Erwin puts on taas laittanut ulos hengentuotteen jonka soisi jokaisen valokuvauksesta kiinnostuneen lukevan. laitan sen tänne digipuolelle, kun on niin tekniikka ja pikselipainotteinen tämä maailma täällä. Erwinin message pääpiirteittän on seuraava: kun valokuvaus syntyi oli valokuva se mitä katsottiin, daguerretypia, visiittikorttikuva jne. valokuvaus kehittyi, syntyi kuvalehdet. yksi kuva levisi miljoonina "vedoksina" ympäri maailmaa, revittiin vessan seinälle jne Se kaikki oli edelleen "valokuvaa" Anselm Adamskin tolkutti että negatiivi on vain lähtökohta, printti, mielummin näyttelykokoinen, on se "valokuva". Sitten tuli digiaika, tämä meidän aika. Ei enää ollut valokuvaa, oli vain tiedosto. Tätä tiedostoa saattoi tulkita, manipuloida, levittää kaikilla niillä keinoilla mitkä tämänkin lukijan tiedossa on. Kuitenkin yritetään, esim journalistisen kuvan kohdalla, luoda kriteerejä siitä mikä on oikea-totuudenmukainen valokuva. Aika tärkeä, mutta vaikea tehtävä. Erwin ehdottaa että olisi määrätty standardi esim riisuttu Photoshop ohjelma, jonka kautta tällainen "oikea" valokuva syntyisi. Itselleni "oikea valokuva" tämän Digiporukan harmiksi, on negalla toteutettu ja optisen suurennuskoneen ( Multigtade valoy) avulla suurennettu multigrade paperille työstetty kuva. Ei se sen enmpää "totta" ole kuin digitiedostosta tulostettu käsitys todellisuudesta. mutta onpahan ainakin yksi standardi, joka tuottaa itselleni sekä mielenrauhaa että tyydytystä. Tyydytystä siitä että se yleensä on vielä mahdollista. Sille joka haluaa tietää mitä erwin todellisuudessa blogissaan sanoi, se löytyy hakusanalla Erwin Puts.
Mikä on valokuva ? Hyvä aihe. Kolahti minuunkin vaikka kuvat onkin analogitiedostoina. Vähän ehtii vedostelemaan kun on talo täynnä pieniä lapsia, mutta nyt mennään näillä.
Vs: Erwinin filosofointia: Mikä on valokuva ? Määritelmäsi mukaan diat eivät siis ole oikeita valokuvia ;-) Minulle valokuva on kuva, joka on saatu objektiivin läpi tallennettua jollekin medialle, jolla se voidaan esittää katselijoille. Ja neulanreikäkin on objektiivi. Se mitä esille tuonnin ja valotuksen välillä on tapahtunut, ei ole minulle merkityksellistä. Mutta useinkin olisi silti mielenkiintoista tietää mitä siinä välissä on tapahtunut. Mutta en anna sen vaikuttaa esille tuodun valokuvan arviointia. Vain lopputuloksella on merkitystä. Mutta esim digitaalisesti jollain fraktaalilaskennan menetelmillä tuotettu esitys ei ole valokuva. Vielä 1950-luvulla oli tietääkseni käytössä valokuvauskerhojen kilpailuissa tapa, jossa pohjustetun kuvan takana piti olla pinnakkaisvedos. Ja mitä kauempana tämä kuva oli lopullisesta kuvasta, sen suurempi positiivinen vaikutus sillä yleensä oli. Kertoihan se kuvaajan taidoista. Tai pahimmassa tapauksessa taidon puutteesta.
Vs: Erwinin filosofointia: Mikä on valokuva ? laitoin jonnekin(on saattanut taas noissa "vitutusmyrskyissä" deletoitua) ajatuksen joka liippaa läheltä tuota kameraseuraperinnettä: Keräilyprintin taakse paitsi sarjanumero myös pinnakkainen siitä ruudusta josta printti on tehty, tämä jossakin määrin varmistaisi autenttisuuden. Mitä tulee diaan, sen "autenttisemmaksi" ei kuva voi tulla, edellyttäen että se ei ole duplikaatti.