Vs: Ensivaikutelmia Leica Quusta On, koska osassa kuvia ollaan hyvinkin lähellä kohdetta. Seikka, joka ei äkkipäätä näytä siltä, koska kyseessä on laajakulma. Viimeinen kuva, jossa on hyvin suurikokoinen, vaaksuuntainen laivan potkuri ja lähikuva sen yhden lavan reunasta on otettu pyöreästi 10 cm päästä objektiivista.
Vs: Ensivaikutelmia Leica Quusta Muutama hyvinkin kiireinen päivä Lontoossa antoi osviittaa siitä, mihin Quu on omaiaan. Ja sen on eittämättä matkustaminen. Lähinnä neljästä syystä. 1. Kamera on pieni ja näyttää vanhanaikaiselta pokkarilta. Kukaan ei jaksa kiinnittää suurempaa huomiota kuvaamiseesi. 2. Hiljainen. 3. Optiikan laatu isoilla aukoilla on erinomainen, joten useimmissa paikoissa tulee hyvin toimeen ISO 1600 asti. Itse pidän ISO 800 hyvin käytännöllisenä herkkyytenä, mutta en juuri jaksa enää innostua ISO 6400 puhumattakaan siitä ylöspäin menevistä arvoista. Having said that... Kohina ISO 6400 -arvolla muistuttaa suuresti hyvin herkän filmin rakeisuutta, joten jos sen kanssa voi elää, niin... Tämä ei liity mitenkään siihen, onko Quu parempi/huonompi kuin joku toinen laite vaan siihen, että ISO 6400 on raja, jonka hyväksyn. Quulla kannattaa käyttää isoja aukkoja, jos/kun valo on vähissä. 4. Ei tärähdä helposti (hyvä kuvanvakaaja) mutta toisaalta kohde kyllä saattaa liikahtaa. Siihen ei kameratekniikkakaan juuri auta. No, hiljaisuushan on aina valttia. Lisäkahva+paristokotellolla varustettu peilijärkkäri on sen kokoinen ja näköinen vehje, että vastaanotto voi olla toinen... Mitä sitten pitäisi ottaa huomioon? Jos mittaa kapealla mittauskulmalla on varustauduttava joko ottamaan pistemittaus haluamastaan paikasta ja/tai käyttämään +/- -korjausta. Sen sijoittaminen pyöritettävän Fn-rullan taakse on viisasta, koska se on nopea ja kätevä tapa ja muutosarvot näkyvät molemmissa etsimissä. Kokemukseni mukaan kameralla ei kannata juuri ylivalotella. Ns. niukasti valotetuista ruuduista löytyy kyllä käsittelyvaraa ylin kyllin. Vastavalokuvaus ei ole mikään ongelma, eikä sivuvalokaan jos vaivautuu käyttämään pakettiin kuuluvaa vastavalosuojaa. JiiPekit kannattaa pitää normaaliasennosta yksi pykälä loivan puolella ja vastaavasti joko normaaliasetuksella tai yksi pykälä jyrkemmällä jos haluaa mahd. suoraan käyttöön kuvia ilman sen suurempia käsittelyjä. Itse kuvaan JPG + RAW- yhdistelmää, joten MV-JiiPekki sopii enemmän kuin hyvin. Vastavalosuoja on tukevaa tekoa ja toteutettu poikkeuksellisen hyvin! Siitä saisivat ottaa mallia lähes kaikki muut kameranvalmistajat. Samoin linssisuojus on hyvin tukeva laitos, mutta sen tunkeminen vastavalosuojan päälle aiheuttaa helposti pehmentävän materiaalin irtoamisen linssisuojuksen sisäpuolelta. Akku kestää sekin sangen hyvin, mutta ei lähellekään sitä, mihin Nikonin DSLR-runkojen laukaisumäärät akullisella ulottuvat. Akku latautuu ihan kohtuunopeasti, mutta seuraavalla kerralla ottaisin vähintäänkin toisen akun mukaan. Muistikortin on oltava aikuisen oikeasti sitä nopeata/nopeinta sorttia mitä rahalla saa. Varsinkin heillä, jotka kuvaavat pikaajksoja sarjakuvauksella tai mahdollisesti videoita. Muuten odotusaika kasvaa aivan liian suureksi. No, ei tuo kamera nyt varsinaisesti ole ajateltukaan kilpailemaan D4sen kanssa... Sitten se tärkein. Ostaisinko? Kamera on kallis mutta ostaisin. Silläkin uhalla, että 28-millinen ei ole suosikkipolttovälini. Quuta ei todellisuudessa kannata (eikä voi) arvottaa siten, onko se vaihtoehto jollekin DSLR-paketille jossa on mukana peruszoomi ja valovoimainen prime. On selvää, että tarvehierarkiassa jälkimainittu vaihtoehto tulee ensin. Mutta jos arvelee tietävänsä mihin ko. laitetta käyttää voi silloin todella ajatella asiaa. Eihän tuon kameran hinnalla saa kovinkaan kummoista käytettyä autoakaan... Laajakantti taipuu moneksi, jos oivaltaa toisenlaisen ajattelumallin. Samaten kameran lähikuvausmekanismi hakkaa mennen tulle tavallisen DSLR-runkojen LiveView-järjestelmän. Ei ehkä nopeudessa, koska manuaalitarkennus on lähikuvauksessa niin tarkka mutta nimenomaan toiminnan laadussa kyllä. EVF on hyvä, mutta ei kilpaile todella hyvän prisman kanssa vieläkään, vaikka se on (tällä hetkellä) markkinoiden skarpein. No, tämä jos mikä on makuasia... Mitä toivoisin? Vielä en ole kokeillut, mutta ehkä sekin asia aukenee - nimittäin kahvan käyttöä. Niin hassulta kun se kuullostaakin, on runko "liian" lyhyt/kapea vai miten sen sanoisi. Muutama milli leveyttä lisää vaikuttaisi paljon. Toivoisin todella vahvasti, että kamerassa olisi edes yhteen suuntaan eli ylös kääntyvä näyttö. Pieni koko ja hiljaisuus tukevat kuvaustapaa, jossa kamera painetaan lähinnä vasten vatsaa ja kuvat otetaan huomaamattomasti ja samalla siten etteivät kuvat helposti tärähdä. (On mielestäni aivan turha maksaa hyvästä optiikasta ja kuitenkin kuvata siten, ettei se pääse oikeuksiinsa.) Jos Leica jostain syystä toisi markkinoille lisäksi rinnakkaismallin varustettuna 35-millisellä, menisi se henkilökohtaisessa valinnassa tämän version ohi. Jos taas tehtaalta putkahtaisi 50-millisellä varustettu versio, voittaisi silloin 28-millinen monipuolisuutensa vuoksi. No, jos viiskymppinen olisi f/1,4 ja hyvä siinä, niin..... Summa summarum: - runko: 9 - optiikka 9,5 - lähikuvaus 10 - EVF 8,5 - LCD 8 - tyyli ja hiljaisuus 10 - säädettävyyden nopeus 9 - akun kestävyys 7 - kirjoitusnopeus 90 Mb/s kortilla 8 Yhteensä: 87,7/100 Lisäksi: Kuvaamisen nautinnollisuus: 9...10 riipuen kohteesta (täysin subjektiivinen, mutta ei lainkaan väheksyttävä kriteeri).