Tuli tutkittua ja tehtyä kaikenlaista, jossa sitten törmäsin ensimmäisen kerran kunnolla tähän syttymisviipeeseen. Asiaa kuvaa myös hyvin pdf-dokumentti. Tyypillinen syttymisviive (kirkastumisaika) ja himmenemisvaihe vaatii "standardilla suurennuskonelampulla" noin 50ms korjauksen. Mitä sitten omasta koneesta havaitsin? Joskus olen käytellyt lyhyitäkin aikoja, aina jostakin 0,2s alkaen ja toisinaan törmännyt siihen että himmennettäessä ja aikaa kasvattaessa tulos ei enää päde - olen silloin vain ajatellut että kai tuo valotuskello heittää tms. En pitänyt lampun viivettä niin merkityksellisenä - toki koepalat aina olen tehnyt yksi siivu kerrallaan (en inkrementaalisesti) juuri pelätyn syttymis/sammumisvaiheen kumuloitumisen takia. No, valottelin erästä testiä 0,4s ajalla ja ihmettelin kun kovin jäi valjuksi vaikka kaikki täsmäsi aina valon kirkkautta myöten. Lähdin analysoimaan hommaa joka kodin tarkkuus-instrumenteilla, eli tässä tapauksessa vaimon digipokkarin video-toiminnolla. Pokkari ottaa videoa 30 ruutua sekunnissa (29,970fps jos muistan oikein). Kuitenkin ihan riittävän tarkasti jotta kuvasta näkee kauanko menee kirkastumisvaiheeseen ja kauanko himmenemiseen. Lukuisia eri aikoja kokeiltuani päädyin hämmentävään tulokseen: Kirkastumisvaihe kestää pyöreästi 270ms! (usean näytteen keskiarvo). Tuo on todella pitkä aika, etenkin jos itse valotusaika on vain 400ms. Silloin valotuksesta yli puolet menee vasta "käynnistymiseen"! Himmeneminen on niin nopea, että sillä ei välttämättä ole suurta väliä. Se kestää 70ms. Tässä kyseisessä koneessa on halogeeni (taisi olla 100W) joka paahtaa suoraan diffuusoriin (sekoitus-kammioon). Usein olen kuullut että halogeeni syttyisi nopeammin kuin perinteinen hehkulamppu joita mulla on kondensoreissa. Pitääkö paikkansa? Kellarissa olisi ainakin yksi opemuksen kondensorikoje, joten sillä asiaa voisi tietysti tutkailla... Vaan kertakaikkiaan yllättävä tulos - pistää ihan miettimään että kuinka saisi sulkimen viriteltyä suurennuskoneeseen kaikista helpoiten?
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Olen hieman skeptinen sen suhteen, että onko tällä mitään merkitystä. Sinulla menee enemmän aikaa siihen kytkimen kääntöön / napin painamiseen kuin tuohon itse valotukseen - variaabeli, joka varmasti muuttuu myös riippuen päivästä ja vaikkapa sormen asennosta suhteessa kuuhun. Olen myöskin ääriskeptinen 0.2-0.5s valotusten mittaamiseen, käytännössä tuo 0.3:n s:n ero on niin marginaalinen, että se lampun syttymisaika on tuossa pelkkää lumetta. En oikein ymmärrä miksi toiseksi pitäisi edes tehdä noin lyhyitä valotuksia, käytännön hyödyt karkaavat. En ehkä vain ymmärrä.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Napin painallus ei tuo lisämuuttujia valotuskellon kanssa. Mulle tuo viive on tuonut haittaa/vaihtelua vain koevalotusten osalta. Useimmat tietävät empiirisesti, että koeliuskaan valotettu 10x1s ei ole ihan sama kuin kymmenen sekunnin kertavalotus. Viiveestä pääsee eroon esim. vaihtamala LED-pään.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Ehkä viiveelä ei ole suurempaa merkitystä paperia valotettaessa, kunhan tietää, että yksi pidempi valotus ei ole sama asia kuin sama aika pätkittynä lyhyemmiksi osiksi. Luulen kuitenkin, että Jukalla on mielessä pikemminkin filmin valotuksen ja/tai kehityksen kalibrointi valottamalla harmaakiilan läpi. Siihen tarvitaan lyhyt ja toistettava valotus lyhyellä ajalla (ilman resiprookkivirhettä). Itse olen törmännyt samaan ongelmaan ja ratkaissut sen ainakin toistaiseksi niin, että Durstin objektiivilautaan on kiinntetty objektiivi, jossa on Copal 0 suljin. 39mm:n reikä on sille vähän väljä, mutta menettelee (väliaikaisratkaisuna). Sitten valotan niin, että ensin käynnistyy kellosta jotain 3-4 sekunnin valotus, jonka aikana sitten lankalaukaisijalla valotan filmin. Esim tällainen http://www.phototec.de/catalog/product_ ... ts_id=2744"]http://www.phototec.de/catalog/product_info.php?cPath=2000_2200_2300_2307&products_id=2744 olisi kiva, mutta täytyy vielä vähän harkita. Olli
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Joissakin suurennuskoneissa pidetään lamppua "esilämmitettynä" eli siihen johdetaan pieni virta. Esim Durst AC 1200;n väripää on tällainen.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Jos kyseessä on filmin valottaminen, kuten Olli yllä arveli, niin saisiko objektiiviksi kiinnitettyä ihan ison koon kuvausobjektiivin sulkimen kera?
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Äh, olisi sitä voinut lukea viestin kunnolla. Taidan joutaa nukkumaan. Olisiko yksi ratkaisu käyttää jotain filtteriadaptereita tms.? Olen käsittänyt, että sellaisiakin löytyy joilla voi kääntää filtterikierteen niin, että 2 objektiivia voi ruuvata vastakkain kiinni.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Pikkusalama lampun paikalle. Sellainen manuaalikäyttöinen. Tehot pienelle ja paperinäsdyykiä valon eteen eteen. Ja sitten paukuttelemaan - niin monta kuin lystää. kapa
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive No tässähän tuli hyviä vinkkejä. Pikkusalamasta on hyvä lähteä aluksi kokeilemaan ja jos ei suju tai tuntuu muuten hankalalta niin opiska sulkimen kanssa eteen. Kuten Olli arvelikin, kyseessä on harmaakiilan valottaminen filmille.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Oho, enpä onneksi koskaan tiennyt että pimiötyöskentely on näin vaikeaa! K.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Ei se olekaan vaikeaa jos ei halua. =) Tällaiset touhut lienee tarpeen jos haluaa tehdä pimiössä maskeja, kalibroida filmikehitystä yms. Pitäisi varmaan itsekin huvikseen tarkistaa tuo viive.
Vs: Suurennuskoneen lampun syttymisviive Vanhaan aiheeseen ihmettelevää jatkoa: Joo, salamoilla en saanut riittäviä valotehoja (ohjeluku 36/ISO100 -tasosilla) kun kokeilin väsätä diffuuserin salamalle ja ottaa siitä irti sitten valoa. Tosin täydellä teholla sain kutakuinkin riittävästi, mutta salama tuppasin pihisemään ja vinkumaan tuon jälkeen niin kauan etten luota oikein toistettavuuteen. Kaivoin myös vanhan kondensorikoneen ja yllätykseksi se oli vielä heikkotehoisempi kuin nykyinen koneeni Kuitenkin testistrippien valottaminen suurennuskoneella sekä paperille, että filmille on aika yleistä joten eihän tässä nyt valotehojen pitäisi kesken lopahtaa. Luultavasti suurennuskoneen kanssa teen jotain suurta periaatteellista väärin. Yleinen ohje on, että kone nostetaan niin ylös että negapitimien tasolle tarkennettuna valaistu kuva-ala on vähintään 2x tuon stripin tarvitsema ala. Aukoksi f/11 ja korkeus (tai valoteho) on silloin säädetty aika hyväksi kun valotusmittari antaa ISO 100 -arvolla ev4 -lukemia kiiltävän valkoisesta pinnasta mitattuna (tai kohdistuvan valon mittarilla ev4 kun valkoinen kupla on poistettu ja kenno suunnattu suoraan linssin alta kohti valoa). Tällöin valotusaika 0,4s tuottaa juuri sopivan valotuksen normaalilla 21-portaisella kiilalla. No pääsin hurjiin ev2 -lukemiin. Myös 400-tason filmeillä tekemät testit ovat osoittaneet etteivät valotehot ihan riitä, selvän mustuman aikaansaamiseksi juuripäässä olen tarvinnut f/16 -aukkoa - kun muut kertovat vetävänsä aukkoa pienemmällä. Itseasiassa f/8:n olisi ollut myös sopiva 400-tason filkalle. Vedä siitä sitten testi vaikka 25-tasoiselle. Ei riitä valovoima mitenkään.