Uutta kameraa kuljettelin (silloin kun enemmän autoilin) aina jonkin aikaa vänkärin paikalla. Mennessäni työväenopistolle eestin kurssille pysäköin kadun laitaan ja aloin haalia tavaroitani kasaan. Ollessani juuri avaamassa auton ovea, näin pyöräilijän lähestyvän suojatietä kohtuullisessa räntäsateessa. Ehdin juuri ottaa Konica III A:n käteen, virittää ja laukaista tuulilasin läpi, ja sitten pyöräilijä olikin jo mennyt ohi. Ja minä lähdin opiskelemaan veljeskansan kieltä. Agfa APX 400.
Aika jännä kuva. Ei kuvan aina tarvitse olla silmää viiltävän terävä. Tämäkin kuva, ainakin minulle antaa tunnteen, että kuva elää sitä katsoessa. Lisää epäteräviä kuvia tänne. Hauska niitäkin on katsella. Tykkään Agfa APX 400 filmistäkin.