Perusasiaa tämä... Vaan ei-sähköinsinöörille hankalaa tietoa jopa googlattavaksi. Tietävämmät, valistakaapas.. AA (AAA) -paristo: Jännite on 1,5V mutta yleensä tuollainen 1,2V akku toimii mainiosti kameroissa / kameratarpeissa AA-pariston tilalla. Mikä tässä on se tärkeä tekijä, puhtaasti virta vai saako AA-paristoissakin jännite pudota selvästi alle 1,2 voltin ennen kuin paristo on 'tyhjä'? Entäs 9V 'neppariparistot'? Näitä kuluttaa moni lisätarve, mutta missä kulkee tyhjän raja. Tuoreissa tuntuu olevan toisinaan jopa 9,2V jännitettä. Litium kestää pitkään - voiko mihin vain laittaa aina litium-pariston jos sellainen on saatavilla? Pakkasenkesto ja muut erot, kuten loppuuko virta äkillisesti vai hitaasti hiipuen (äkillinen on usein huono, ei ehdi saada varoitusta)? Ruskohiili, Alkali, Litium, Mangaani(?), mitä noita onkaan.. Siinä alkuun
Vs: Paristoista ja akuista Sormipattereita käyttävät vehkeet suunnitellaan siten, että jännite voi heittää jonkin verran. 1,5V on vain nimellisjännite, uutena on enemmän ja tyhjänä tippuu sinne yhden voltin tietämille. Myöskin kuormitettuna jännite kyykkää aika huomattavasti, NiMH-kenno voipi antaa kamerakäytössä kuormitettuna jopa isomman jännitteen kuin normaali alkaliparisto. [QUOTE> [/QUOTE] 9V patterit sisältävät 6 kappaletta sauvaparistoja sarjassa, eli periaatteessa samaa kauraa kuin 1,5V patteritkin. Näitäkin toki on erilaisilla kennoilla. [QUOTE> [/QUOTE] En ole näitä hirveästi näplännyt, vissiin nyt oli puhe niistä AA-pattereita korvaavista litiumikennoista? Näitä lienee montaa sorttia, ei se laite tiedä mistä se virtansa ottaa, kunhan sitä tulee oikealla jännitteellä. [QUOTE> [/QUOTE] Tämähän nyt riippuu ensisijaisesti siitä, miten laite haistelee sitä patterin tyhjenemistä. Digilaitteet joka tapauksessa joko toimivat tai sitten eivät. Kun patterin kapasiteetti tippuu kylmässä ja kamera haluaa siltä paljon virtaa, jännite tipahtaa ja kamera tuumaa että patteri on tyhjä, vaikka siitä irtoaisi vielä paljonkin mehuja pienemmillä kuormituksilla.
Vs: Paristoista ja akuista ja vielä: Aa ja AAA paristoilla on sellainen ominaisuus että levätessä jonkinverran "regeneroituvat" eli kun flassi on levännyt, taas lataa iloisesti, mutta vain muutaman ruudun. Tästä hyvä esimerkki on häissä ja juhlissa voivottelevet: justiinsahan se toimi hyvin ja nyt on jo loppu!...Kun kotona testattiin , mutta uusia patskuja ei raaskittu hankkia. Nicad ja NiMih akkuja voi pikaladata ja ne ottavat hyvin nopeasti jonkun 40-50% latausta eli jos virta alkaa hiipua, kuvauksen välissä lataukseen hetkeksi, sillä sitten taas pärjää eteenpäin. Uusinta akkutekniikkaa on LiPo kennot mutta niitä on vielä hyvin vähän valokuvauskamoissa erittäin vaativan lataustekniikan vuoksi. Profoto ja Paul C. Buff flassivalmistajilla on akkusalamoita jossa akku on jotakin parin tupakkakaski kokoinen mutta riittää 100-200 laukaukseen studuoitehoilla.
Vs: Paristoista ja akuista Tässä joku löytämäni purkauskäyrien kuvaaja. Eli kiinnostavat on lähinnä ne alkali ja NiCd käyrät. Kennon nimellisjännite on jotain, mutta käytännössä se jännite on aina jotain ihan muuta. Erityisesti alkali laskee, kuin lehmän häntä, mutta virranantokykyhän on (paristoksi) ihan kohtuullinen. <IMG src="http://homepages.which.net/~paul.hills/Batteries/discharge.gif"]</IMG> Täysin eri asia on sitten virranantokyky erilaisissa olosuhteissa ja eri paristotyypeillä, eli noita kennojännitteitä ei kannata pelkästään miettiä. Paljon virtaa vaativissa paikoissa (salamat) ei kannata käyttää mitään halvimpia, vähän virtaa vaativiin sovelluksiin tarkoitettuja paristoja. Ne ei vaan kestä sitä isolla virralla purkamista vaikka amppeeritunteja periaatteessa suunnilleen sama määrä olisikin tarjolla. Esim tuolla on vertailtu eri paristoja eri virroilla.http://www.candlepowerforums.com/vb/sho ... -Shoot-Out"]http://www.candlepowerforums.com/vb/showthread.php?64660-Alkaline-Battery-Shoot-Out 0,5A ja 1A purkuvirtojen erolla on jo vaikutusta tuloksiin. Siellä on vielä alempana verrattu Energizerin lithiumia tavan alkali Maxiin. Lithium taitaa isommilla virroilla pestä vielä selkeämmin.
Vs: Paristoista ja akuista Alkuperäiseen kysymykseen vielä siis täsmennyksenä: napajännite volttimittarilla mitattuna ei kerro oikeastaan mitään. Saahan sitä mittailla, mutta tuloksesta ei voi tehdä päätelmiä. Kuten edellä on kerrottu, kuormitus (siis virta) pudottaa jännitettä aina, ja 'tyhjässä' parissa enemmän. Varaustilaa voi arvioida mittaamalla jännitteen jollakin sopivalla kuormituksella, mutta ... niin, olisiko tuosta nyt sitten hyötyä.
Vs: Paristoista ja akuista Oleellisia asioita on sisäinen vastus, anodin ja katodin välillä olevan "verkon" tiheys ja noitten "mömmöjen" tuoreus. Aikoinani ollessani radio-ohjattujen kisa autojen tiimipomo, tuli nuo asiat selviksi. enkä tänne ala laittamaan speksejä , kun noilla purkausvirroilla ei ole vertailukohtaa kuin ehkä raskaimmissa flässisovellutuksissa. Esimerkiksi latasimme nicad akkuja suoralla 12V tasavirralla auton akusta, lataus katkaistiin kun paketti alkoi polttaa kädessä. Tällä tavalla puristettiin 7,2V pakettiin startti hetkellä yli 9V kun vastustajat latasi ohjeitten mukaan ja sai vähän yli 7,2V...Vähän kuin sähköinen KERS systeemi !
Vs: Paristoista ja akuista Miksi joidenkin salamien käyttöohjeissa kielletään käyttämästä ladattavia akkuja?
Vs: Paristoista ja akuista Pieni sisäinen vastus, suuri tehonantokyky. Joskus kotimaisen paristovalmistajan omat kaverit käyttivät lämmittiminä yrityksensä teknillisesti kehnoimpia ekoparistoja. Navat vain yhteen ja pilkille. Ei kannata kokeilla NiCd-pareilla. T. K.
Vs: Paristoista ja akuista huvittava vaihe paristoteknologiassa, kaikki vanhat paskat vaan pakkauskonee läpi ja markkinoille "ekotietoisille"
Vs: Paristoista ja akuista Nykyään näkee kaupoissa myös ladattavia paristoja. Mikäs näiden ero sitten on varsinaisiin akkuihin nähden? SakkeM, eli pariston virtaa pitäisi mitata? Meneekin hankalaksi koska ei tiedä minkä verran virtaa mikäkin laite haluaa toimiakseen. Ilmeisesti pitää vain odottaa että vekotin sanoo että patteri loppui ja sitten vaihtaa varapatteri paikalle (esim. valotusmittari)
Vs: Paristoista ja akuista Jos ottaa tavaksi mitata jonkin laitteen tyhjäksi tuomitseman patterin poisotettaessa niin saa pikkuhiljaa käsityksen missä niiden laitteiden alin käyttöjänniteraja on. Mittaus on jokseenkin luotettava jos kuormittaa paristoa samalla jollain pienellä kuormalla. Itsellä on yhdessä yleismittarissa valmiiksi asento 1,5V ja 9V paristojen mittausta varten missä käytetään mittarin sisäänrakennettua kuormitusvastusta mittauksen yhteydessä. Lataukseen käytän välillä parjattuakin La Crossen laturia mikä ilmaisee siihen laitetun kennon jännitteen 2 desimaalin tarkkuudella. Se on opettanut pikkuhiljaa sen, että NiMH on salamakäytössä miltei tyhjä jos jännite on 1,23 V tai alle. 1,28 on normaali akulle mikä on ladattu ja ollut vähäisessä käytössä. Vastaavasti tavallinen paristo tai alkali ei toimi enää kauaa pienelläkän kuormalla jos sen jännite on 1,3V tai alle. Pieni kuorma tässä yhteydessä on salamaradion vastaanotin.
Vs: Paristoista ja akuista Oikeat ilmaisut primaaripari ja sekundaaripari eivät ole ihan vakiintuneet arkikieleen. K.
Vs: Paristoista ja akuista En vannoisi nicadien nimeen. Uusimman polven nimhit ovat joka suhteessa parempia. Myös suuria virtoja vaativissa sovelluksissa. PS. Sinänsä on hieman erikoista, ettei salamoissa ole lipoja.
Vs: Paristoista ja akuista Lipojen tehonantokyky (ominaisteho W/kg) ei pärjää NiCd- tai NiMh-kennoille, lyijykennosta puhumattakaan. Ominaisvaraus (Q/kg) kuitenkin on kohdallaan. Jos olisi yksi hyvä kennotyyppi niin muita ei käytettäisi. Nyt kutakin ominaisuuksiensa mukaan. T. Kerkko.
Vs: Paristoista ja akuista LIPo akkuja ei ole kuluttajatuotteissa muutakuin laitteissa jotka eivät vaadi muuta kuin laturin kytkeminen laitteeseen sille kuuluvalla laturiliittimellä. Tässä hiukan tietoa jos tehdään jotakin väärin: http://vodpod.com/watch/5058817-worlds-most-dangerous-battery
Vs: Paristoista ja akuista Olen mä lipoja poltellut itsekin, ihan suomeksi ;-) Ja kyllä noita muitakin akkutyyppejä on ihan samanlaisssa laitteissa, eli ei tuota lipojen ominaisuta ole mitenkään otettu huomioon, eikä tarvitsekaan: on noita paukkunut muitakin, mukavat metallikuoretkin vielä päällä...
Vs: Paristoista ja akuista JW, tiedän kyllä paremmin kuin hyvin miten lipoja käsitellään. Tiedän myös sen, että lipot ovat ylivoimaisia energiatiheydeltään, virrantokyvyltään jne. Niiden lataaminen on tarkempaa kuin nimhien lataaminen, mutta eipä tuon luulisi olevan iso ongelma. Vertailun vuoksi esimerkiksi uusissa radio-ohjauslaitteissa on jo lähes järjestään lipot (siis aina kun malli uudistuu). Eiköhän ne lipot etsiydy muutaman vuoden kuluessa ainakin salamiin. Siellähän sitä tehoa tarvitaan.
Vs: Paristoista ja akuista Mä olen ottanut tavaksi pitää akkuja / paristoja aina muovipussissa tms. jotteivat laukun pohjalla pyöriessään pääse oikosulkeutumaan. En tiedä olisiko tuosta suurta todellaista vaaraa? Toisaalta pysyypä kosteuskin poissa =)
Vs: Paristoista ja akuista On ne siellä jo: Paul Buff "vagabond Mini" lisäakku pienille studioflasseille ulkokuvauksen voimanlähteenä. varmaan seuraavassa kannettavassa Profoton "location flassissa" myös. Tarkoitan että sellaisissa flasseissa missä on mahdollisuus asentaa "väärät" kennot, saadaan kyllä lipoja odotella.