Kehitin tänään muutamat rullafilmit hieman vanhemmassa Patersonin tankissa, joka vetää 2x rulla-/3x kinofilmiä. Ensimmäisen satsin päällimäisessä filmissä oli yhdessä reunassa ohuemmin kehittynyt vyöhyke. Epäilin, että kehite ei riittänyt peittämään molempia spiraaleja kokonaan, tai että ylempi spiraali oli liukunut korkeammalle agitaation takia. Käyttämäni kehitemäärä (500 ml per 120-filmi, ohjeen mukaan) riitti kuitenkin peittämään molemmat spiraalit hyvin (ylempi spiraali jää noin sentin pinnan alle), ja väsäsin prikan pitämään spiraalit paikoillaan agitaation aikana. Silti äsken kehittämäni satsin ylemmässä filkassa on samanlainen alikehittynyt reuna. Onko kellään teistä ollut tällaista ongelmaa Patersonin tankkien kanssa, ja mahtaisiko tähän olla muuta ratkaisua kuin kehittää yksi filmi kerrallaan? Vai pitääkö kehitettä olla niin paljon, että pinta jää monta senttiä spiraaleja ylemmäs? Paljon enempää kehitettä tuohon ei kyllä mahdu.
Vs: Epätasainen kehitys Pyörititkö kierukoita keskellä olevasta tapista vai kääntelitkö purkkia ylösalaisinylösalaisinylösalasin?
Vs: Epätasainen kehitys Ylösalaisin kääntelin, rannekierteellä (vähän kuin Rubikin kuutiota vääntelisi), ensimmäiset 30 s jatkuvasti, sen jälkeen n. 10 s jokaisen minuutin alussa, 7 min kehitysaika 20 asteessa.
Vs: Epätasainen kehitys Onko kokemani ongelma yleinen nimenomaan muovispiraaleilla? Kiinnostaisi kuitenkin, mistä tämä todennäköisimmin voisi johtua. Metallikeloihin saatan siirtyä sitten joskus, nyt haluaisin saada tuon Patersonin pelittämään odotetun lailla.
Vs: Epätasainen kehitys Ei ole kovin tavallisen kuuloista, vaikka koskaan en ole metallispiraalisia tankkeja käyttäny. Kyllä muovisten pitäis toimia ihan hyvin jos ovat kunnossa ja oikein käyttää. Nestettä voi tietysti laittaa hieman ylimääräistä, mutta jos ohjeen mukaisen määrän on laittanu ja tommosen prikankin väsänny niin kuulostaa oudolta.
Vs: Epätasainen kehitys Jos tankissa on riittävästi nestettä, mahdollisella vaahdolla tuskin on mitään merkitystä. Sillä on taipumus nousta nestepinnan yläpuolelle.
Vs: Epätasainen kehitys Olen kehittänyt samalla patdrsonilla lukemattomia filmejä ongelmitta. Agitointi on minulla 1min jatkuvaa ylösalaisin kääntelyä, aina noin sekunti ylösalaisin ja sekunti oikein päin. Sitten jokaisen seuraavan minuutin alussa vastaavalla tavalla 3 rauhallista kääntöä. kun kehite riittää filmien yli, niin ei määrän pitäisi olla syynä. muovispiraalilla ei ole eroa metalliseen tässä suhteessa.
Vs: Epätasainen kehitys Kiitokset vastanneille. Kokeilin tänään uudemman kerran, ja laitoin kehitettä niin paljon kuin tankkiin mahtuu (1100 ml kahden spiraalin kanssa), eikä ohueksi jäänyttä reunaa näyttäisi tällä kertaa olevan. Kumma juttu, ettei suositeltu määrä riittänyt, varsinkin kun se näytti peittävän kelat hyvin. Ehkä nestettä jää jonkin verran kannen sisään kääntelyn jäljiltä, mene ja tiedä. Ainoa huono puoli ratkaisussa on, että mitta-astia tulee ääriään myöten täyteen 1,1 litrasta, tähän taas ratkaisuksi se, että mittaan normaalisti litran kehitettä, ja lisään pienellä mittakulholla desin pelkkää vettä tankin pohjille ennen varsinaisen kehitteen kaatamista. Ei voi ainakaan väittää, etteikö tässä harrastuksessa pääsisi harjoittamaan ongelmanratkontakykyjä (esim. suurennuskoneen lasisen negapitimen newton-rengasongelman ratkaisin väkertämällä lasin ja negan väliin maskin pahvista ja rullafilmin taustapaperista).
Vs: Epätasainen kehitys Tuosta voi pahimmillaan ja ainakin teoriassa seurata käänteinen ongelma. Jos vesi kastelee alimman filmin reunan ennen kuin kehite kaadetaan purkkiin, saattaa ko. alueella tapahtua ylikehitystä verrattuna kuivana säilyneeseen pintaan. Kehite vaikuttaa nopeammin vettyneeseen emulsioon.
Vs: Epätasainen kehitys metallikelojen etu muovisiin on: 1) enemmän tilaa nesteelle liikkua 2) helpopi puhtaanapidettävyys ja kuivaus 3) helpompi ladattavuus, kun alotetaan keskustasta ulospäin 4) parempi kestävyys "kovan käsittelyn varalle" 5) jos kyrpiintyy koko hommaan, patapata puhdistus ja voi myydä "uutena"
Vs: Epätasainen kehitys Eikö kehite toisaalta tunkeudu hitaammin filmin osaan, jossa emulsioon on jo imeytynyt vettä? Kummin päin tuo menee, kun tietoa on kahdenlaista..? Mielestäni esipesua käytetään, jos vaikkapa lämpötilat ovat väkisin lämpimissä maissa korkeita, jotta saataisiin hieman pidempi kehitysaika... En ole testaillut, mutta olen olettanut että noin päin se menee.
Vs: Epätasainen kehitys Kyllä macon ohjeissa on että esipehmennksellä kehitys alkaa nopeammin kun emulsio on pehmenyt ja "auennut". sen takia esihuuhtelua ei suositella hitaille, sillä valokohdat "tukkeutuu" normiajoilla.
Vs: Epätasainen kehitys Pikaisen Apug.org -foorumin googlauksen perusteella näkyisivät olevan samaa mieltä, että kehitteellä kestää kauemmin imeytyä, kun sen paikan vie vesi. Filmivalmistajat myös käyttävät filmeissään pehmennysaineita, jotka nopeuttavat kehitteen imeytymistä emulsioon. Näin ainakin Ilford kuulemma. Sen peseminen pois tietysti hitauttaisi myös kehitteen vaikutusta...
Vs: Epätasainen kehitys Voi hyvinkin olla, että muistan asian väärin päin, mutta niin tai näin, emulsion osittaista kastelemista on syytä välttää. Googletin ja tällainen löytyi ensimmäiseksi: http://www.hawaii.edu/art/photography/206_handouts/206_BW_Film_Processing.pdf l. An optional but highly recommended step: PRESOAK. Before placing the film with the developer solution, presoak the film with plain water. This wets the emulsion uniformly, which helps prevent uneven film development. Agitate vigorously and rap and let stand at least for at least two minutes, then drain and fill the tank with the developer solution. The developing time must be extended from 5%- l0% because the developer penetration into the emulsion will occur more slowly as the developer displaces the water in the emulsion. (The developing times listed above includes the presoak adjustment).
Vs: Epätasainen kehitys Joo, se on ainakin totta että epätasaiseen kehitykseen tuo auttaa. Ainakin lyhyillä kehitysajoilla suositellaan. Taitaa kuitenkin yleensä olla melko turha vaihe, vaikka jotkut ohjeet suosittelevatkin yleisesti esipesua. Valmistajat kuitenkin varoittelevat ainakin tietyissä tapauksissa.
Vs: Epätasainen kehitys Mistähän tuommoinen mystinen 5%-10% on peräisin Kokeellisesti sen ajan voi hakea, oma kokemus viittaa siihen että esikostutus vaatii noin minuutin pidemmän kehitysajan, ts. tämä aika menee siihen että kehite penetroituu emulsiolle syrjäyttäen siihen imeytyneen veden. Netti on täynnä mitä kummallisempia ohjeita. Noi prosentit ovat ihan huuhaata. Vai meinaatteko tosissa että jos kehitysaika on 5min ja esikostuttaa niin tarvitaan noin 30s lisäaika, mutta 15 minuutin kehityksellä tämä esikostutus hidastaakin kehittymistä 90 sekuntia? Vanhemmilla emulsioilla tyypillisesti toinen neste syrjäytti edellisen emulsiolta noin minuutissa - nykyisillä emulsioilla varmasti jonkun verran nopeammin. Eli ei se kehityskään ala kaikkialla edes ilman esikostutusta salamana, ei myöskään keskeytyminen eikä kiinnitys...
Vs: Epätasainen kehitys Ilfordin filmeissähän on valmiina kostutusaine emulsiossa ja esipesu sitten poistaa tuon aineen joka on suunniteltu nimenomaan että kehite imeytyisi tasaisesti filmille... Joidenkin kehitteiden ohjeissa kyllä suositetaan esipesua, mutta nämäkin ovat tarkemmin tietoa kaivaessa osoittautuneet lämpötilan stabiloinnin kannalta merkityksellisiksi. Muutaman minuutin esikostutus prosessin lämpöisellä vedellä kun tasaa purkin lämmön sopivasti... Se lieneekin useimmiten se esikostutuksen suurin hyöty.
Vs: Epätasainen kehitys Hyvä kun mainitsit. En tosiaan olettanut, että muutaman sekunnin osittaisella esikostutuksella olisi vaikutusta. Pitääkin sitten lisätä se desi vasta kehitteen jälkeen. Sillä ei varmaan enää ole merkitystä, jos kehitteen vahvuus on muutaman sekunnin ajan 1+90 eikä 1+100? En ihan niin tarkka zonettelija ole, kun valotusmittarina toimii ikivanha seleeni-Gossen ja kameran saa säädettyä aukon tarkkuudella...