Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Se on niin kuin luetaan. Heijastumat on todennäköisesti niin hailakoita, ettei ne valotu näkyvästi kennolle. Koita ottaa kuva metrin päästä siitä lampusta.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Ollaan lähellä tai kaukana niin silti ei muutu valonlähteen intensiteetti suhteessa muuhun kuva-alaan eli kontrasti aiheessa pysyy samana. Muuttuva asia on valonlähteen suhteellinen koko kuva-alalla sekä objektiivin tarkennusetäisyys. Ihan kuin sekoittaisit tähän valon häviämisen lain suhteessa etäisyyden neliöön, mutta sehän ei päde lainkaan siihen, kuinka kirkas on valonlähde.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Asiaa voisi koittaa matemaattisesti todistella, mutta kokeilemallahan se selviää.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (Kuvia lisätty) AAA3864.jpg ja AAA3867.jpg välillä on pieni liikahdus kameran asemassa. Jälkimmäisessä on vähemmän "huntua" valonlähteen ympärillä. Tätä taisi Niffekin tarkoittaa kontrastierolla. AAA3865.jpg ja AAA3866.jpg ei ole liikahdusta mutta ero on niin selkeä että jälkimmäinen näyttää jopa enemmän valotetulta. En katsonut exifeistä onko kuitenkin sama valotus.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Kyllä selviää, eikä matematiikkaa tarvita. Aurinkokin on yhtä kirkas Marsin etäisyydeltä katsottuna kuin lähempää.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Nyt osuit asian ytimeen. Auringon valo poikkeaa oleellisesti tässä suhteessa keinotekoisista valoista (maapallolla). Veikkaisin, että aurinko ei valaise koko universumia samalla voimakkuudella.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Nyt ymmärrämme jo toisiamme. Kyllä. Tässä (kuvassa) ei sen sijaan ole kyse valaisusta vaan auringon kirkkaudesta, joka on yhtäläinen riippumatta etäisyydestä. Tämä sanomasi vaan näytti siltä kuin sekoittaisit asioita, mutta se siitä sitten: "Heijastumat on todennäköisesti niin hailakoita, ettei ne valotu näkyvästi kennolle. Koita ottaa kuva metrin päästä siitä lampusta." ed. Kyse on siitä että valonlähteestä (pistemittaus) mitaten valo on yhtä kirkas riippumatta etäisyydestä. Kohteeseen lankeava valo on ihan toinen juttu eli miten valonlähde valaisee eri etäisyyksillä olevia pintoja.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Aikas pieniksi pakattuja ovat. Ihme juttu on se, etten ainakaan minä pystynyt koneella avaamaan näitä kuvia, vaikka vaihdoinkin tuon ladatun kuvan päätteen .jpegin .jpg:ksi. Mielenkiintoista. Eipä noissa nyt äkkiä eroa näy, vaan tuo yksi pari on valottunut eri tavalla. Periaatteessa tiedostoja ei saisi tämän tyyppisessä testissä fotarissa säädellä, koska silloin koko idea vesittyy. Eikä tietty kuvien pienuus myöskään auta. No, ei ainakaan nettikuvissa näy ero
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Ei kai tässä enää ole mitään epäselvää? Kyse on siitä että valonlähteestä (pistemittaus) mitaten valo on yhtä kirkas riippumatta mittausetäisyydestä. Kohteeseen lankeava valo on ihan toinen juttu eli miten valonlähde valaisee eri etäisyyksillä olevia pintoja. Kapan kuvat, laitoinhan ihan tiedostonimillä ne edelle. ???
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Pitäisikö homma pureskella niin valmiiksi että oikein ottaisi kropit lampun ympäriltä ja yhdistäisi ne samaan kuvaan... Ei kai, vaan tyydyn neuvoon avaamaan kuvaparit omiin välilehtiinsä jolloin voi helposti vaihdella niitten välillä. Tällöin ero on erittäin selvä molemmissa kuvapareissa ja toisessa ympäri koko kuvaa. -------------------------- Näinhän se on. Vaan aloituksesta päätellen tarkoitus oli vain osoittaa, että ylimääräisenkin lasin läpi saa otettua ihan kelpo kuvia. Hih, kukapa tätä ei olisi tiennyt. 8) Vaan taisi Kapakin yllättyä kun tarkemmin vertaili esittämiään? Tekniikka on tietenkin vain tekniikkaa ja hyviä kuvia tehdään vaikka 1800 luvun optiikalla. Sanotko että minä se en välitä moisista pikku kehnonnuksista... tai tietenkin sanot niin että riippuu siitä mitä ollaan tekemässä.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Näinhän asia ei tietystikään ole (keinovaloilla). Heijastumiin pätee se tosiseikka, että niistä tulee näkyviä, jos heijastuneen valon intensiteetti on riittävän suuri suhteessa taittuneeseen valoon.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Miksi? Ohimennen nuo räpsäsin ihan uteliaisuudesta, kun täällä niin varoitetaan suotimen kauheista heijastuksista ja räjähtämisistä ja etulinssin tuhoutumisista sen seurauksena. Käytän suodinta useasti sellaisissa kohteissa, jossa pöly lentää ja jää se sitten päälle, kun en muista/viitsi sitä poistaa. Noissa esimerkeissä vain halusin nähdä yhden kohteen vaikutuksen. Kaksi eka kuvaa on suodin päällä, kaksi vikaa ilman. En näe niissä dramaattisia eroja. Pikselipiipparit kuitenkin järkyttyvät noista eroista, luulen. Kapa
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) En ottanut kantaa suotimen haitallisuuteen/merkityksettömyyteen. Toin vain sen esiin, että valaistusasettelu ei ollut mitenkään kriittinen heijastusten suhteen nykyisille kalvopäällysteisille suotimille ja objektiiveille. [QUOTE> [/QUOTE] Jos kysyt, miksi niin on, niin se on tuossa edellisessä viestissä. Jos kysyt, miksi pitää kuvata lähempää, niin ainakaan minun vuoksi ei tarvitse vaivautua.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Ensimmäiseen virkkeeseesi sanon että olet väärässä sillä keinovalolla ja luonnonvalolla ei ole mitään eroa tässä asiassa. Toiseen etten ymmärrä ajatustasi lainkaan (ja pidättäydyn myös sen arvailusta - johan jo yhtä esittämääsi arvailin eikä siihen silti tullut selvyyttä... se riittäköön arvailuista mitä kirjoituksilla tarkoitettiin).
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Tämä alkaa olla jo surkuhupaisaa ja olen tekemässä itsestäni varsinaista peeloa. Silläkin uhalla vielä pari sanaa asiasta. Keinovalolla ja auringonvalolla ei sinänsä ole eroa. Sillä on eroa, että kun siirryt keinovalosta metristä viiden metrin päähän, siirryt viisinkertaisen matkan päähän. Neljä metriä auringosta poipäin siirryttäessä matka on... noh, aika pieni siirtymä suhteessa valonlähteen etäisyyteen. Pysyn edelleen väitteessäni, että kuvissa esiintyvällä valonlähteellä ei ole niin suurta intensiteettiä koko kuvan valoisuuteen nähden, että siitä syntyvät heijastukset objektiivissa tai suotimessa olisivat juurikaan näkyviä. Toista voisi olla huomattavasta lähempänä valonlähdettä, vaikkapa viidesosan päässä. Silloin valo on huomattavasti kirkkaampi suhteessa sen valaisemaan ympäräristöön.
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Tämä nyt oli kuitenkin arkinen esimerkki, eikä matemaatikoille/pikselipiippareille tarkoitettu. Toin tuolla vain esille sen, jota monet aloittelevat kuvaajat kummaksuvat: onko suodin hirvitys? Huolimatta joittenkin suodingurujen kommenteista väittäisin, ettei ole syytä olla huolissaan. Minä monesti pidän, sillä olen sitä mieltä, että mieluummin poistan pyyhkien naarmuttavia partikkeleita suotimesta, kuin kalliin objektiivini etulinssin pinnasta. Kerran olen saanut suotimen hajalle, ei räjäyttänyt etulinssiä paskaksi - esti sen rikkoumisen. Kapa
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) +1 Minun kokemukseni myös ihan turhaa hifistelyä pelätä noita suotimia. Ennemmin pelkään rikkimennyttä etulinssiä kuin rikki mennyttä suodinta. TJukka
Vs: Esimerkki suotimen heijastuksista (kuvia lisätty) Tunnustan myös että nykyään on suodin suojana. Vaan se johtuu uudesta objektiivista, jossa vastavalosuoja on matala. (Tamron 24-70) Kun etulinssi on syvemmällä, eipä suotimellakaan ole juuri virkaa. Vastikset ovat aina paikoillaan eikä linssinsuojaa juuri koskaan. Objektiivipusseja tulee toisinaan käytetttyä. Joutuuhan toki etulinssiä välillä puhdistamaan, mutta en ole ikinä onnistunut siinä hommassa vaurioita tekemään. Sen verran paljon tapana on vastavaloon kuvailla, että pitää ihan testailla suotimen vaikutusta kun jalustan kanssa joskus menen. Yhtään huononnusta vastavaloon en kyllä kaipaa, kun se muutenkin on aina kriittinen asia. Kuitenkin linssien ja suotimen puhtaus on luultavasti merkittävämpi asia kuin suodin. Jalkazoomi ei muuta valon kirkkautta eikä kohteen kontrastia. Mitä objektiivissa ja kuvassa tapahtuu, on toinen asia. Olettaisin että lähellä lamppua objektiivin sisäiset heijastumat olisivat jo pahat ja mustaa ei kuvassa enää löytyisi. Jokin pienempi osuus tästä tulisi suotimen vaikutuksesta.