Dodiin - Sokerina pohjalla™ esittää... Siis jo vain - näin se homma etenee, katse osuu ensiksi joko etualan naisten tai alanurkan miehen kasvoihin, kiertää peilin kautta takimmaiseen mieheen jonka katsetta itsekin seuraa takaisin alkupisteeseen. Olisi ollut ihan sikasiistiä jos olisi peiliin saanut vielä toisen kuvan varsinaisen kuvan sisälle, mutta njaah... Hämeen valtatie, Kuninkaankatu, Koskipuisto, Keskustori, 1 Keskustori-Härmälä... Krhm, ehkä asiaan vaikuttaa se, että ollaan Matin kanssa muutaman kerran tavattu ihan tosielämässäkin mutta kovasti vaikuttaisi siltä, että tässä on tällainen arkipäiväkertomus siitä, missä kulmilla sitä normaalisti aikaansa viettää. Voisin jopa kovasti epäillä, että kyseessä on saman päivän aikana otetut ruudut(?) Vaikkakaan yksittäisinä kuvina sarjan teokset eivät mielestäni olleet mitenkään erikoisia, itse asiassa jopa tavanomaisia, niin tällaisena "Olipa kerran Matin matka" -sarjana niillä lienee paljon enemmän arvoa varsinkin kuvaajalleen. "Elämää Tampereella"... no hmm... Kolme ja oikeastaan neljäskin kuva käsittelivät Manselaiffia aika samalta kannalta vain miljöön lievästi vaihtuessa. Kai täällä nyt sentään jotain muutakin tehdään kuin kävellään pitkin katuja? Ehkäpä vähän... lähemmäksi, tai pikemminkin tiukemmaksi niin kuvat saisivat paitsi visuaalista elävyyttä niin myös ihmisten arki(rutiinit) välittyisivät selkeämmin ja monipuolisemmin. Ei jatkuu... (ilmeisesti)
On olemassa sellainenkin teoria, että jos katse alkaa kiertämään ikuista kehää, kyse ei ole loistavasta onnistumisesta, vaan ongelmasta kuvassa. On myös vaikea keksiä, mitä arvoa on katseen kiertämisellä sinänsä, ellei se löydä matkallaan jotain merkityksellistä tai valmistaudu päätepisteessä olevaan kirkkaimpaan helmeen.
Elämää Tampereella sarja näyttää kyllä ihan elämältä Helsingissä tai Jyväskylässä. Näkyy hyvinki arkinen ja määrätietoinen matkustaminen jonnekin, varsinkin töihin ja takaisin. Kuvassa kolme oot kehystäny kiireessäsi edellisen negan sivuliuskaa Tillikan tienoille? Jos näistä kuvista pitäis valita paras, kyllä tää viimeinen vie voiton, vois olla vaikkapa meijjän ratikasta. Jonkinmoista selkeetä jatkumoa on havaittavissa. Loputonta jatkumoa. Vaikka kuvissasi ei näyttäisi olevan aamu, mielestäni arkiaamut on saatu kaapattua hyvinkin.
Mnä ainakin löydän monta mielenkiintoista kasvoa (ja yhden peilin) johon kuvaa katsoessa voi pysähtyä - kaikista kirkkain kohta on tietysti kahden naisen epäselvät hahmot etualalla johon kuvan linjat selvästi johtavat. Ja hitonko väliä mistään teorioista tässä on! Jos se tuntuu mukavalta, että kuvassa voi "liikkua" ympäriinsä ilman, että tipahtaa missään vaiheessa ulos niin... noh, kuulisin erittäin mielelläni lisää tästä teoriastasi sen sijaan, että heittelet ihmisiä tylsillä pilkkakirveilläsi