Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Mä olen, jos valotusmittari unohtuu kotiin, niinkuin aina silloin tällöin tahtoo jäädä tässä iässä, käyttänyt Nikonin D600 mittarina Zenza Bronicalla ja Fujicalla kuvatessa, ja aika lailla on onneksi tuntunut osuvan kohdalleen.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Eli Nikonin käsisäädön mittarilukema olisi parempi kuin Nikonin automatiikan lukema, vaikka se on ihan se sama? ;-)
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Kun minulla oli ilman valotusmittaria oleva filmikamera niin katsoin valotusarvot yleensä iPhonesta. Hyvin käsisäätöistä puuhaa - ja siksi varmaan luotettavaa
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Heh, ja jos kamerassa on vielä värinegaa, niin min. viiden aukon valotusvarakin on tosiaan tietty plussaa ;-) Mutta jos menään toiseen päähän niin kyllä joku tyyppi, joka häissä mittaa pisteellä sulhon naamasta ja luotaa tästä 18% keskiharmaaväittämästä itselleen mukavan muunnelman saadakseen oivan tunnelman, niin onhan se taito.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Jokainen saa valita, säätääkö kameraa valaistuksen mukaan, vai korjaako automaatin ehdottamaa valotusta. On tilanteita että valotuksen säätö käsin on helpompaa kuin automaatin korjailu.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Ei tuo huono vaihtoehto ole korjauksellakaan mennä, koska joudut hakemaan aina uuden valotusarvon jostain sopivasta kohdasta maisemaa ja sitten, kun temppuillaan samaan aikaan valotuksen säädön, lukituksen ja tarkennuksen lukituksen kanssa, voi olla varma, että tulee sutta ja sekundaa protokollan vauhdilla etenevässä happeningissa.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Niin kauan kun operoidaan näillä antiikkimallisilla peilijärkkäreillä, ei kai useimmissa käytännön tilanteissa ole kuin mahdollista luottaa kameran automatiikkaan - oli moodi mitä tahansa, vaikka M. Käytännössä perustana on tuolloin matriisimittaus tai esimerkisi aktiivisesta tarkennuspisteestä tehty pistemittaus. Muitakin tapoja toki on, mutta noita kahta käytän itse yleensä. Mutta kulman takana odottaa parempi huominen. On se kiva peilittömällä säädellä valotuksenkorjausta rullassa ja päätellä valotus joko reaaliaikaisesta histogrammista tai varoitusväreistä. Enkä tosiaan ymmärrä miksei vastaavaa näkymää voi heijastaa peilikameran tähystyslasillekin? Pakkohan tuon on tulla aivan pian, muuten optinen etsin jää pahasti altavastaajaksi. (Ja silloin hra OK saattaa voihdoin saada kameransa jonka kanssa voi oikeasti säädellä valotusta "manuaalisesti".)
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Ei, vaan samanlailla tuotakin pystyy pohtimaan sisältääkö näkymä jotain huomioon otettavaa jota mittari ei saa huomioitua ja sitten koittaa parantaa siitä. Filmikameroilla aloittaneet ovat tottuneet tuota tekemään ikänsä, ja kaikki aloittaneet manuaalisäädöillä kun muuta ei ollut. Ei se silloin niin ihmeellistä ole. Edit: Nytkin valtaosa kameroistani tarjoaa vain manuaalisäädöt. Pitäisikö niiden kanssa olla pulassa?
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Ei. Mutta tokihan me kaikki tiedämme missä suhteessa FE on parempi kuin FM.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Opettaja opettaja minä tiedän! FE:ssä on oikea viisarinäyttö mutta siinä toisessa ei.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Ei niitä väärävärikuvia ole aikaa ihmetellä noissa jupasierran polemisoimissa olosuhteissa. Asetukset vaan niin, että tulee keskimäärin hyvää, silmä tarkkana, että oikea tarkennuspisteen valo palaa ja sitten salamat räpsymään. Välillä voi vilkaista takaruutuun mitä sieltä tulee, mutta näytöltä kuvaminen on ihan eri juttu. Sitä paitsi videoita purkittaessa on käynyt mielessä, että sen monitorin pitää olla vähinttä HD-tasoinen, että siitä näkisi kunnolla jotain. Sitä paitsi onhan noita peilittömiä Soneja. Jengi on tosin vaihtanut niitä vähin äänin takaisin peililisiin.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Meinaat siis, että kiinteillä käsisäädöillä tulee "keskimäärin hyvää kuvaa". Tarkoittaako tuo, että on oltava tyytyväinen kun se keskiarvo muodotuu kokonaisuudesta jossa puolet kuvista ovat alivalottuneita ja toinen puoli ylivalottuneita? Väittäisin, että automaatilla toimien osuu kyllä enemmän valotuksia kohdalleen. Varoitusvärit (tai live-histogrammi) tulee kommenttiini siitä kun olen viime aikoina kuvannut Olympuksella. Ei noidenkaan käyttö mitään M-moodeja edellytä, vaan voit yksinkertaisesti laittaa nopean valotuksenkorjauksen eturullalle jolloin voit korjata tilannetta nopeasti jos näyttää, että histogrammi valahtaa vasemmalle (tai liikaa oikealle). Samaa toivoisi peilikameraan. Ainakin Nikonissa on mahdollisuus nopeaan valotuksensäätöön rullan avulla (varmaan Canoneissakin?). Tämä olisi oikein hyvä säätö jos valomittauskennolta saisi reaaliaikaista informaatiota siitä miten valotus menemään. Olisi käsisäätöpuoluekin tyytyväinen.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. En ole sanallakaan maininnut käsisäätöä, mutta voimakkaissa pistemäisissä vastavaloissa esimerkiksi on tullut käytettyä - vieläpä ihan menestyksellä.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Juu, kyllä P-rogram on enimmäkseen käytössä ja seuraavaksi Av-aperture value. Vasta kolmanneksi manuaalimoodi, mutta automaatilla touhutessa ongelmana on se "huojunnan" tai vaihtelun vähentäminen kontrastissa ja valotuksessa. Kun kuvat ovat rinnakkain, loppuviimeksi niiden pitäisi näyttää mahd. tasalaatuislta väreiltään, kontrastiltaan ja tiheyksiltään.
Vs: Edullinen yleiszoomi täyskennoon. Yksi tapa vähentää "huojuntaa" on luopua P:stä. Aukko kuitenkin vaikuttaa kuvaan aika paljon. Taitaa aukko itseasiassa olla luovuuden kannalta valokuvauksen keskeisin tekninen parametri. S-moodilla perustelunsa jos haluat erityisen pitkää valotusaikaa käyttää. Valotusajan lyhyys kontrolloidaan nykysiin yleensä auto-ISO:n asetuksissa. Laita sinne vaikka 1/1000 sek, niin jo pysähtyy liike!