Vs: Fieldillä kuvaaminen Melkein enemmän yrittäjiä kuin taiteilijoita, valitettavasti. Noista taiteilijaeläkkeistä: Suomessa on myönnetty niitä kiitettävän laaja-alaisesti, sarjakuvataiteilijoita myöten. Onneksi taide ymmärretään monipuolisesti. Toivottavasti tärppää.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Eiköhän, Otto sanoi että ellei ekana, niin kyllä tokana... siihen tähdätään, ekaksi retrospektiivi, siihen sitten apurahat ja kun liksa alkaa juosta, eikun leicat ja hasseli laulamaan ja lisää kuvaa kehiin!
Vs: Fieldillä kuvaaminen Nothing is easy, lauloi Jethro Tull. Onnistuin saamaan kaksoisvalotukset muttei sillä tavallisimmalla tavalla. Linhofin vanha objektiivilauta ei ollut sellaisenaan täydellinen Tachiharaan. Laudassa on pikku kolo reunassa, josta piirtyi toinen kuva filmille maisemasta. Vähänkö olin hölmö kun en ollut kameran sisälle katsonut takalauta irrotettuna. Noin millimetrin suuruinen neulanreikähän siellä paistoi objektiivin oikealla puolella.
Vs: Fieldillä kuvaaminen No kun kerran kysyt Error vastetta on lisätty, pimeämpi huppu, valotusmittari ja +3 lukulasit. Tavallisilla lukulaseillani pitää pitää noin 50cm etäisyys tähyslasista, noilla +3 laseilla näkee 15cm päästä. Äsken testasin ja ero on kuin yöllä ja päivällä=nyt todella näkee mitä tarkentaa. <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/linkitett%E4v%E4t/J7A_0487.jpg/_big.jpg"]</IMG> Eiliset negat vein skannatavaksi.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Hieno mittari! Sain samannäköisen seleenimittarin aikoinaan lahjaksi. Eikö kuvien mustiin reunatäpliin tullut vielä selkoa?
Vs: Fieldillä kuvaaminen Kiinnitteinen spiraali voisi tehdä tuon. Ehkä vähäisetkin kiinnitemäärät, jos filmit ovat odottaneet spiraaleilla kehitystä.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Tänään tuli toinen satsi kuulemma yli-ikäistä, mutta tummentumat on hävinnyt. Kiitos Sakke, olisin ihan meilelläni jotain maksanutkin. Eli filkassa taisi olla.
Vs: Fieldillä kuvaaminen ^ Samaa erää on Rovaniemellä vielä jäljellä. Oli kuvannut vasta jokusen ruudun eikä ollut huomannut vielä mitään poikkeavaa siinä, mutta lupasi ilmoittaa kun kuvaa taas. Tänään kuulin tämän. Säästellyt parempaa filmiä.. Otitko kuvia uudella filmillä? Ja teitkö koskaan testiä mistä oli puhe minun lähettämälläni? Siitä se selviäisi. Sivulla 6:
Vs: Fieldillä kuvaaminen No ei sillä ole mitään väliä, ihan hyvää treeniä oli koko rahan edestä. Tässä yksi juuri kehittämäni lamppua vasten märkänä, näissäkin oli jotain töhnää kahdessa viidestä, olisiko jäänyt jotain mömmöä edellisestä kehityksestä? Eliminoin sen seuraavaa satsiin siten että, jätin "filmitelineen" lillumaan fairi veteen ja huuhtelen kunnolla. Mutta filkassa se tumma jälki vika oli onneksi. <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/linkitett%E4v%E4t/J7A_0495.jpg/_big.jpg"]</IMG> Yksi moka tuli tähän kuuden satsiin, (jos joku muukin fiedillä harjoitelee), lankalaukaisin jäi edelliseltä kuvalta alas, ja laukaisun jälkeen jäi aukko auki.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Tuota, minkälainen tuo säästöpossun näköinen kehityshärveli on sisältä? Miten filmit ovat siellä, kuinka agitointi tapahtuu?
Vs: Fieldillä kuvaaminen Tuollainen, siinnä on sellainen erillenen ohjuri, millä filmi söytetään, sopii täläiselle pääsiäiskädelle. Tuota ei käänellä vaan heilutetaa varovasti. <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/linkitett%E4v%E4t/J7A_0502.jpg/_big.jpg"]</IMG>
Vs: Fieldillä kuvaaminen Katso kohta "Manual agitation for deep tanks" http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/200621612182416.pdf Sitä voisi soveltaa tuossa. Vaikka minuutin tai puolentoista välein. Ei liian usein ettei tule pyörteitä pidikkeistä tummemmiksi. Pitää kannen paikoillaan välillä, niin voi olla valoisampaa pääosan ajasta. Ja kiinnitykseen se Alhosen neuvo edeltä.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Kyllä teillä nyt menee jutut aika lailla sekaisin: tuo agitaatiomenetelmä joka ilfordin ohleissa neuvotaan on ISOILLE KEMIAMÄÄRILLE: yli galloonan vetäville tankeille tarkoitettu. Idea on että negat nostetaan kokonaan kehitteestä jolloin uusi kehite taas leviää tasaisesti. Nähdäkseni Sirenin tankki on vanha laakatankki josta on hukkunut tu vedenpitävä kansi, jolloin liikuttelusta ei tule yhtään mitään. Yritä edes virittää jeesusteipillä uusi kansi ja paina kädelläsi tiiviiksi kunkäännät ympäri. (Kyllä näkee, että hemmot ei ole koskaan assarina olleet, siinä hommassa kyllä oppii olennaiset hetkessä, vaikka palkka on pieni, säästyy omat oppirahat, korkojen kanssa)
Vs: Fieldillä kuvaaminen ^ Ei mene mikään sekaisin, vaan tuo on tapa, jota voi käyttää jos tankkia ei liikuta - ja toistuvat ongelmat Jarin kehityksissä korjaantuisivat. Ja niistä valoista.. riippuu tietenkin minkälainen se kansi on, voiko niin toimia. Yksinkertainen päälle asetettava valotiivis kansi ilman mitään lukituksia toimisi helpoiten tuossa large tank -tavassa. (Milloinkas se JW on noin pedanttisesti annettuja ohjeita seurannut, eikä ole itse kokeillut... : Näkee kyllä että assaria puuttuu jota pääsisi määräämään.)
Vs: Fieldillä kuvaaminen Jokaisessa tähänastisessa kuvassasi on näkynyt keskialueen heikompaa kehittymistä. Tässä on ilmeinen syy sille. Kehite ei siis ole vaihtunut ja liikkunut filmin pinnalla keskellä samoin kuin reuna-alueilla.
Vs: Fieldillä kuvaaminen Eiköhän tuo varovainen heiluttelu ole jo yksi syy näihin epätasaisuuksiin. Varsinkin ensimmäiset 15-30 sek ovat erittäin kriittisiä hyvän liikuttelun suhteen. Tuo ilford-linkki ja manual agitation with deep tanks sopii varauksella tämmöisenkin pömpelin kanssa tehtäväksi, mutta epäilen tulosta. Perinteisten 'raamien' (hangars) kanssa se toimii, mutta siinäkin saa olla alku-agitoinnin kanssa todella tarkka että tulos on edes jotenkin siedettävä. Tuota on kuitenkin tehokkaasti hyödynnetty mm. combi-plan -kehysten kanssa: http://www.largeformatphotography.info/alternative-developing/ Ja on epämääräinen muistikuva että täälläkin joku (pikkuteemu?) mainitsi joskus tehneensä combiplanilla dippailua.