Filmiasiaa ei käsitellä lehdistössä (suomalaisessa) käytännössä lainkaan, joten kaikki mitä lukee on ulkomaankielistä. Monet suomenkieliset termit ovat kadonneet/unohtuneet. Olisiko aika kerätä niitä vähän ylös ja miettiä joillekkin jotakin fiksuja suomennoksia - vai onko parempi vain ottaa lainasanoja ja suomettaa ne tutulla ja turvallisella tavalla lisäämällä i-kirjain loppuun, kuten: * Slosheri * Tripodi * Stoppi * Prosessori * Rotaattori * Agitaattori * Holderi * Kompendi * Bleachi * Pullaus ... Osalle on olemassa suomi-termit, osalle ehkä ei. Esimerkiksi mikä on Slosher suomalaisessa terminologiassa? Entäpä ylivalotus + alikehitys, eli Pull Process? Push on prässäys, mutta tälle toiselle en suomi-kirjoista löytänyt mitään sanaa. Mitäs mieltä jengi on, onko suomalaisia sanoja hyvä vaalia vai fokusoidaanko fotot aina loopin kanssa suoraan gg:lle ja otetaan kuva bulbilla käyttäen cable releasea? Sen jälkeen kamera otetaan pois tripodilta ja primesi irroitetaan ja filmi viedään kotiin missä se kehitetään stainaavalla ja tannaavalla kehitteellä. Ennen kehitystä käytetään prewettingiä, kehityksen jälkeen vesi-stoppia ja lopuksi alkali-fixiä.Loppu rinsen jälkeen vielä wetting agenttia ja sitte kuivumaan klipin varaan....
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Kuka nyt haluaisi suomea puhua, sitä osaa maalaisetkin.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Englantia on sanottu valokuvauksen äidinkieleksi. Siitä ei pääse käytännössä eroonkaan, sillä kaikkia tärkeitä alan kirjojakaan ei koskaan ole suomennettu.
Vs: Filmi-terminologiaa (Yleissana Prime) Mites ois Prime? Slosher, mitä se sitten ikinä onkaan, voisi olla Prime.. tai oikeestaan alikehitys voisi olla Prime.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Arvasin jotain tämänsuuntaista tulevan. Perusteet löytyvät jos haluaa. Näkökulma voisi olla käytännöllinenkin eikä suppean historiallinen. Sitäpaitsi ranskalaiset varastivat keksinnön omiin nimiinsä, vaikka hieno ja juhlallinen tempaus se oli. On myös Talbot tekniikoineen joka elää oikeastaan edelleen (monistettavuus! vrt. varsin erikoinen daquerrotypia). Myöhemmin vaikkapa Adams kirjoineen.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Totta. Käsite "äidinkieli" kyllä toisaalta viittaa hiukan historiaan; nykyisin käytetyin kieli englanti varmasti on. Tietotekniikan puolella englanti esim. olisi ilman muuta "äidinkielikin". Semantiikkaa sinänsä, sanojen merkityshän on eri ihmisille erilainen.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Prime = valio, valiolaatuinen, verraton priima, tasokas, pohjustaa, varustaa, alkuluku, ensiluokkainen, ensisijainen, jakamaton, jaoton luku, priimi... Huomatkaa että yhdessäkään käännöksessä ei lue että Prime = kiinteäpolttovälinen objektiivi. MOT ;D ..... ja sitten Cambridge dictionary: Verbi "prime" Definition prime verb • to tell someone something that will prepare them for a particular situation I'd been primed so I knew not to mention her son. • to cover the surface of wood with a special paint before the main paint is put on • to make a bomb or gun ready to explode or fire LÄHDE: Definition of prime verb from the Cambridge Advanced Learner's Dictionary
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) No mutta onhan tuossa mainittu alkuluku, jakamaton ja jaoton luku. (Siis ei zoom. Vai onko tämä "korkeampaa logiikkaa".) edit. en puolustele hullua termiä, vaan yritän ymmärtää
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Onko nyt sitteen kiinteä polttovälinen objektiivi, siis prime sitten valio? Onx sulla tsuumi vai valio? Tämä kiinteä-sanan korvaantuminen ihmeellisesti primellä/primesillä särähti joskus takavuosina korvaan niin pahasti, että se on yksi syy miksi aloitin tämän threadin - siis säikeen - siis keskustelun
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) On sussa kyllä poliitikon vikaa... Matemaattisesti lahjakkaammat palauttakoon muistiimme, mitä kiinteäpolttovälisten tyypillisistä polttoväliluvuista ovat alkulukuja (esim. 15, 17, 20, 24, 28, 35, 50, 60, 75, 85, 90, 100, 105, 135, 150, 180, 200, 300, 400, 500, jne. jne.) Minä sekoitan luonnolliset luvut ja alkuluvut ym. joten voihan olla nuo kaikki ovat alkulukuja tai sitten ei. Ehkä SakkeM kertoo ? En kyllä ymmärrä miksi ei jalusta voi edelleen olla jalusta, valkaisu edelleen valkaisu, keskeyte edelleen keskeyte ym. Filtteri on mielestäni edelleen suodatin, soft focus on pehmeäpiirto, compendi on vastavalosuoja (tosin säädettävä-sana tekee siitä turhan pitkän nimikkeen), flashi, flassi on salamalaite jne.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Mielestäni on päivänselvää, että objektiivi 28mm, 55mm tai vaikkapa 85,5mm kiinteällä polttovälillä on hyvinkin paljon "jaottomampi" tai "jakamaton" kuin zoom on. Alkupolttovälit nääs ne zoominkin liukuvasti muuttuvat polttovälit muodostavat samoin kuin janan muodostaa ääretön määrä pisteitä. Sanojen syntyä pitää katsoa laajasti eikä putkimaisesti. Ei ainoastaan matematiikasta.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Wiktionary kertoo sanasta ja sen käytöstä hieman enemmän prime - Wiktionary On kyllä vaikea ymmärtää zoom-objektiivin "jakamista", ellei kyseessä ole Canonin objektiivi, joka on itsestään hajonnut palasiksi.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Mikäs on sitten se "The Ultimate Alkupolttoväli" ? Olisiko se 149 mm f/3,7 ? Petzval lens
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Katselin sanakirjasta, niin tod.näk. prime objektiivien yhteydessä viittaa seuraavaan: to prepare or make something ready.
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Joo ja sitten pushaus (lausutaan pussaus). Sen voisi kätevästi ilmaista foorumilla hymiöllä. ISO400 :-* 2 stepsiä => EI1600
Vs: Filmi-terminologiaa (olemmeko eturintama?) Vesistoppi ei ole prime, vaan zoom. Kunnon primestop wörkkii heti eikä vasta fiksissä.