Heippa Pitkästä aikaa varmankin. Nyt kun Istanbul näyttää olevan ajankohtainen aihe, päätin pitää kehiin näkymiä oman kamerani kautta. Istanbul on monimutkainen paikka. Kaoottinen, kuuma, kiehtova, täynnä vastakohtia ja silti jollakin tavalla kulttuurien törmäykset väistävä kaupunki. 11 miljoonaa ihmistä pakattuna alueelle, jonka infrastruktuuri nitisee ja natisee, takaa että kaupunki kuhisee vuorokauden jokaisena hetkenä. Istanbulia ei selvitä ihan hetkessä. Mietin miten esittäisin kuvat; antaisinko katsojalle mahdollisuuden tehdä omat johtopäätökset, vai selittäisinkö edes vähän. Päädyin jälkimmäiseen, koska haluan kertoa omat kokemukseni Istanbulista ja Turkista. Ei varmaan kuitenkaan ihan yhtenäisesti tai tasapuolisesti, mutta so what... Istanbulista ei voi puhua ilman, että uskontoa mainitaan. Se on ollut aina kristinuskon ja islaminuskon kohtauspaikka, ja jotenkin se on pystynyt säilyttämään tasapainon molempien uskontojen paineessa. Hagia Sofia, joka on nykyisin museo, oli alun perin kristittyjen kirkko, joka muutettiin myöhemmin moskeijaksi ja lopulta museoksi. Jeesus ja Islam mahtuvat kuin mahtuvatkin samaan rakennukseen... --- Hagia Sofian vieressä oleva Sulttaani Ahmedin Moskeija (tunnetaan myös sinisenä moskeijana) on ehkä näkyvin esimerkki siitä, miten Turkki on islamilaisesta perinnöstä huolimatta varsin suvaitsevainen paikka. Moskeijaan pääsevät niin islaminuskoiset kuin turistitkin, mutta turistien pääsy rajoitetaan tiettyihin aikoihin, ja naisten on käytettävä joko omaa tai lainaksi saatavaa huivia. Myös miesten on parempi varmista, että shortsit peittävät ainakin polvet. Kengät riisutaan ulkona, kuljetetaan mukana muovikasseissa ja lopuksi ne laitetaan jalkaan moskeijan ulkopuolella. Samaan aikaan kun turistit ihmettelevät moskeijaa, se toimii aivan normaalisti, ikään kuin turistit eivät olisi paikalla. Arabimaista poiketen länsimainen kulttuuri elää rinta rinnan islaminuskon kanssa. --- Uskonnon lisäksi perinteillä on suuri rooli Turkissa. Vuotuiset öljypainikisat, jotka tunnetaan nimellä Kırkpınar, pidetään Edirnen kaupungissa ja ne ovat erityisesti maalaisten suosiossa. Kisoja on pidetty vuodesta 1362, ja se on siten vanhin vuotuinen urheilutapahtuma maailmassa. Öljypainia suojellaan erityisesti ulkomaisilta ihmisiltä, eikä tapahtuman katsojien vastaanotto ollut erityisen lämmin. Osasyynä voi olla lajin homoeroottinen maine maailmalla, jonka vuoksi se halutaan pitää puhtaasti turkkilaisena kansallislajina. Painikisojen voittaja kruunataan kansallissankariksi ja kamppailut ovat sen mukaisia - ote öljytystä vartalosta otetaan mistä tahansa, ja ottelujen häviäjät ovat lähes aina täysin murtuneita. Viimeaikainen ilmiö on myös ollut Turkin lippujen ilmestyminen joka paikkaan. Kansallisuustunteen vahvistaminen lipuilla näkyy kaikkialla, ja niiden koot ja lukumäärä tuovat mieleen amerikkalaisten fiksaation oman maan lippunsa esillepanoon joka paikassa. --- Istanbulin kaduilla ei voi olla huomaamatta, kuinka paljon eläimiä kaupungissa on verrattuna länsimaisiin kaupunkeihin. Eniten silmiin pistävät kulkukoirat ja kissat, mutta usein niitä näkee myös katumyyjien mukana makoilemassa, aivan kuin se olisi niille maailman luonnollisin asia. Myös hevosia ja aaseja näkyi kaoottisen liikenteen seassa. Tai sitten eläintä käytetään viihdykkeenä tai eräänlaisena sisäänheittäjänä, kuten oheista jo aiemmin täältä tuttua ankkaa. Se oli luultavasti erään baarin omistajan ankka, joka hädän tullessa pyrki aina vakkaripöydän ihmisten luo. Muina hetkinä se herätti tahatonta hilpeyttä, mikä oli ilmeisesti omistajan tarkoituskin. Jos viihdyttäjänä ei ollut katusoittajaa, ankka hoiti homman huomattavasti edullisemmin. Elämä keskittyy muutenkin kaduille; tuntuu että Istanbulissa eletään vain ulkona. Syödään, sosiaaliseerataan, seurustellaan. Aamusta yömyöhään. --- Kaduilla näkee myös yhteiskunnan ääripäät kaikkein parhaiten. Yhteiskunnan tukiverkko puuttuu vähäosaisilta, joten katukaupustelu on monen ainoa tapa ansaita edes jotain. Ja samaan aikaan kun kaduilla käydään kauppaa penneillä, varakkaampi osa väestöä shoppailee mitä ylellisemmissä ostoskeskuksissa. Ja usein palatseista slummeihin on vähemmän kuin kivenheiton verran matkaa. --- Istanbul ei ole helppo kaupunki. Tavallinen turisti voi tietysti viettää kaiken aikansa vahassa kaupungissa seikkailematta muualle, mutta Istanbulin lumo piilee paikallisissa ihmisissä ja yllättävissä paikoissa, joita ei löydä, ellei ole valmis altistumaan paikalliseen elämään. Ihmiset ovat ystävällisiä, varsinkin jos vaivaudut opettelemaan muutaman sanan turkin kieltä, ja sanojen loppuessa elekielelläkin selvitään. Jos kliininen ja turvallinen länsimainen kaupunkiloma ei kiinnosta, Istanbulissa riittää seikkailtavaa. Teşekkürler!
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Mielenkiintoisia kuvia. Sävyistä joko tykkää tai sitten ei. Minusta ne ovat vähintäänkin omituisia. Muuten kyllä erinomainen sarja.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Erinomainen sarja! Ankoista olisi saanut karsia, ja moskeijavierailijoista. Sävyt sopivat minusta monessa kohtaa, ja tekevät jo niiden puolesta kuvista omaperäisiä, tusinalomakuvista poikkeavia. Parhaiksi nousevat murtunut taistelija, kissa, ostoskeskus, kärryjen työntelijä ja tietysti viimeinen eli monikerroksellinen auringon lasku. Erityiskiitos tekstityksestä, se on harvinaista herkkua täälläpäin.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Mielenkiintoisia kuvia, tosin liikakäsittely ( useinmiten huolimaton) ja joidenkin kuvien käsittelemättömyys laskivat kuvien teknistä tasoa. Lisäksi en henkilökohtaisesti ollut kaikista värivalinnoista kovin innostunut, varsinkin toinen- ja ilmapallokuva olisivat mielestäni voitu esittää tyylikkäämmin. Mut hyvä näinkin Kuvatekstit olivat plussaa.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Mielenkiintoinen sarja. Teki mieli lukea läpi ja katsella kuvat. Kuvia olisi voinut karsia. 1-2 parasta per teksti olis piisannut. Laajakulman käyttö toi tilanteet heti paremmin iholle kuin yleisemmin täällä nähdyt telekuvat. Kuvankäsittelyssä oli otettu iso haaste vastaan ja minusta se oli hyvä asia vaikkei kaikessa oltu onnistuttukaan.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Hyvä reportaasi. Ei muuta kuin myyt jutun jollekin matkailusta kiinnostuneelle lehdelle.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Monipuolinen ja kattava matkaraportti, hienot kuvat ja käsittely antaa kuville kivasti potkua.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Erilainen matkakuvaus kuin täällä yleensä nähdyt. Painijat nousi mun silmissäni ehdottomaksi ykköseksi. ps. kiva "nähdä" sua, Speedy, pitkästä aikaa
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Hyviä kuvia, vaikka käsittely olikin usein kovin itsearvoista. Selityksiä en jaksanut lukea ollenkaan, mutta pääasia ettei kuvat sitten kuitenkaan olleetkaan Hiidenvedeltä ;-]
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Maassa istuva, väsynyt painija juomapulloineen oli hyvin vaikuttava hahmo, kuin antiikin gladiaattori (kuvitelmissani). Myös kuva painijoista kamppailussaan oli komea (vaikken olekaan h..o). Pidin paljon myös kaupunkinäkymistä, auringonhehkuinen maisema oli yksiselitteisen kaunis. Kuvallisen kerronnan kruunasi kirjoitettu osuus. Kiitos. - E
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Kiitti kommenteista. Tiesin että käsittely jakaa mielipiteet - suunnittelen vähän harkitummin tehtyä matkaraporttia ja samalla voin arvioida, onko kaikkia kuvia järkevää käsitellä. Tekstin kirjoittaminen tökki aika pahasti, joten parannettava olisi rutkasti jos kertomusta alkaisi kauppaamaan lehdille. Epäilen että olen liian laiska. Kiva silti kuulla, että potentiaalia olisi mahdollisesti.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Hieno reportaasi. Varmasti aina löytyisi parannettavaa, mutta sarja oli ihan nautittava näinkin. Näkyvä käsittely jakaa aina mielipiteitä. Toisaalta harvempi varmasti jaksaa valittaa vaikkapa Jean-Pierre Jeunetin elokuvien kuvankäsittelystä ja sen mukanaan tuomasta satumaisuudesta ja ajattomuudestakin. Ehkä tuonne "satumaahan" sopii tällainen ulkoasu?
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Olen alkanut kuvaamaan kavereiden kanssa hyppykuvia, joten päätimme reissuporukalla kuvata sellaisen Istanbulissa. Taustalla Bosporinsalmen silta. <IMG src="http://www.tuohimaa.net/kl/istanbul-jump.jpg"]</IMG>
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Tuo o-kilotavuinen kuva ei näy, mutta kansiossa on kyllä lisää hyviä kuvia ;-) Ainakas tätä ei oltu nähty: http://www.tuohimaa.net/kl/kl-0681.jpg
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Mulle tuli samantapainen tuntemus noita katsoessa: Mielestäni kovin eksoottiseen "satumaahan", jossa en ole vieraillut, voi hyvinkin sopia tuollaiset ajattoman haalistuneiset ja jonkilaisen menneisyyden ja nykyajan yhteen liimavat sävyt & värit. Lehtikirjoitukseksi en tätä arvioisikaan, mutta... Paljon mahdollisuuksia ja sympaattinen kokonaisuus jota voi siihenkin suuntaan kehittää. Matkakertomus onnistuneena on onnistunut ja antoisa matka katsojallekin.
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Äh, hitaan GPRS:n kautta mökillä lataaminen ei aina onnistu. Seliseli. Nyt hyppykuvan pitäisi toimia. Jätin tarkoituksella muutaman kuvan pois, koska niitä oli hankala sitoa tekstiin, tai ne olivat yksittäisiä / tjsp. Mutta sama kai on näyttää nekin... Tässä siis Oskun bongaama kuva. Se on toisesta Bosporinsalmen sillasta. Kaksi siltaa ei riitä nykyiselle liikennemäärälle ja kolmatta ollaan suunnittelemassa, mutta sen sijainti pidetään toistaiseksi salassa, ettei tiealueen maan hinnalla päästä keinottelemaan. <IMG src="http://www.tuohimaa.net/kl/kl-0681.jpg"]</IMG> --- Painikisoista on kaksi lisäkuvaa: Painija valmistautuu otteluun sitomalla painihousujen lahkeet tiukasti kiinni. <IMG src="http://www.tuohimaa.net/kl/kl-1273.jpg"]</IMG> Ottelu on hävitty ja olo on sen mukainen. <IMG src="http://www.tuohimaa.net/kl/kl-1424.jpg"]</IMG> --- Seuraava, kuten jo yksi aiemmin nähty heppakuva, on yhdeltä Prinssien saarista (Princes' Islands). Yksityisautoilu on kielletty saarilta, joten paras menopeli on hevoskärryt. Oheisessa kuvassa on saaren hevosvarikko. Ominaistuoksu saaren kaduilla on melkein poikkeuksetta lanta... <IMG src="http://www.tuohimaa.net/kl/kl-2446.jpg"]</IMG>
Vs: Euroopan ja Aasian risteyksessä Te puittekin sen sanoiksi. Vaikka eletäänkin 2000-luvulla, Istanbulista huokuu vanhan ajan ja maailman tunnelmaa. Siihen vaikutta tietysti se, että työvoima on halpaa ja sen vuoksi ihmiset tekevät monia asioita, jotka on koneellistettu ja automatisoitu länsimaissa. Tai sitten niitä ei ole ollenkaan. Oletteko miettineet, missä se linja-auton tarjoilija viipyy, jos nappia painaa suomalaisessa linja-autossa? Turkissa niitä on jokaisessa pitkänmatkan linja-autossa.