Oletteko käyttäneet D-23-kehitettä laakoihin? Nyt lähinnä HP5+. Edut, vähemmän sellaiset? Kannattaako?Ennen kuin lähden tekemään omakohtaisia kokeiluja, niin kuulisin mielelläni muitten mielipidettä noista. Olen hieman pihalla nykymenosta, ja palailemassa juurille. Kapa
D-23 on outo muinaisuus minulle, mutta nyt huomaan ettei se ole unohdettu, vaikken muista sitä bonganneeni kaupoissa (enää) 80-luvullakaan. 70-luvulla en vielä kehitellyt. Etuna näkyy olevan ainakin yksinkertaisuus koska tarvitsee hankkia vain metolia ja natriumsulfiittia. Darkroom Digest: Exploring Metol Developing Agent and The Historic D-23 Developer Formula Kenneth Lee Gallery - D-23 Developer
Kauan, kauan sitten oli jokin ruotsalaisen luontokuvaajan kirja. Siinä kerrottiin tavallaan erikoisuutena metolikehitteestä, jolla standina saadaan erityisen hyvä ääriviivaterävyys. Kehitysajat olivat aika pitkiä, 15 min luokkaa. (Muutenhan k.o. kehite on helppo sekoitellakin, metolia ja booraksia.) Luulisin, että aika kikkailua pelkkää metolia sisältävällä kehitteellä puuhailu on. Ainakaan ihan kaikkiin aiheisiin ei oikein hyvin sovellu. Jos kiinnostuksen pääkohde on kuvissa, eikä pimiökemiassa, niin melkein (mutuna) luulisin, että jollain tavanomaisella metoli/hydrokinonisopalla kehitys on helpommin vakioitavissa. Riippuu sitten kai hiukan siitäkin, mitä negoilla tehdään. Skannaukseen kai pyro on paras vaihtoehto, pinnakkaisiin ehkä just tuo metolikehite, suurennuskoneeseen metoli/hydrokinoni.
Jokin valmistajakin löytyy nykyään. http://stores.photoformulary.com/content/01-0040.pdf Film Developer 23 Nykymeno mainittu niin jopas näitä riittääkin... Film developer
No, perusversio D23 sisältää kahta ainetta, metolia ja sulfiittia. Noitten sekoittaminen veteen ei kummoistakaan kemistiä vaadi. (Toki, jos joku on sekoittanut jauheet valmiiksi, niin selviää yhdellä purkin avaamisella... )
Metol (kaupallinen nimi metyyliaminofenolille) on siinä kehitteenä ja booraksi emäksenä, joka nostaa pH:n tasolle, jolla kehittymistä halutaan eli jonkin sortin kiihdytin tai katalysaattori. Metol on vaan varsin tasaava, "matalaenerginen" kehitekomponentti, joka ei ilman esimerkiksi hydrokinonia kehitä kovin kummoista kontrastia ja herkkyyttä. Hydrokinonin kanssa Metol toimii superadditiivisesti, joten kannattaa keskittyä säätämään D76:sta sopivaa kehitettä. Pyro-kehitteille taas on tyypillistä voimakkaan reliefin kehittäminen kontrastisille rajapinnoille ja siksi ne vaikuttavat filmin terävyysvaikutelmaan enemmän kuin muut kehitteet. Oman lisänsä tähän efektiin tuo vielä "staining"-ilmiö. Kodachrome K-14 (tai se vanhempi versio?) pyrogallushappo-pohjaista kehitettä ensikehitteenä, joten siitä voimakas pintareliefi ja muita filmejä suurempi dynamiikka. Väricouplerit lisättiin vasta myöhemmissä vaiheissa.