxiin päädyn. Saakohan tuota Suomesta vielä, mistä? Kaikkiaan vaikuttaa mielenkiintoiselta hommalta, ehdottomasti aion kokeilla.
Vs: negasta nega-filmiä? Värinegan kehitykseen olen tutustunut ja kehitellyt ja ainakin siinä on tärkeää että kehitteen aikana lämpötila on juuri oikea. Loppuprosessissa on väljät toleranssit. Vesihaude ja purkin esitemperointi vedellä auttaa. Suomessa saa vaikka mitä kun tilaa postiinsa. No sitä et kysynyt, mutta en tiedä tuosta T-Max E-6 jutusta... en ole kuullutkaan. Pitääkö olla aito E-6 vai käykö yksinkertaistettu "E-6"? Semmoista muistelisin lukeneeni että kiteissä on yksinkertaistettu prosessi. http://www.telefoto.fi/tuotteet/572/pimiotarvikkeet/kemiat/filminkehitteet/
Vs: negasta nega-filmiä? olen vielä sen verran pihalla kääntökehityjksestä että en tiedä mitä tarkoitan. . Kaikki avoinna, ehkä Ilfordin systeemiin päädyn... tässä on E-6 jota saa tilaamalla, en tiedä toimiiko tuo tmaxin kanssa. Colortec E-6 Kit 1 litra Millä filmillä/kehityksellä itse kuvaat/kuvaisit jos kyseessä mustavalkoisten negojen duplikointi?
Vs: negasta nega-filmiä? Mustavalkofilmien kääntökehityksestä (esim. T-Max ja mv-kemioilla) olen lueskellut sen verran vaikeita juttuja toivotun tuloksen saamisen suhteen, etten uskaltaisi toivoa ainakaan aluksi kovin hyvää tulosta. Mutta en ole siihen perehtynyt. Valitsisin varman ja hankkisin väridiaa. Sen voisin sitten kehityttää vaikkapa WNL:ssä. Kyseessähän olisi vain tiettyjen helmien duplikointi, joten laatu on etusijalla eikä harvojen ruutujen duplikointi tulisi edes kalliiksi. Mutta miksi siihen pitäisi ryhtyä onkin sitten oma kysymyksensä. Eikö märkävedokset ja skannauksetkin kuitenkin ole luontevinta tehdä alkuperäisestä. Mitä hyötyä touhusta todella on? Henkilökohtaisesti kivalta idealta kuulostaisi tehdä MV-dioja valituista negaruuduista diaprojektorilla katsottavaksi. Mutta sulla on varmaan jokin tarve tuplanegoille? E-6 on väridian prosessi. T-Max on mustavalkofilmi.
Vs: negasta nega-filmiä? Kun vaan sopivan reseptin löytää, niin minkä tahansa mv-filmin saa käännettyä välivalotuksella. Eikä ole vaikeaa. Vaihteeksi kannattaa unohtaa Google ja hankkia vaikkapa vanhoja British photography of year-sarjan kirjoja 70-luvulta, niin veikkaisin löytyvän jotain osviittaa.
Vs: negasta nega-filmiä? no kokeilenpa tehdä välivastauksia välinegatiivista. Duplikoitavia negoja on satoja, kyse ei siis muutamasta helmiäisestä. Vedoksen tekeminen ja vedoksen kuvaaminen on tuosta syystä iso homma mutta duplikoimalla suoraan nega->nega säästyisi paljon aikaa ja paperia ja kemikaaleja mitä menisi noihin vedoksiin. Ja tuo vedosvälivaihe huonontaisi lopputulostakin, luulen. Skannaus voisi vahingoittaa negoja, tästä on joitain juttuja ollut joita en nyt lainaile tähän. Tuo "voisi" on epävarmuustekijä. Ylempänä on Ilfordilta kääntökehityksen resepti, en saa sitä tämän läppärin pdf:nä auki, jostain syystä. Jokin tuollainen voisi olla hyvä koska tuon voisi tehdä kotipimiössä ja aineitakin saa. Kotihommina laatua voi tarkkailla koko ajan ja jos saan vakioitua prosessin niin laatu pysyisi kuosissa. Mutta kuten jo sanoin niin mulle passaisi mikä tahansa filmi-kemikaaliyhdistelmä kunhan prosessin voi tehdä itse, aineita on saatavilla ja tuloksena on negatiivista mahdollisimman hyvä duplikaatti. Odottelenkin siis ehdotuksia ja kokemuksia...Ja hyvinhän näitä on tullutkin mutta lisää mahtuu, tässä on pitkälti paperia mihin voi kirjoitella...
Vs: negasta nega-filmiä? Sain emailia aiheesta eräältä tunnetulta kokeneelta ja siitä oleelliset kohdat kursiivilla alla. Valkaisun (bleach) prosessi tarvitsee. ATP:n olen luullut Kodakin Technical Pan filmiä vastaavaksi, mutta pan merkitsee pankromaattista. Rollei ATP filmiä joka on ideaali repronegojen tekoon negasta ( jyrkkä, kirkas filmipohja) kävin läpi nuo erilaiset prosessit. Jopa Agfa scalaan saa kehitysohjeita netistä. ilfordin ohje on ehkä kaikein selkein. testasin sen käyttämällä rodinal 1:50 ensikehitteenä. sen jälkeen huuhtelu ja valkaisu . Käytin Compard/maco bleachia, sillä siinä ei saa olla fiksiä, muuten tuo käännettävä kuva fiksautuu pois. senjälkeen huolellinen huuhtelu,Filmin valottaminen voimakkaassa lampunvalossa, uudelleen kehitys ( jonka voi tehdä valoisassa) voimakkaalla kehitteellä, vaikkapa paperikehitteellä, jotta kaikki hopea todella kehittyisi ,Itse käytin rodinalia 1.10 seoksella, kehitysaika 10 minuuttia ! sitten fiksi ja huuhtelu. Tuloksena oli projisoitava kuva. Tärkeät kohdat ovat ensimmäinen valotus senverran runsaasti että valokohdista tulee kirkkaat, ja niukka ensikehitys jotta hopeaa jäisi lopulliseen kuvaan eli tarpeeksi pohjamustaa ja kontrastia. Sanoisin että jos kaveri ei ole aikaisemmin kehittänyt, eikä ole selvillä mikä on E-6 väriprosessi tai Mv prosessin tärkeät askeleet, kannattaa unohtaa koko juttu. Jo bleachin eli valkaisuliuoksen aikaansaaminen saattaa muodostua ylipääsemättömäksi. Mikään Blixi ei siis käy... filmit jossa on valosuoja huntu näyttää tietenkin harmaalta ja T-max punaiselta. ainakaan dioihin niitä ei kannata käyttää. ATP filkkaa joka on ortokromaattista, kaiken voi touhuta punaisessa pimeähuonevalossa ja sitten rollei 80S joka on pankromaattinen, tuo ensikehitys purkissa, jatko siten valossa.
Vs: negasta nega-filmiä? Se kopio filkalle on myös "vedos" siinä missä paperille (ainoa ero on se pohja) , jokatapauksessa häviät jotain matkalla... sitä negan koko toistoa on hyvin vaikea kopioida. Positiivifilmit on yleensä huomattavasti kontrastikkaampia kuin negat. Ps. Tuli mieleen että jos kinarifilkkaa on paljon kopioitavaksi.. niin tollanen iso laaka vois olla aika kätevä vaihtoehto. Sais kerralla monta rullaa yhdellä pinnakkaisella talteen. Meinaan siis tota ultrafinin matskua. Joku 30x40 ruutu, siihen mahtuu jo monta rullaa kinaria, kaikki kerralla lasin alle ja se ois siinä. Arkistointikin ois helppoa. Voisin viel veikata, että nykyään skannaamalla saa enemmän talteen negasta, mitä siitä tehtyyn kopioon tulee.
Vs: negasta nega-filmiä? Näyttäisi sille Rolleillakin olevan aika hyvin punaherkkyyttä "Characteristics ~ spectrale sensitivity from 370 up to 700 nm" eli se ei juurikaan poikkea Kodakeista http://www.kodak.com/global/en/professi ... 0547ac.gif"]http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/f32/f002_0547ac.gif. Se valopihasuoja pestään sieltä pois tietenkin ihan niin kuin oikeissakin diafilmeissä. Mulla on tuolla mapillinen T-Max-dioja, eikä tietoakaan mistään värivirheestä. T-Max oli jopa hyvä siinä mielessä, että ainakin minun kehityksessäni herkkyys putosi aukon tai kaksi - en nyt muista minkä verran (edit: ja millä kehiteyhdistelmällä). Rodinal ei ainakaan pidä herkkyyttä, vaikka rakeesta tuleekin kolmen aukon prässikehityksen näköistä. Parempiakin kehitteitä on, ellei tavoitteena ole golf-pallorae.
Vs: negasta nega-filmiä? saatan ymmärtää väärin mutta kun puhutaan "projisoitavasta kuvasta" ja "diasta" niin näen mielessäni positiivin. Tuo ei ole tavoite vaan negatiivi. Ehkä ymmärsin väärin kommentoijan ajatuksenjuoksun. Kun kyse on koko ajan mv-vaiheista niin haittaako se että negassa on jokin värisävy? Negassahan ei ole esim. punaista väriä joten ortho-tyyppinen kävisi, ei tarvitse olla pan. Agfa-scalan kehityksestä säilyy varmaan reseptejä vielä vuosia mutta eikös itse se filmi ole jo kanttuvei, loppu? Rodinalia käytin joskus mutta ainakin mun taidoilla teki rakeista lopputulosta ISO-100-filmeistäkin. LAimennettunakin. Helppoa oli se, että se on nestemäinen kehite eikä tarvitse sekoitella kuten vaikka D-76. Ainakin tällä hetkellä tuo Ilfordin mikstuura vaikuttaisi "parhaalta" vaikka ei ole helppo sekään. Mutta ei siinä mitään ylitsepääsemätöntä niksiä taida olla, onnistuessaan voisi tulla hienorakeista sävykästä duplikaattia. Ja olen samaa mieltä, kaikki välivaiheet voivat syödä laatua. Prikulleen alkuperäisen kaksoisolentoa ei taida saada aikaseksi millään.
Vs: negasta nega-filmiä? Kun negoja on Paljon niin en lähtisi filmille duplikoimaan. Jos pakko olisi duplikoida niin duplikoisin kennolle, esim. tuollaisella https://mobile.hama.com/00003212/hama-slide-duplicator-for-digital-cameras Vallankin jos negat on leikattu kansioon sopiviksi kuuden seteiksi..
