Hirvet vituttaa. Tuttu ajoi tänä talvena hirven kanssa yhteen töistä tullessaan, kerkes sen verran väistää että hirvi tuli vänkärin puolelta tuulilasista sisään... Onneksi ei ollut ketään kyydissä niin kukaan muu kuin hirvi ja auto eivät loukkaantuneet.
olipa kerran (valitettavasti on edelleen) eräs ituhippi vesipää, joka jauhaa eläinten oikeuksista ja sademetsistä. ihan jees sillain mutta ku se on ihan vitun kovaääninen ja muutenkin tyhjäpää. käy joka välitunti tupakalla ja taitaa olla takissakin jotain turkissomisteita, jotenkin vaikuttaa ristiriitaiselta. perkele
Kysymys. Mun mielestä turha. Katson, että niitä kaksijalkaisia petoeläimiä pitäis miettiä enemmän kuin nelijalkaisia.
Eli kohta saa hunajaa Hirvistä tulee kaatolupien myötä tuloja valtiolle. En tiedä onko ne missä suhteessa korvauksiin, mitä maksetaan kun samainen elikko syö taimikon, mutta mielestäni voisi niitä vähempikin olla. Noita susia voisi pyydystää elävältä ja pistää lentorahtina keskieurooppaan, muutama jokaiseen isompaan kaupunkiin. Näinköhän suojeluinto hiipuisi kun tulisi puistossa vastaan. -- Sepe
Ehkä tässä on vastaus mutta rivien välissä. Jos Hirville olisi luontaisia vihollisia, niitä olisi vähemmän. Mutta ihminen suuressa nerokkuudessaan haluaa ensin että ei ole petoja ja marisee sitten että onpa hirviä paljon. Se on tosin melko tyypillistä, samoin kuin se että jaksetaan kuvitella että pedoisita olisi ihmisille vaaraa. Oliskin, mutta kun ei. On jokseenkin huvittavaa että kylillä ja kaupungeissa asuvat ihmiset tunkevat asumaan metsiin luonnon keskelle, mutta luontoa ei saisi ola. Pitäisi olla vain unelmaidylli, jonka laadun ja olomuodon päättää tämä luonnosta mittääntietämätön ihminen. Luomakunnan kruunu. Vesipäiden ruhtinas ;-) Mielelläni lukisin juttuja miten sankarimetsästäjä syötiin taas. Tähän ehkä auttaisi jos Suomeen sijoitettaisiin vaikkapa 20 000 siperiantiikeriä.
Tottakai siinä tuhotaan elinkeinoa. Eikä mulla ole mitään turkiksia käyttäviä ihmisiä vastaan eikä tarhaajia. Itse en turkkia ostais enkä käyttäis vaikka ihanan lämpimiä ne pakkasella on. Ja kysynpä vastakysymyksen: Onko sinusta oikein, että elämänsä tarhassa viettäneet eläimet päästetään luontoon, jossa ne eivät todellakaan pärjää?? Minusta tuo vastustaminen tulis tehdä hiukan järkevämmin. Aivojen käyttöä peräänkuulutan tässäkin asiassa.
Mitä sitä suotta asioita vatvomaan... tehdään aidatut alueet väestöjakauman mukaan ja annetaan jokaiselle se määrä eläimiä, mitä asutustiheyden mukaan on soveltuvaa. Aita-alueelle voitaisiin siirtää siitä halutusta 1000:n määrästä ne 900 sutta ja sanotaanko, 150 000 hirveä. Tuo ulkopuolinen alue luonnollisesti pystyisi väestöluku huomioiden, elättämään ne loput 100 sutta ja 15 000 hirveä. Näin jokainen viherpiipertäjäkin voisi olla ylpeä, kun istuu nakkikioskilla susijonossa perjnaitai-iltaisin. Jännitystä työmatkoihin, sekä luonnollisesti vapaa-aikana voisi aina lähteä hirvimetsälle. Jotta Oskunkin toiveet toteutuu, niin pistetään vielä niitä Bengalilaisia sinne muutama joukkoon, eiköhän ne sieltä ravintonsa löydä motarien hirvikolaripaikoilta....
Luonnon kiertokulkuun puuttuminen pitäisi rajoittaa mahdollisimman tarkkaan omien virheidemmme korjaamiseen. Suurpetojen järjestelmällinen vainoaminen on virheistämme suurimpia, mutta onneksi pikku hiljaa aletaan tajuta asia. Sutta on helppo pelätä, koska emme sille pärjää reilussa tappelussa, mutta teurastuksen seurauksena susien saaliseläimet ovat tappaneet ihmisiä läjäpäin. Sudet sen sijaan eivät tietääkseni ole tappaneet yhtään ihmistä tunnetun historian aikana.
Sanos muuta. Mutta toisaalta kyllä ihmistäkin ymmärtää, ne tekee lapsia ja sitten pelkää, että ne sudet ja muut pahat eläimet pistää ne poskeensa. Eihän mustakaan kyllä kivaa ois jos karhu tulla tallustelis pihaan ja nappais lapset mukaansa. Tosin niin mehtään mä en haluakaan asumaan että niitä niin lähelle ois tulossa. Mutta minäpä olenkin lapsuuteni asunu siellä susien ja karhujen keskellä kaukana Kuhmon korvessa ihan Venäjän rajan tuntumassa. Siellä tulikin kerran se karhu pihaan, mut ei sitä kenenkään tarvinnu tappaa vaikka talossa pari pientä lasta asustelikin. Ajettiin pois eikä sitä toista kertaa näkyny.
No onhan se 1 tapaus, missä tappoi about 30 ihmistä jossain Turun seudulla, mutta senkin epäiltiin olevan koirasusi.
Onneksi ei tartte murehtia villieläiänten nykytilasta kun on oma elämä mallillaan, rakkauselämä kukoistaa ja kaikinpuolin muutenkin menee hyvin...
Turkistarhauksesta sen verran, että se on kuitenkin yleisesti hyväksytty elinkeino ja siten lainsuojainen. En erityisemmin kannata elinkeinoa, mutta en myöskään vastusta. Turkiseläimet ovat kuitenkin kauneimmillaan luonnossa, jonne ne on alunperin on tarkoitettukin. Eläin tarvitsee itse turkkinsa. Ihmisellä on muitakin keinoja kylmältä suojautumiseen eikä valtaosan ihmisistä tarvitse viettää kylmiä öitä taivasalla kuten eläinten. Niiden ihmisten, joiden täytyy viettää yönsä taivasalla, asiat ovat jo muutenkin sillä tolalla, ettei turkit pelasta paljoakaan. Mikä mahtaa olla näiden "suurten pelastajien" takimmainen ajatus turkistarhaiskuissa? Riittääkö ymmärrys lainkaan tekojen seuraamuksiin heidän niin kiihkeästi suojelemassa luonnossa? Nämä turkistarhoista vapautetut pienpedot tekevät vapaina ympäristöönsä valtavaa tuhoa luonnon omalle tasapainolle. Suojellaanko tässä nyt sitten luontoa tai edes niitä vapautettuja eläimiä, joista suuri osa ei tule pärjäämään kovin pitkään vapaana. Epäilen suurimman osan näistä turkistarhaterroristeista olevan vain hyvin manipuloituja turhautuneita nuoria aikuisia. He tuntevat itsensä jotenkin tarpeellisiksi ja kokevat saavansa vaikuttaa asioihin tuhoamalla toisten elinkeinoa. Pahimmillaan tarhaiskujen yhteydessä eläinten turkkeja maalataan ties millä maaleilla ja väreillä. Tämä on kieltämättä erinomainen keino pilata elinkeinonharjoittajan menestyminen turkisten kanssa. Entä se alunperin suurella aatteella suojeltu eläin; tahtoiko/tarvitsiko se värin turkkiinsa ja pärjääkö se nyt sitten vapaaksi päästyään huomiovärillä maalatun turkkinsa kanssa?
Samaa mieltä. Tämä ystävämme minkki, jota nämä innokkaat 'eläintensuojelijat' laskevat vapauteen ei ole alunperin kuulunut lainkaan Suomen luontoon, vaan ompi kotoisin muistaakseni Kanadasta. Niitä pääsi, ilmeisesti osittain vahingossa tosin, vapaaksi 1900-luvun puolen välin tienoilla ja koskapa sillä ei ole luonnollisia vihollisia, se on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Siinä aika iso syy, minkä takia Suomesta on hävinnyt samaan ekolokeroon kuuluvia pikkunisäkkäitä, kuten vesikko. Häkkiruokitut minkit eivät sitäpaitsi pärjää luonnossa, koska niiltä puuttuu emon opettamat metsästystaidot. Jotkut yksilöt kieltämättä oppivat ne luontaisten vaihtojen avulla, mutta prosentuaalinen vähemmistö. Olen itsekin ainakin jossain määrin luonnon- ja eläintensuojelija, mutta rajansa kaikella. En sentään, mitään rikollista lähde tekemään tai eläintä ahingoittavaa toimintaa. Eihän se ole enää eläintensuojelua. Oletteko huomanneet muuten, että käytännössä ilmeisen suuri osa näistä häkkien aukojista ja maalaajista on isojen kaupunkien asukkeja. Lieneekö maalaisjärki vain 'maalaisilla'?
Juu, lehdistöhän innostuu heti jos saa ihmisiä pelotella turhilla asioilla. Ja metsästäjät toki tappamisharrastuksensa takia ovat aina äänessä, kun jokin eläin on jossain nähty. Olen minäkin sienessä ollut samassa metsässä karhun kanssa, mutta paremminhan ne karhut sen asian hallaavat kuin degeneroutunut, mutta omasta mielestään loistava, kaikki maapallon asiat loistavasti ymmärtävä ja ennenkaikkea mielivaltainen ja itsekeskeinen ihminen. Jos nuo metsät jollekin kuuluvat nin minusta me olemme aika tavalla viimeisinä jonossa, mistä hyvänä esimerkkinä olkoon vaikka esitys aitaamisesta, siinäpä oiva, luonnollinen tapa tehdä reviirejä. ;-)
Aika raaka yleistys metsästäjistä. Itse metsästän, mutta mitään hinkua lähteä suurpetojahtiin ei ole. Enkä todellakaan ole pitämässä kovin suurta meteliä siitä mistään asiasta, kuten eivät myöskään kaverini joiden kanssa metsästelen. Oma mielipiteeni on, että karhuja ja susia mahtuu tähän maahan reilusti enemmän kuin nyt on. Lehdistö repii hienoja otsikoita monistakin asioista ja luo sillä mielikuvia, markkinatalous jyllää ja pedot saavat tuntea sen nahoissaan, VI*TU mitä touhua...! Ihminen on pitkälti omalla toiminnallaan luonut ongelmansa luonnon kanssa, eli Loiton kommentti virheiden korjauksesta on mielestäni aika nappiin osunut. Turkistarhaus taas on ihan oma lukunsa, en oikein ymmärrä mihin turkiksia tarvitaan, mutta niin kauan kun tarhaus on laillista, ei siihen pidä mennä puuttumaan muuten kuin lainlaatijoita painostamalla. Tarhasta vapautetut pikkupedot (erityisesti minkki) eivät todellakaan kuulu luontoon. Tarhausta tuskin saadaan koskaan kokonaan loppumaan, eli kannattaisikohan tässä yrittää painostaa päättäjät laatimaan lakia mikä vaikuttaisi elikoiden elinolosuhteiseen tarhoissa? Enemmän tilaa, virikkeitä jne.. Aivan samoin kuin muiden tuotanto / kotieläinten kohdalla?