Juu, joku täällä on ehkä pistäny merkille tuon minun musakuvauspuuhastelun. Oon käyny tänä kesänä muutamilla festareilla, ja kuvaustyylistä johtuen, tulee melkoisesti ns. hukkakuvaa. Sitä mä mietin, että josko sitä fotofinlandiaa näillä yrittäis, mutta pistetään ny ensin tänne. En tiijä liikkuuko täällä ketään jolla on saman tyylistä kuvaa festareilta (jotkut jopa käyttävät harkintaa kuvatessaan), mutta mukaan saa liittyä jos on. Inspiraatio tuli tuosta aylo-ketjusta. Tämä tuntuu jo nyt todella terapeuttiselta kun tuon ekan setin etsin ja huiskaisin läpi. Kaikki kuvat ovat rajaamattomia, sävyt on ehkä säädetty tai sitten jotenkin automaattisesti vääntyneet. Aloitan Ankkarock-yleisökuvista.
Vs: Festarihukkia tykkään kyllä näistä paljon enemmän kun noista bändikuvista, ekan postauksen kaks viimestä ja tokan postauksen viimenen mielestäni parhaita..
Vs: Festarihukkia Samaa mieltä edellisen kanssa. Bändikuvia tulee katseltua sen ajan kuin kestää sanoa hohhoijjaa, näitä tutkii mieluusti pidempään. Kannattaa tosiaan paneutua siihenkin, mistä festareissa ja konserteissa on kyse, ihmisiin.
Vs: Festarihukkia Ekan eka ja tokan setin kaksi keskimmäistä ovat mainioita. Mulle tulee fiilis siitä, ettei tätä niin paljon ole harjoiteltu, että pääsisi "tilanteen eteen". Jostain sivusta, syrjäsilmällä nopeasti vilkaisten kuvattua kamaa. Lisää harjoitusta, kokeilua, uskallusta ja kamerasi ei ole enää niin ujo. Ei se ole sitä lavallakaan -- vaikkakin ne heput ovat laittautuneet juuri sitä tarvittavaa räikeää tuijotusta varten. Enkä tarkoita, etteikö saisi kuvata ohimennen, siinä on oma fiiliksensä. Mut musta ois kiva jos kuvasta tuntuisi, ettei vilkaise sivummalta, vaan on tilanteessa.
Vs: Festarihukkia Nuo lonkalta otetut kuvat on kaikki kuvattu paikasta toiseen siirtyessäni, eli siitä tuo tulee varmastikin. Totta on myös tuo harjoittelun puute, siis erityisesti edelleen lonkalta kuvattujen kuvien osalta - en noita ottaessani ollut edes miettinyt että miten niitä kannattaisi kuvata.
Vs: Festarihukkia Nuo ensimmäisen kuvan likat eivät ainakaan seisseet paikallaan toljottamassa vaan antoivat musiikin virrata rintoihinsa ja rytmin jalkoihinsa.