Vs: E-M1 Sahe: mitä se muu on? Tarkoitan että mitä uutta D800 tuo tekemiseen D700- verrattuna? Jos kuvanlaadussa ei kauheasti eroa huomaa.
Vs: E-M1 Pahasti ohi otsikon mutta kuka ei huomaa kuvassa eroa ei vaan osaa katsoa. (Perusasia on taitanut unohtua että mitä suurempi suurennos, sitä näkyvämpi ero?) Sama objektiivi kahdella rungolla: http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Database/Nikon/AF-Nikkor-50mm-f-1.4D/%28camera%29/792/%28cameraname%29/NIKON-D800 http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Database/Nikon/AF-Nikkor-50mm-f-1.4D/%28camera%29/441/%28cameraname%29/NIKON-D700 On myös paljon välillisesti tehtävän kuvan laatuun vaikuttavia asioita. Toisinaan voi olla ratkaisevaa esimerkiksi vertaamiesi runkojen yli kahden aukon dynamiikan ero. Löyhästi otsikkoon. Kai E-M1 myös on todellisuudessa monin tavoin kehittyneempi runko kuin ensimmäinen sarjassa ilmestynyt.
Vs: E-M1 Mielestäni nämä dxomarkin testit on enemmänkin niin sanottua pikselinpiippausta, ja kuten mirrored totesit, valokuvan tuottamisessa on niin monta muuttujaa tuolla kentillä että todellinen lopputulos voi olla jotain ihan muuta. En tietenkään kiellä, etteikö uudempi teknologia antaisi enemmän mahdollisuuksia hyvän kuvan ottamisessa. Jotenkin vaan tulee mieleen noista laboratorio-olosuhteissa tehdyistä testeistä Tuntemattoman Lahtisen sanonta, että jos sanot että sulla on nälkä laittaa ne etees sellaiset rätingit että sulla ei voi olla nälkä, on nääs laskettu karoolit vai mitkä kalorit paljonko tarvitset päivässä pysyäksesi hengissä. Oli vähän huono lainaus, mutta jotenkin noin kuitenkin. Muutenkin kun vertailin tuonkin dxomarkin testissä eri objektiiveilla, alkoi ero kaventua esim. D700 ja D800: sen välillä. Ainakin jossain määrin etten liikaa sanoisi.
Vs: E-M1 Niin se on juuri siinä mitä nokalle laittaa. Itse valitsin esimerkiksi varsin vanhaa suunnittelua olevan objektiivin jolla pistetulosero kuitenkin on jopa järkyttävän suuri. Olen huomannut suorastaan elämyksenomaisesti kuin aivan jokainen AI objektiivini tuottaa huomattavasti tarkempaa kuvaa kasisatasella kuin D3:lla. Mutta jos tarkempaa eli käytännössä isompaa valokuvaa ei tarvitse, mitäpä tästä erosta sitten. Ei yhtään mitään. Optiikan ja kennon yhteinen resoluutio ei yleensä muodostu suoraan heikoimman lenkin tasolle, vaan sitä alemmas. (edi. Tuo elämyksenomaisuus saattaa olla ainoastaan tunnetta eikä mitään kovin ratkaisevaa eroa olekaan joka tapauksissa. Kuka noita jaksaa tihrustella itse kun on testisivustojakin! )
Vs: E-M1 Rungon ja objektiivin suhdetta voi hyvin kuvailla ajattelemalla kuvalaadun olevan (runko) x (objektiivi). Huonokin objektiivivalikoima paranee tietenkin paremmalla rungolla. Sen tien hyöty suhteessa käytettyyn rahaan on kuitenkin heikko. Objektiiveihin satsaaminen on satsaamista tulevaisuuteen. Rungon ei tarvitse olla uusinta uutta. Testasin itse käytännössä D800:aa ja E-M5:tä omassa kuvauksessani. On todella hämmästyttävää miten nopeasti täyden koon ja enempien pikseleiden teoreettinen hyöty häipyy käytännössä, jos teoreettisesti heikommalla on muita käytännön etuja. Enemmän: http://www.pekkapotka.com/journal/2013/5/3/nikon-d800e-and-olympus-om-d.html Pohdinnat teoriassa (jopa testipenkkimittauksillakin) ovat hyvin eri asioita kuin käytäntö tietyssä kuvaustarkoituksessa. Yksi hyvä esimerkkipari miten kamerasysteeminkin sisällä tarpeet ovat täysin erilaiset on täällä kirjoittavista Villaristi ja minä. Toisen hyvä voi olla yhdentekevää toiselle.
Vs: E-M1 Vaikea yksilöidä täydellisesti, omalta kohdaltani tämä perustuu aika pitkälle yleisfiilikseen. 100% etsin oli itselleni iso juttu. Automaattitarkennus tuntuu joillain laseilla napsahtavan hieman nopeammin/tarkemmin kohdalleen. Takatöllö on parempi. "Vesivaaka" etsimessä on välillä hyvä apu. Ergonomia on yleisesti ottaen hieman parempi, noin mutuna. Kuvanlaadussa tarkoitin lähinnä suoraa vertausta helpoissa olosuhteissa ja käytännön sovelluksissa, mutta onhan siinäkin toki eroja. Resoluutiota jos ei käsitellä (mikä nyt on itsestään selvä asia), esim. varjoalueita kärsii nostaa paremmin ja tuntuu että yläpäässä melkein puhkipalaneet alueet on helpommin pelastettavissa. Ja onhan se toki kivaa että on paremmin varaa rajata kuvaa silloin kun sitä täytyy harrastaa. Voiko ilman näitä elää? Voi. Olen kuitenkin tyytyväinen runkopäivitykseeni, semminkin kun satuin saamaan rungon erittäin kilpailukykyiseen hintaan.
Vs: E-M1 Tuo sadan prosentin etsinnäkymä on jotain mitä itsekkin kaipaisin. Joskus todella rasittaa muistaa aina se sama juttu rajauksen kanssa, toisaalta onhan se aina ihana yllätys kun kuva onkin laajempi kuin ensi katsomalta näytti. Vahinko vaan että yleensä se laajennus onkin "väärällä puolella". Ergonoomia on mielestäni tässäkin (D700) parantunut huomattavasti varsinkin raskaampien objektiivien kanssa puljatessa, kun hankin hyväkuntoisen pystykuvauskahvan Kameralaukun myydän- osiosta joltain joka on kuulemma hankkinut sittemmin D800- rungon. Aina kannattaa ostaa kun edullisesti saa. Muuten olen todennut saman kuin ppotkakin, tosin "kantapään kautta" että hyvään objektiiviin kannattaa sijoittaa ennemmin kuin uusimpaan runkoon.
Vs: E-M1 EM-1 on kieltämättä hieno paketti, mutta EM-5:n omistajana ihmettelen sitä, että tämä tuntuu lähinnä päivitykseltä EM-5:lle. Käsitykseni mukaan EM-1 on astetta parempi malliluokka kuin EM-5. Minun on vaikea kuvitella miten Olympus aikoo erottaa EM-1-mallit tulevista EM-5 (EM-7? tai EM-5II?)-malleista. Erot ovat mielestäni todella pienet loppujen lopuksi. Ainoa suurempi ero näiden kahden välillä on kiinteä kahva. Toki siinä on uusia ominaisuuksia, mutta ei sellaista mikä ei tulisi mielestäni EM-5:n seuraajaan. Tai sitten edessä on riisuttu EM-5-malli, poistetaan sääsuojaus tj.
Vs: E-M1 Kokemukseni mukaan Olympuksen ei tarvitse mennä kehityksessään taaksepäin mm. karsimalla hyväksi osottautuneita ratkaisuja, päin vastoin. Väittäisin että merkkinä/kamerana ehkä edistyksellisin ja innovatiivisin. Vakaaja varmaan markkinoiden paras, samoin kennonpuhdistus ( itselläni ollut E-3 melkein 7 v. kertaakaan ei kennoa ole tarvinnut puhdistella, alle 10 kertaa olen taivaalta joutunut poistamaan pilkun). Moni asia joita on epäilty aluksi mm. "takatelkkari":n tarpeellisuutta ovat tulleet muihin merkkeihin viiveellä eikä niistä enää puhuta muuta kuin itsestään selvyytenä. Vielä tänäänkin muiden merkkien omistajat pelkäävät sadetta, ostavat kennopuhdistus vempeleitä ym. Objektiiveja on aikoinaan pidetty kalliina, mutta laatu niissäkin on ollut aina hyvä jopa erinomainen eikä ole tarvinnut vaihdella kerran ostaneena kertaakaan. 7-400 mm:n välillä löytyy saumattomasti polttovälit Pro ja Top Pro objektiiveja käyttämällä + 2x telekonvertterilla. Tässä muutama syy miksi ostin/ tilasin uusimman OM-D E-M1 :n
Vs: E-M1 Vanhassa 43 systeemissä objektiivien laatu taisikin olla ok lähes jokaisessa, mutta kyllä uuteen m43 järjestelmään on vilahtanut muutama ei niin kehuttava objektiivi, tosin hintakin on sitten ihan eri. Kummallinen on tuo hinnoittelu yhdessä rungon kanssa ja erikseen, ääritilanteessa se johtaa jopa kolminkertaiseen hintaan laatikossa ostettaessa suhteessa purettuun settiin, tämä tyyli ei kauheasti saa kiitosta niiltä jotka sen enempää selvittämättä tilannetta ostavat objektiivin erikseen - minusta jopa hieman pettämisen tuntua tuossa toiminnassa.
Vs: E-M1 Kyllähän merkittävimpänä erona on varmaan tuo vaihetarkennus ja sen tuoma parannus liikuviin kohteisiin. Mutta olen samaa mieltä, että päivitykseltä tämä enemmän vaikuttaa, tosin aika sama tilanne on muillakin valmistajilla. E-M5 oli kuitenkin selkeästi uusi kamera, joka toi huomattavia parannuksia aiempiin PEN-malleihin. Olen tavallaan ihan tyytyväinenkin, sillä niin kauan kuin kuvauskohteeni ovat pääasiassa staattisia, ei ole kiirettä vaihtaa runkoa. Tämä M1 varmaan jääkin ainakin välistä, hinta on kuitenkin perusharrastajalle aika kova. Satsaan mielummin optiikkaan. Vaihetarkennuksen lisäksi käsittely varmasti parantuu ergonomian myötä. Jossain (en vaan nyt enää löydä missä) näin myös, että RAWit olisivat 14-bittisiä aiemman 12 sijaan. Onkohan dynamiikassa havaittavaa eroa? Eipä tarvi myöskään ostaa LR vitosta kun ei päivitä kameraa Kun en muuten nähnyt tarvetta vitoselle.
Vs: E-M1 Minäkin taidan jättää rungon päivityksen välistä, kun pääosin kuvaan staattisia kohteita. Olen useammasta paikasta lukenut, että EM-1 ei ole EM-5:n seuraaja. Jos EM-1 tuntuu EM-5:n päivitykseltä, niin millaiseen kategoriaan tulee EM-5:n seuraaja. Tuntuu, että kaksi mallia menee nyt selkeästi päällekkäin tai ovat liian lähellä toisiaan. Molemmat on sääsuojattuja ja evf:llä varustettuja, enkä näe mikä EM-1:n ominaisuus ei tulisi EM-5:n seuraajaan.... Ainoa erottava tekijä, jonka keksin olisi, kuten mainitsin edellisessä viestissä, kahvattomuus ja näin ollen hieman pienempi... Esim. 5D vs 6D tai D600 vs D800 erot jo aika selkeitä...
Vs: E-M1 Niin tätä uudempaa etsintä en tosiaan ole päässyt kokeilemaankaan. Ehkä parempi jättää kokeilematta Ennen Olympusta olin Canonin leirissä, ja siellähän kävi 7D:n ilmestyttyä että se meni liian lähelle kymppisarjaa, jolloin 50D:n seuraaja 60D olikin joiltain osilta paluu huonompaan. Se vaarahan näissä on, jos menee sarjat liian lähelle toisiaan, niin eroja on tehtävä. Olympuksen pitäisi toisaalta saada edullisemmista luokista ihmisiä järjestelmän piiriin. Onhan noita vanhoja PENejä toki todella edullisesti saatavilla, mutta nämä uudemmat mallit (E-P5, OM-D:t) ovat kyllä monille liian kalliita.
Vs: E-M1 EVF on valitettavasti sellainen ominaisuus, joka vanhenee aika nopeasti. Muistan, että käytin joskus kuutisen vuotta sitten Canonin superzoomin evf:ää enkä silloin ajatellut, että olisi ollut mitenkään huono. Pikseleitä oli ehkä muistaakseni joku 600x800. Tosin tarpeet, tiedot ja taidot ovat muuttuneet aika paljon siitä ja enpä ajatellut silloin myöskään, että kuvatkaan olisivat olleet huonot... Kokeilin kyseistä kameraa päälle vuosi sitten uudestaan ja tuntui ettei sellaisella etsimellä haluaisi käyttää kameraa. Tiedä sitten miten OM-D:n etsin kestää aikaa. Nyt tuntuu ettei mitään vikaa, mutta mitä sitten kun viiden tai kymmenen vuoden päästä pikseleitä on jotain 20 miljoonaa. Tuntuu että optisella etsimellä ei tällaist ongelmaa varmaan ole ja harmittaa ajatella miten nopeasti evf:llä varustettu kamera saattaa "vanheta"... vähän samaan tapaan, kun kymmenen vuoden takaiset tietokonegrafiikat olivat jotain aivan uskomatonta silloin ja nyt ne näyttävät lähinnä pikselimössöltä.
Vs: E-M1 Nyt ehkä käy kuitenkin niin, että optinen etsin vanhenee nopeasti. Parhaat EVF:t alkavat olla parhaiden optisten etsinten tasolla jo katselukokemukseltaankin, saati informaation suhteen. E-M1:ssä tulee se vielä puuttuva juttu eli etsimen kirkkauden säätyminen vallitsevan valon mukaan. Se vastaa jo aika lähelle silmän adaptaatiota optisen etsimen kanssa. Ainakin itselleni EVF on E-M5:stä alkaen ollut parempi kuin optinen etsin paitsi kirkkaassa valossa, jolloin EVF jäi vielä tummaksi. Se näyttäisi nyt korjaantuvan aika hyvin. VF-4:ssä etsimen kuvan koko jo hyppäsi parhaiden FF-DSLRien tasolle. EVF:n etu on lopullisen kuvan parempi hahmottaminen. Olympuksella lisäksi on valotuksen säätö ENNEN valotusta varoitusvärien mukaan. Se on käytännössä yksi aukkoaskel dynamiikkaan lisää ja poistaa tarpeen kuikuilla valotusta kuvan oton jälkeen. Orpo olo on nykyisin aina, kun joutuu käyttämään optista etsintä...
Vs: E-M1 Etsimen kääntyminen pystyyn on kyllä erittäin kätevä ominaisuus. Aika usein tulee kuvattua matalalta tai muuten kuin perusasennossa.
Vs: E-M1 Näinkin voi käydä. Kuitenkin optinen etsin vanhassa Nikonin F2:ssa näyttää edelleen erittäin hyvältä. Ikää on jo neljä vuosikymmentä. Miltähän nykyiset telkkuetsimet näyttävät neljän vuosikymmenen kuluttua? --
Vs: E-M1 Varmasti paljon paremmilta kuin nyt, mutta se optinen etsin on todennäköisesti edelleen samanlaatuinen kuin siinä F2:ssa, jos niitä nyt enää neljän vuosikymmenen jälkeen tehdään tai edes muistetaan koskaan olleenkaan