Exa on Ihageen eli hollantilaisen Johan Steenbergenin omistaman tai ainakin perustaman itäsaksalaistehtaan (otettu valtiolle 40-luvun lopussa ja sosialisoitu VEB Pentaconin osaksi 60-luvun lopussa, siis valtiollisena yksityisfirmana 20 v jauhamassa rahaa kommareille...) tuottama läppäsuljinkamera, joka tuottaa mahtavan suljinaikavalikoiman 1/30-1/175 s sekä B ja lamppu/sähkösalaman synkronointiajat. Objektiiveiksi Bedienungsanleitung lupaa käyvän laajakulmat sekä normaalit ja lyhyet telet 100 mm (s. 20, "M42 x 1 bis zu einer Brennweite von f=100 mm") asti, tai 135 mm asti ("... mit Brennweiten grösser als 135 mm ist mit Abschattungen zu rechnen; unter 135 mm entstehen keine bzw nur geringfügige." s. 22). Kuva kertoo että Exan koneisto on hullunhalpa ja hauska purettava. Objektiivikiinnitysrenkaan alta paljastuu salainen ruuvi, muuten on pintaruuvien lisäksi filmipatruunoiden päällä 2 ruuvia, ja sitten aikarinkulassa lukkorengas ja viritysnupin päällä yksi (1!) ruuvi piilossa muovinpalan alla ja itse viritysvipu 3:lla ruuvilla kiinni; näitä voi joutua poraamaan joten kannattaa olla tarkkana. Koneisto toimii liikuttamalla suljinta ja peiliä samaan aikaan, koska suljinläppä on peilin tukirakenteen ("lieriön") sisällä ja näin ollen peiliä = filmiä pienempi. Hassu nykyajan ihminen voisi nähdä tässä digi-croppirungon esikuvan ja yrittää vaihtaa esim. Canon EOS-bajonetin tähän kameraan, sillä nk. flange distance eli matka objektiivin takapinnasta filmi/kennopintaan on samaa tasoa tässä (Pentax/Contax)-viritelmässä kuin Canonissa. Voisi käyttää jotakin 17 mm halpaa croppi-digi-kittioptiikkaa ja suurentaisi sitten vain keskikohdan. Sellaiselle joka ei viitsi laittaa filmiä koneeseen Exa toimii tekniikan ja taiteen oppituntina. Tämä siksi, että automaattihimmennin toimii kun vähän painaa laukaisinta, ja vasta sitten kamera laukeaa. Saa tunteen siitä, miltä kuva näyttää, jo ennen kuvan tuloa - ilman ylimääräistä Spotmatic-henkistä virpulavarpulan vatkaamista objektiivikiinnityksen kyljessä. Exat ovat alennusmyynnissä Saksassa, varsinkin entisessä Itä-Saksassa. Jos onnistaa, voit saada "pientä laittoa vaatii vaan" vehkeen alle kympillä, mukana esim. Domiplan 50/2.8 tai jopa CZJ Tessar 50/2.8 optiikka. Tessarit voivat olla juntturassa, mutta ne tarkentuvat lähelle, antavat todellista optiikan tuntua ja siirtyvät M-tilaan napista eikä vasta nettiohjeilla tuunaamalla. Vastaavasti Meyer-Görlitz Domiplan on alumiinia sekin, kompakti ja 3-linssinen eli ikuinen: ei kittisaumojen ratkeamista, ei separaatiota. Vielä sana pienen sulkimen haasteesta: ei saa käyttää liian isoa tai pientä aukkoa, eikä leikkiä makrokuvausta kauas venytetyllä pitkällä objektiivilla tai varsinkaan yli 20 mm (Tessar/Domiplan) loittorenkailla. Siihen on muitakin vehkeitä. Exa 1b:n viehätys on mielestäni siinä, että -siihen käyvät kaikki 42 mm objektiivit (ei Exakta-bajonetti kuten 1a), ja se on jopa automaattihimmentävä, mitä Zenit B ja E -louskut ym. eivät ole -runko on ohutta kevytvalua (ei muovia kuten 1c) ja maanpakolainen-Steenbergenin tilaamaa designia jonka staili on lainattu Exaktasta, aikansa (40-50-luku) parhaasta kinarista -etsimet ovat vaihdettavia kuten Nikon F:ssä, joko kuilu tai prisma -sulkimen osat ja sisäosat muutenkin ovat metallia, vain filmilaskurin alle jouduin kehittämään n. 22x1,5 mm muoviprikan ja sitä vähän muotoilemaan parin ruuvinkannan vuoksi, kun musta muovirengas oli hapertunut - > tämä tekee Exasta vielä todellisen klassikon varsinkin DIY-miehelle tai -naiselle, joka ei pelkää katsoa Exan sisuksiin. Se on "jotakin aivan muuta" kuin Zenitin, Spotmaticin tai Canon FTb:n sisukset joissa on tekstiiliä ja nauhaa ja muuta ei-100 vuotta kestävää sälää. Miinus on tuo lyhyiden suljinaikojen puute. Mutta jos kuvaa viher- tai keltasuotimella mustavalkoa, harrastaa "pull"-metodia auringonvalossa ja pitäytyy 100 ASA:aan ulkokuvauksessa, mitä väliä? Vastaavasti Exa syö hitaita objektiiveja (2.8, tai vaikka Industar pancake 3.5), joten sopiva aika/himmennin-yhdistelmä pitäisi löytyä kun tietää mitä tekee. Kommenttia Exan käyttäjiltä myös laukaisuvärähtelystä pliis, nyt on vasta auottu mahaa!
Vs: Miksi Exa 1b on paras kinari Olipa viehättävä ja opastavainen nostalgiapläjäys. Kyllä noita halvempia EXA-versioita kuolattiin Helioksen ikkunassa kieli pitkällä (60-luvulla, sano). Sympaattinen kertomus ja mikä upeinta -- aina näistä oppii jotakin. Tikkis (yli 60 vee)
Vs: Miksi Exa 1b on paras kinari 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa, kun ei ollut juuri muita kameroita luontokuvaajalle kuin Exa/Exakta, käytettiin Exoja kakkos- ja kolmosrunkoina, kun varsinainen työkalu oli Exakta Varex IIa tai IIb. Exa 500 oli aivan huikea ja suuri haave. Joillakin kuvaajilla oli jopa Leicoja, mutta Exakta oli valtamerkki. Kun ei tiedetty käyttöohjeista, oli usein käytössä Ennalytin 200- ja 400-milliset. Nykypäivänä kun katsoo negoja, tulee lähinnä mieleen, että koko homma oli materiaalin haaskausta. Parasta kuvaamisessa oli luontoelämykset ja taitojen kasvaminen. Kuvien nostalgia-arvo rajoittuu lähinnä kuvaajan muistoihin. Ulkopuolisen mielestä ne ovat surkeita tai säälittäviä. Monien vaiheiden jälkeen hyllyssä killittää vielä Exoja täysin toimintakuntoisina, koska FTb:n ja Spotmaticin tultua markkinoille Exat jäivät virattomiksi. Onko sitten kysymys vain fiiliksistä, mutta vasenkätisellä Exalla ja Tessarilla otetuissa kuvissa on jotakin erityisen examaista. Samanlaisia kuvia ei voi ottaa esim. Canoneilla
Vs: Miksi Exa 1b on paras kinari Joo. Pohdin vain mitä ihmettä luontokuvaaja tekee kameralla, johon ei voi laittaa 135 mm pidempää optiikkaa, eli kyse oli verhosuljinversiosta (Exa 500, Exa 2). Tessar joka tuli toisen Exan mukana oli tosiaan juntturassa, mutta se koski vain himmentimen lehtiä jotka takertelivat toisiinsa. Zippobensa teki temput ja taas toimii koko Tessar. Kierteeseen litiumrasvaa ja himmentimen jousten niveliin jotakin öljyä mikroskooppinen määrä. Jos joku haluaa lukea ohjeet niin tässä ovat: http://www.fukz.de/2008/06/12/tessar-2850-objektiv-reparieren/ Käytännössä kuvista ei saa edes saksalainen muuta selvää kuin että etuosan alumiinisetti irtoaa sisäkierteestä, kun se on saatu rungosta pois. Sitä ennen takaosa on otettava irti. Jonkinlainen erityistyökalu on tarpeen takalinssin poistamiseksi, mutta niitä saa kellokorjaamoista tai netistä ostamalla. Itse 5-lamellinen himmennin on aivan mahtavan helppo asennettava, vain 1 eli viimeisen lehden kohdalla on pujotettava se ensimmäisen alitse, ja kokoaminen käy myötäpäivään. Valmiina on linssi, joka M(anuaali)-asennossa käy myös digiin. Mahtavaa mahtavaa.
Vs: Miksi Exa 1b on paras kinari Hei! Olipa hyvä juttu ja opettavainenkin. Minulla on juuri kädessäni joku aika sitten hankkimani EXA 1c. Toimii täysin ja linssinä hyvin piirtävä M42 Chinon 28mm/2,8. Ainoa, mitä siihen kaipaisin olisi prismaetsin, joka olisi kai hieman parempi kuin kameran mukana tullut kuilu/tähyslasi/suurennusluuppisysteemi. Mistähän tuon Prismaetsimen vain löytäisi? T: Ari
Vs: Miksi Exa 1b on paras kinari Kannattaa säilyttää se kuiluetsin koska se on ihan metka vehje. Saksasta verkkohuutarista totta kai saa prismoja (sama kuin Exaktassa): http://cgi.ebay.de/IHAGEE-Prismensucher-PRISMENEINSATZ-fuer-EXA-EXAKTA-b_W0QQitemZ380215076334QQcmdZViewItemQQptZDE_Elektronik_Computer_Foto_Camcorder_AnalogeKameras_PM?hash=item588695a5ee ehdota hinnaksi vaikka kymppi, postit 7,50 egee. Mutta mieluummin ehdota tohon Foto Krügerin tarjoukseen vaikka 16 euroa, ja 8,50 € postikuluilla tulee myös toinen runko (!). Pelkkää prismaa ei siis kannata ostaa kun runko tulee samaan hintaan: http://cgi.ebay.de/EXA-1b-059-von-FOTO-KRUGER-aus-DRESDEN_W0QQitemZ400108810423QQcmdZViewItemQQptZDE_Elektronik_Computer_Foto_Camcorder_AnalogeKameras_PM?hash=item5d2857f0b7
Vs: Miksi Exa 1b on paras kinari Huomasin vasta tätä sivustoa lukiessani, että olen aikoinaan ottanut aivan väärin luontokuvia, koska en ole lukenut mitään kameran käyttöohjeita. Olen pitänyt Exan nokalla 400-millistä ja polttanut filmiä. Vasta nyt sain tiedon väärinkäytöksestä Silloin kun harrastettiin pesäkuvausta, niin vallitsevassa valossa 1/30 oli tyypillinen suljinaika. Toisaalta salamaa käytettiin "aika surutta" valokeinona. Silloin tarvi vain valita oikean täsmäysajan. Tosin kyllä käytännössä Exa ja Sonnar 4/135 ynnä filminä Agfacolor CT 18 oli kova sana. Onhan luontoa paljon muukin kuin linnut ja arat elukat.