Foto-Nyblinin Mannerheimintien myymälä sai myydä v. 1973 viimeisestä tilistäni Tuhatkuvasta ennen armeijaa uuden Nikkormat FTn:n ja Nikkorin 50mm/2.0:n. Työsuhdealennuksin. Loistokamera ja lasi. Kolme vuotta myöhemmin se vaihtui F2 As:ään. Sittemmin on seurannut pitkä liuta vaihtoja mutta viime vuosina on kaappiin eksynyt nuo kyseiset mallit ajoittain ulkoilutettaviksi.
Kodak six brownie model c. Sain sen isältäni 1966. Sen jälkeen opiskeluaikana ostin käytetyn Yashica järkkärin 50mm lasilla. Siinä ei ollut edes valotusmittaria. Oppi arvioimaan valon!
Minunkin ensimmäinen kamerani oli laatikko - GAP Made in France. Sain sen isäni velipuolelta, taisi olla kesä 1962. Katso alempi kuva sivulla Gap 6×9 box cameras - Camera-wiki.org - The free camera encyclopedia Kokemukset eivät olleet kovin positiiviset. Kahdesta Agfan rullasta taisi tulla kokonaista 4 jonkinlaista nähtävissä olevaa kuvaa, muut mikä mitäkin suttua. Koneessa on filmin siirtoveivin lisäksi 3 vipua. Valotusajan valitsimesssa on kaksi asentoa, normaali laukaisu, jonka valotusaika lienee ollut jotakin 1/60 s luokkaa ja pitkä valotus eli B, jossa suljin pysyy auki niin kauan kuin laikaisinta pidetään pohjassa. Laukaisinvivun poikkisuunnassa oli liukuva salpa, joka estää vahingossa laukaisut tai sillä voi B-asennosa lukita sulkimen auki niin, ettei tarvitse koko ajan pidellä. Valotusajan valitsimessa ei ollut mitään merkintää kumpi asento on normaali ja kumpi on B. Se siis piti kokeilla ja piti, tai olisi pitänyt muistaa. Joskus B asennossa kuvatessa löysähkö varmistin lipsahti päälle ja suljin jäi auki vaikka sormen nosti laukaisimelta - tuli sitten todella piiitkäää valotusta. Sitten katkesi sulkimen jousi, ja korjasin sen laittamalla jousen tilalle katkenneista pätkistä sen pidemmän puoliskon, mutta se oli liian jäykkä, jo äänestä kuului, että suljin kävi aivan liian nopeasti. Kokeilin sitten tehdä kuminauhan pätkästä jousta, mutta siitä tuli selvästi liian hidas, joten siihen päättyi sen ensimmäisen kameran ura, ja hyvä niin, sillä rahaa ei juurikaan ollut, ja filmiä ei todellakaan ollut vara tuhlata. Juttu ensimmäisestä järkkäristäni (Cosina Hi-Lite DLR) on tuolla aiemmin tässä ketjussa.
Zenit E. Muistaakseni hankin sen 70-luvun alussa. Normaaliobjektiivina oli 50mm, vai olikohan 55mm. Jokin ”pitkä”putki oli myös, polttoväliä en muista. Nykyaikaan siirryin v. -80/81. Canon AE-1 tuli silloin hankittua uutena 35-70mm zoomin kera. Taitaa ollakin ainoa uutena ostamani järkkäri.
Eka oli vuodesta 1966 Exakta + 50/2.8 Tessar, mutta uitin sen ekana kesänä Suokissa. Sen jälkeen Canon FP + FL 85/1.8, jotka mulla oli työelämän loppuun asti.
Käytetty 1969, joko Exacta tai Practika, luultavasti Practica, kun vaihdoin sen Practicaan n. 1972 tai - 73, oli hyvä palkka kesätöissä.Siinä oli vielä vain kuiluetsin, olipa hyvä kuvata korkealta väärinpäin Valotusmittaria ei ollut, vaan oppian arvioimaan.
Minolta SR-T 101 ja siihen muistaakseni joku 58 mm objektiivi. Tällä hetkelläkin räpsin kuvia Minoltalla, XD 11. Siihen löytyy kaapista muutamia objektiiveja.
Itse asiassa olisikohan ollut 126-filmiä käyttävä Instamatic, jossa oli myös se punainen laukaisupainike, mikä sen tuotemerkki sitten olikaan. Vanhemmillani oli sellainen Instamatic Pocket 110-pokkari ja kuvasin myös sillä satunnaisesti. Siihen sai salamakuutioita, jotka helpottivat sisäkuvien ottamista. Jostain syystä jäi mieleen, kun poltin näppini pari kertaa sen kubiikin kanssa
Jotkuthan niistä oli aika edistyksellisiä. Esim. Kodak Pocket Instamatic 60 kamerassa taisi olla oikein valotusautomatiikka ja elektronisesti ohjattu suljin jne. Oli sillä kyllä sitten hintaakin…
110-koossa oli kyllä järkkäreitäkin. Muistaakseni ainakin Pentax, kolmella objektiivilla. Siihen sai virittimen ja salamalaitteenkin, voisi hyvin olla jonkun eka filmijärkkäri.