Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Hifistelyä? Suodatinkoe Pinnoituksista ja kameran heijastuksista. Hannu Määttänen. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,70698.0.html Testejä. UV filters test - B+W 72mm 010 UV-Haze - LensTip.com http://www.lenstip.com/113.4-article-UV_filters_test_Description_of_the_results_and_summary.html
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Ehkä lievästi off-topic, mutta kuitenkin: Mun kokemuksen mukaan ei-toivottuja heijastuksia tulee, jos on tullakseen, helpommin digillä kuin filmillä. Jotkut optiikkavalmistajat ovat koettaneet huomioida tuota myös takalinssin päällystyksien parantamisella ym. estääkseen kennon suotimien ja takalinssin keskinäisiä heijastuksia. Uusin kokeilu todella voimakkaassa vasta- ja vastaisessa sivuvalossa oli Canon FD 24 mm f/2.8 (ei SSC). Uuden Sonyn 7r kanssa tuosta oli raportoitu herkkyyttä vasta/sivuvalolle, filmillä en ole huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa - päinvastoin. Minusta suodinta käytettäessä (kuten yleensä aina) pitäisi käyttää vähintäänkin optiikalle suositeltua vastavalosuojaa, joka on suodinkierteessä kiinni. Vastavalosuojat, jotka kiinnittyvä bajonetilla suodinkierteen ulkopuolelle optiikan runkoon eivät toimi optimaalisesti suotimen kanssa. Yleensä ne ovat jostain kumman syystä myös mitoitettu turhan vaatimattomiksi. Esim. 35-millisellä voi käyttää ihan hyvin 50-millisen vastavalosuojaa.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Filmissä mm. valopihansuoja ja litteä T-rae vähentävät emulsion sisäistä heijastelua.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Selvää on, että vv-suojat on riittämättömiä ainakin silloin kun kroppirunkoisessa käytetään kinokoon objektiivia. Olen samaa mieltä mm siinä, että nuo bajonettikiinnitteiset vv-suojat on usein aika avonaisia, silti niiden paikka ei muutu vaikka suotimia käytettäisiin ja koska ne ovat vielä usein tulppaanimallisia, nii en oikein ymmärrä mistä on kyse, materiaalin säästöstä, koon pitämisestä pienenä? Tulppaani vv-suojan ideahan on olla mahdollisimman tarkkaan rajaava mihin taas suodinkierteelle kiinnitettävä pyöreä vv-suoja ei pysty, mutta taas idea jää vain idean asteelle. Itse olen ostanut suodinkierteille sopivia tulppaanisuojia, niiden oikea asento lukitaan eräänlaisella lukitusrenkaalla. Niiden joukosta voi löytyä selkeästi parempi vv-suoja kuin ns. alkuperäinen. Edit: Parissa tapauksessa on tarvike suoja ollut hieman ahdas, mutta siitäpä saa työstämällä todella sopivan suojan, edellyttää kyllä 100% etsinnäyttöä, mutta onneksi sellainen on Sonyn A900 rungossa. Vanhojen bajonettikiinnitteisten vv-suojien joukossa on suorakaiteen muotoisia suojia (mm Pentax) joiden mitoitus on mielestäni harkittu ja oikea, harmi vaan, että usein tuollainen hieno vv-suoja on jäänyt jossain vaiheessa matkasta kun objektiivi on vaihtanut omistajaa.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Markku: tässä sangen mielenkiintoinen artikkeli liittyen monikalvopäällystyksen käyttöönottoon, patenttikysymyksiin ja toimintaan. Hyvää perustietoa historian lehdiltä... Mutta kuitenkin siltä osin ajankohtaista, että vanhoja optiikoita käytetään tänäkin päivänä aika mielellään peilittömissä. http://www.aohc.it/selart07e.htm
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Kiusallisimmat heijastukset ovat yleensä tulleet juuri optiikassa. Suotimia osaa yleensä varoa. Rönsyilevänä poikkeuksena vahvat nd-suotimet ja ir-suotimet, joista objektiivin merkintöjen heijastuminen on yllättänyt pahasti. Objektiivien osalta öiset katulamput ovat pahoja, mutta vielä pahempia ovat ihan tavalliset syntymäpäiväkakun kynttilät hämärretyssä huoneessa. Tilanne, josta ei yksikään zoom selviä. Oli sitten nano-nikkoria tai L-canonia. Eivät selviä edes halvemmat Kitti-kiinteät. Katu lamppujen heijastukset pilasivat 18-55mm kitti-nikkorissa muutamat yökuvat tehokkaasti. Se onkin ollut pahin kohdalle osunut tapaus.