Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

Vs: Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

Tarkoittanet kuvan etäisyyttä kun fokus on äärettömässä? Symmetrisellä objektiivilla nodaalipisteen etäisyys filmitasosta on yhtä suuri kuin polttoväli (kun tarkennus on äärettömässä). Nodaalipiste taas on tosi karkeasti arvioiden optiikan keskellä.

Tässä yksi aika kansantajuinen esitys aiheesta myös muille fokuskohdille http://www.kolumbus.fi/matti.valve/optiik.htm

Käytännössä kiinteäpolttovälisellä kameralla järkevämpi tarkennuspiste lienee joku hyperfokaali (ei ääretön). Jos nodaalipistettä ei tunneta ja optiikka on pitkä polttoväliin nähden, on helpointa selvittää sopiva fokuskohta kokeilemalla vaikka mattalasin kanssa.

 

Vs: Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

Toi makrokuvalinkki oli mukava löytö.Yks kysymys joka ei ihan kuulu tähän mutta kiinostaa. Mistä mitataan lähikuvissa ja muissakin se tarkennusetäisyys? Filminpinnalta opiskan edestä vai leikkauspisteestä?

 

Vs: Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

Tuo luku kertoo etäisyyden filmitasoon objektiivin tuosta pisteestä (käytännössä linssilaudan etuosasta), kun tarkennus on äärettömässä. Eli jos haluat että fokus on fiksattu äärettömään niin "linssilaudan etuosan ja filmitason välin" tulisi olla tuo valmistajan antama 59.1mm (jos luotetaan valmistajan lukuihin .

Mielenkiintoiseksi homma mennee siinä vaiheessa jos haluaa fiksata fokuksen muualle kuin äärettömään, eli jos haluaa hakea vaikkapa jonkin "hyperfocal distancen" sopivalle aukolle.

Näppärä mies suunnitteleekin objektiivin kiinnityksen vaikkapa niin että etulaudan ja linssin välissä on kierrettävä ruuvisysteemi (esim. jostain sopivasta putkesta), jolloin tarkennuksen voi hienosäätää sen avulla. Tuollaisesta löytyy esimerkki verkosta vaikkapa Gaoersin kalibrointiohjeista. Ideana tuossa on että "barrel" on kierteillä jolloin sen avulla voidaan säätää linssin etäisyyttä filmitasoon nähden ja kun haluttu taso on löydetty lukitaan se pysyvästi paikoilleen erillisen "lens ringin" avulla. Tuossa Gaoersissa on vielä erillinen tarkennusmekanismi barrel-osan nokalla ennen linssiä, jolloin sitä auki kiertämällä voidaan tarkentaa myös lähemmäs kuin äärettömään.

Tuollaista ruuvisysteemiä puoltaa sekin että työstötarkkuus ei välttämättä ole aivan noita millien osia ja lisäksi puu elää ajan mittaan, yms.

Varsinaisia kaavoja ja selityksiä voi lähteä hakemaan ja purkamaan auki vaikkapa täältä photo.netin jutustelusta.

Tuolla esitettyä peruskaavaa veivaamalla saadaan esimerkiksi ratkaistua se Si:n mukaan:

1/So + 1/Si = 1/f
1/Si = 1/f - 1/So
1/Si = (So - f) / (So x f)
Si = (So x f) / (So - f)

jos ajatellaan että Si = f + e (e on ekstensio lähelle tarkentaessa, äärettömässä se on 0) voidaan ajatella näin:
f + e = (So x f) / (So - f)
  eli
e = [(So x f) / (So - f)] - f

Esimerkiksi 47mm linssillä oletetaan että f=47mm ja halutaan tarkentaa 6m päähän joten So = 6000mm niin saadaan:

e = [ (6000 x 47) / (6000 - 47) ] - 47 = 47.371 - 47 = 0.371mm

ja vastaavasti muille etäisyyksille:

So      e
-------------
6000    0.371
4000    0.559
2000    1.131
1000    2.318

Eli aika pieniä arvoja vaikka tuotaisiin tarkennus aivan lähellekin. Laskujen paikkansapitävyydestä en mene sinällään takuuseen. Tuon pelkän ekstension laskemisessa on se idea että pyritään eliminoimaan tuota flange focal vs. focal length "ongelmaa". Se toimiiko se oikeasti noin on sitten eri asia mutta antanee ainakin suuntaa. Lisäksi tuossa So luvussa pitäisi etäisyys kai mitata oikeasti jostain front principal pointista joten heittoa on tarkennusetäisyydessä ainakin joitain millejä - tosin tuo virhe hukkunee joka tapauksessa yleiseen kohinaan ja työstötarkkuuksiin...

Eli näiden lukujen perusteella protoilisin itse kierteillä, joiden avulla etulautaa saisi säädettyä ainakin jollain 58mm ... 62mm välillä filmitasosta. Eli "yli äärettömästä" jonnekin lähemmäs.

 

Vs: Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

Noissa sinänsä mielenkiintoisissa kaavoissa on tässä tapauksessa sellainen ongelma, että saman polttovälin omaava optiikka (esim. Super-Angulon) voi ollaoptimoitu eri kuvakoolle. Esim. 6.8/90 mm Classic vs. 5.6/90 XL mitat eroavat heittää, vaikka ovat tarkoitettu lähes samalla negatiivikoolle, tai miksei vertailu Apo-Sironar digital 90 mm f/5.6 -malliin. Kaikki ovat tarkoitettu ison koon (alkaen 6x9) käyttöön ja polttoväli  on sama, ovat erot mekaanisessa mitoituksessa kuitenkin milliluokkaa, joten edellä annettu neuvo helicoilista on varmasti järkevä.

 

Vs: Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

OFF-TOPIC:

On se hienoa kun huomaa peruskoulutuksen tarpeellisuuden.

Minä melkein häpesin kun hiivin teknillisen korkeakoulun kirjastoon lukemaan tekniikan käsikirjan mekaniikkaosaa (johon en opiskeluaikanani koskenutkaa). Leijaharrastuksen myötä sähköinsinööriä alkoi kiinnostaa hiilikuituputkien jäykkyyden salaisuudet...

 

Vs: Mitenkä se tämä kaava lasketaan?

Filminpinnalta tietty. Sehän on kameroissa merkitty -ihan jotta olisi mittanauhalle oikia kohta tarjolla.