Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Filkan kehitys on yhtä helppoa kun minkä tahansa asia oppiminen, alkuun päästää nopeasti mutta sitten kehitys hidastuu kun aletaan keskittymään yksityiskohtiin. Ja koko homman täydelline hallinta ja ymmärrys voi viedä vuosia. Mutta on ne filkat siinä välillä kehittynyt vaikka ei ehkä ole ymmärtänyt miksi tai miten. Ylimieliselle taas mikä vaan oppiminen on erittäin vaikeaa. Ei kait kukaan väitä et filkkakuvaus ois hankalaa, mun mielestä se ainakin on helpompaa kuin digillä kuvaaminen.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Tämä on aina tätä samaa. Kuvahan on outo, ei siitä saa kiinni oikein mistään. Kolme rullaa, epätarkka kuva jne. En ymmärrä. TJukka
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Annan nyt rakentavaa kritiikkiä. Mieti aihe, joka kiinnostaa ja josta uskot saavasi jotain irti. Suunnittele/tarkkaile, milloin valaisu on sopiva. Mieti kuvakulma ja haluamaasi sisältöä tukevat tekniset keinot, joilla välität haluamasi tunnelman katsojalle. Käytä jalustaa, kannattaa katsoa etsimeen etukäteen ja miettiä, mitä jatkokäsittelyä kuva vaatii. Kun kaikki on selvänä mielessäsi, paina laukaisinta ja toteuta visioisi. Käy tämä lista jokaisen ottamasi kelvollisen kuvan kohdalla läpi ja mieti, mikä kohta jäi liian vähälle huomiolle. Sulla on selvästi luovia ideoita, mutta maltti ja suunnitelmallisuus puuttuu osittain, mistä johtuen kuvien aiottu sisältö ei avaudu katsojalle muuten kuin sanallisesti selittämällä. TJukka EDIT: Kuvasi herättävät vain negatiivisessa mielessä ihmetystä, eivät siis ansiokkaasti kysymyksiä. EDIT: Kannattaa myös miettiä kuvien nimeämistä uudelleen
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Mitä sitten? Olen noita ennen laittanut kehitettäväksi, nyt ajattelin kehittää itse. Kuten tuosssa sanon itsekin, niin tiesin kysmyksen typeräksi, kun kerran kysymys ketju oli jo valmiina, niin kysyin itsestään selvän kysymyksen. Ainut epäkohta mitä tuli mieleen, oli se että tuleeko purkin vajaa käytöllä ilmakuplia. Samoin tuon sekoitus suhteen tarvitsin, kun sitä ei misää purkeissa ole. Kyse edelleen vaatimattoman ruokareseptin kaltaisesta operaatiosta. Sekö nyt ahdistaa? Tämä linkki oli hukassa. B&W Film Developing Times | The Massive Dev Chart
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Juu. Mulla vei vuosia että aloin kunnolla kuvata ihmisiä digillä. Jostain syystä filkalle mittaetsinkameralla se tuntui helpommalta/luonnollisemmalta. Siis just silloin kun kohteena on ihminen.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Ihan vaan Jari vinkkinä, nuo digitaltruthin ajat ovat suuntaa antavia. Parhaaseen tulokseen pääset kun teet seuraavanlaisen testin. Eli kuvaat jalustalla jotain kohdetta jossa on isot valoisuuserot, esim. puu ja sen varjo ja puolipilvinen keli. Kuvaat ekat viisi kuvaa seuraavalla lailla, eka kuva aukon alivalotus, toinen 1/2 aukon alivalotus, kolmas keskiharmaasta, eli normivalotus, neljäs 1/2 aukkoa yli ja viide aukon yli, siihen pari kolme ruutua tyhjää ja sama alusta ja taas tyhjät väliin ja sama alusta, loput ruudut voit kuvata mitä haluat. Sitten teet kehityksen. Leikkelet filkan pimeässä sopivan mittaisiksi paloiksi, niin että saat nuo kolme eri valotussessiota omiksi paloikseen ja laitat ne spiraalille ja kehität ekan esim 10-15% alle digitalin antaman ohjeen, seuraava digitalin antaman ohjeen mukaan ja kolmas sitten taas 10-15% yli. Näin kun olet tehnyt, niin kuivista paloista on sitten hyvä katsoa mikä yhdistelmä miellyttää sinun silmää eniten ja jatkaa silläyhdistelmällä lopun ikää. Tätähän ei tietysti ole pakko noudattaa, kunhan ehdotin.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Eihän kuva ole yhtään outo, siinähän on kuvassa juuri noi härpäkkeet minkä käytöstä tuolla filmi osuudessa kyselin. Ne on aseteltu suht. taspainoisesti kuvaan, kuvattu vastavaloon ja tiesin että kuvan ominaisuudet on sellaiset mistä selviää kehityksen onnistuminen. Koska kyse oli ekasta kehityksestä ja spiraalit liityivät siihen oleelisesti, niin kuvassa on sisältöä, liityen teemaan. Se että jukkis ei tätä ymmärrä, ei yllätä ollenkaan. Kuva ei ole epäterävä, siinä on vaan lyhyt syväterävyys, joka antaa valokuvauksesta ymmärtämättömälle väärän käsityksen, kun kuvataan makrolla (ilmoitettu) käyrää, märkää, roikuvaa (ilmoitettu) fimiä. Jos viittasit että itse tuo kuva joka on filmillä olisi epäterävä, niin laitan vielä siitä kuvan. <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/linkitett%E4v%E4t/A022515-R1-08-8.jpg/_big.jpg"]</IMG> Näin jäikö epäselvää? Mainittakoon vielä filmi gurujen iloksi, että en tiennyt miten filmi laitetaan spiraalille, luulin että sitä vain työnnetään siihen, tämänkin jouduin kysymään eräältä pitkänlinjan kuvaajalta. Vielä tähän ei ole liitetty, kysymystäni tuolla ketjussa, miten saan spiraalin auki, sitä on varmaan joku uus welho itsekseen naureskellu;-) Enkö olekin hölmö kun en tajunnut.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Niin. Filmin kehittäminen on helppoa - sen kun katsoo keittokirjasta ohjeet, laittaa liemet sisään ja ravistaa niin aina siitä jotain tulee ulos, jos filmi on edes kutakuinkin oikein valotettu. Samalla tavalla koko valokuvaaminen on helppoa - sen kun hankkii sopivalla automatiikalla varustetun kameran ja painaa nappia. Aina siitä jotain tulee ulos. Mitä ihmeen vaikeaa siinä voisi olla? Varmaan monet nettilän finninaamaiset ja karvanaamaiset valokuvaajavelhot ovat naureskelleet näitä kuvaamisen vaikeuteen liittyviä höpinöitä... Molemmat ovat yhtä lailla helppoja, mutta niiden hallitsemiseen yksi ihmisikä voi olla liian lyhyt aika.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Siis valokuvaaminen on vaikein laji mitä olen touhunnut, puhun siis valokuvaamisesta, en läträämisestä tai kuvankäsittelystä. Tällä foorumilla on painotettu ja varoiteltu filminkehittämisen vaaroita ja vaikeuksista, kun asiaan hieman perehdyin +-tunti meni kun katsoin perusteet, niin olo oli suorastaan hölmistynyt. Onko sitten kyse siitä että halutaan pitää "salatieteenä", vai perutellaanko itselle että tämä on vaikeaa, olen mestari kun tämän osaan. Aivan varmasti kunnon perehtyminen, erilaisten väärin valotusten, tai jonkun raekoon muoden hinkaamiseen, saa normaali älyinen menemään viikosta kahteen? Joka tapauksessa tätäkin foorumia seuraa parikin tuttua yhteensä 50v. filmille kuvannut heppua, joista molemmat on sanonut että itse kehitys on kavinkeiton taitotason vaativaa. Muu pimiö työskentely on varmasti vaativampaa ja siinä ihan erikois miehiä löytyi/löytyy, kun aletaan huiskuttelmaan yms. luovaksi toiminaksi koettavaa. Kehitys on autettua toimintaa, mihin ne oikeat kemistit on tehnyt litkut ja niiden käyttöohjeet, se joka ohjeiden mukaan niitä laittaa purkiin ei ole kemisti, eikä guru.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Mulle on kyllä tullu päinvastoon semmonen kuva, että täällä(kin) porukka rohkaisee kehittämään filmit itse kun se on niin helppoa. Ongelma on se, etttä se on melko tylsää ja siihen tuhraantuu aikaa. Mekaanista tekemistä. Tässä on vissiin vähän puhe eri asioista, itse prosessi on yksinkertainen ja helppo (jari.siren). Sitten jos haluaa ymmärtää miten agitointi, kehite, aika, filmi, jne vaikuttaa lopputulokseen, niin siinähän sitä onkin sitten askartelemista (moni muu). Enpä ole moiseen ryhtynyt, vaikuttaa niin pirun tylsältä hommalta. Mutta siitäkin hommasta on näitä keskusteluja seuratessa tullut kuva, että ei ole järin vaikeaa. On aikaa vievää tosin. Varmaan osan mielestä myös jännää ja mielenkiintoista, ja mikäs siinä! Vissiin ois niin, että jos vedostaa itse pimiössä, niin olis hyödyllistä hallita negan tekeminen vähän eri tasolla, kuin jos sitten skannaa ja vääntää fotarissa. Olis helpompaa saada haluamansa näköinen lopputulos. On kyllä ihan kiva harrastella ja aina yllättyä, että "tommonenko siitä nyt tuli"! EDIT: Persana. Nyt kun miettii, niin tuohan voiskin olla aika mielenkiintoinen ja jännä homma. Pitäis olla vaan kinokamera ja 36 kuvan rullat, siihenhän sais testikuvaa mahtumaan aika tavalla. Ottais RDahlin ehdotuksen mukaan eri filmit, eri kehitteet ja sitten vielä eri kehitysajat. Siitähän vois selvitä kaikenlaista. Mielenkiinto kohdistuu siis lopputulokseen, tämän estää se, että hommaan tuhraantuis aika paljon aikaa. Ja sitä ennen ois hyvä saada pistemittari kuntoon, jotta sais testikuvan täysin hallintaan. Koko homma ei ole edelleenkään vaikeaa, vaan se on työlästä. Siis siinä mielessä vaikeaa, että pitäisi jotenkin harjoitella tuota hommaa monta kertaa ennenkuin se menee putkeen. Missä se vaikeus sitten piilee? Siinä, että kun noita mekaanisen testauksen tuloksia haluaa käyttää valokuvaukseen.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla No siinähän ne totuudet tuli. Hyvä hyvä. "Mulla on pari tuttua joista molemmat on sanonu että UFOt on täyttä totta ja käy Vantaan Hiekkaharjulla joka toinen tiistai kyläilemässä." Ihan tahallaanko provoilet? Eihän se mitään salatiedettä ole. Kuvaa saa ulos juuri noin kuten itsekin olet toiminut: sen kun lukee paketin ohjeista miten toimia ja tekee niin. Mutta juuri sellaista kuvaa mitä itse haluaa, jos se paketin ohjeiden mukaan tuleva ei tunnukkaan kivalta, tai jos muuten vaan haluaa kehittää itseään (sic), niin siinä ei se kaksi viikkoa riitä kun alkaa kikkailemaan. Eiköhän sekin oo aika mutua että täällä jotenkin varoiteltaisiin filminkehityksen vaaroista. Kuka niin on tehnyt? Jos se sulle on salatiedettä ennen ollut niin hyvä että ei enää ole, sehän on silloin henkilökohtaista kehittymistä. Toki sellaista saattaa esiintyä, että jos ensin on viettänyt kuukausia tai vuosia hinkaten omalla kustannuksella jotain prosessia (filmi, kehite, laimennus, agitaatio, aika, skanneri, jälkikäsittely nyt ainakin mainittuna) omasta mielestään kivalta näyttäväksi, niin ei välttämättä ole ensimmäisenä intresseissä alkaa huutelemaan siitä täällä foorumilla. Valitettavaa mutta kovin inhimillistä.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Kyllähän täältä on saanut paljon hyviä neuvoja, mutta tästä vittuilusta, on minusta luettavissa, että kehittäminen se vasta vaikeeta on? Filmi on valmistettu kehitettäväksi ja kehitteet sen kehittämiseksi, ohjeita noudattamalla saa sellaisen kuvan kuin kyseisten lafkojen tuotekehittely on suunitellut, jos tuosta haluaa tahallisesti "huonontaa" kuvaa johnkin suuntaan, niin kai siinä käytetään suosituksen vastaisia määreitä. Asiaa sen tarkemmin tuntematta, uskon että molemmissa (filmi+kehitteet), on kohtuulliset virhe toleranssit mittojen suhteen, tai ainakin hyvässä tuotekehittelyssä näin olisi.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Puoliksi oikein. Ohjeet on tehty märkävedostamista varten, ei siihen että saataisiin kivasti skannattava nega.
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Jep. Koko hommastahan voi viisastua kukin sitten vähän miten vaan. Joku voi huomata, että eihän näillä eroilla ole omalta kannalta paskan väliä, jolloin lopputulema on sangen hyödyllinen. Voi esim kehittää kaikki filmit samassa purkissa kerralla, samalla ajalla ja litkulla. Säästyy aikaa ihan tosissaan. Tosin isot pojat (vaikka Ansel Adams) kertovat, että sillä kehittämisellä oikeasti on vaikutusta lopputulokseen...
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Se kun kemistin ohjeita fiilaten tekee valokuvia... on valokuvaaja
Vs: Eka kino rulla, märkänä roikkumassa makrolla Ilfordin tuotekehitys ei varmaankaan suunnitellut HP5+ Rodinal 1:25 varten. Mutta onneksi valokuvaajan ei tarvitse noudattaa ohjeita...